Pisa-tuloksista paljastuu sukupuoliero
Perusopetuksen tasoa mittaava Pisa-tutkimus on noussut otsikoihin juuri nyt, koska Jyväskylän yliopiston tällä viikolla julkaisemassa selvityksessä paneuduttiin erityisesti maahanmuuttajalasten oppimismenestykseen ja sen puutteisiin – asiallinen selvitys on poliittisella taholla pyritty ohittamaan keskittymällä maahanmuuttokritiikkiin.
Kuria ja järjestystä siis vaaditaan ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa oppilaiden osaamistason parantamiseksi.
Näin voi toki vaatia, mutta ongelma ei vaatimalla muutu eikä katoa etenkään, kun Pisa-tulokset ovat romahtaneet yleisesti Suomessa ja muissa tutkimukseen osallistuneissa länsimaissa. Maahanmuuttajien heikko integraatio ei myöskään käy selitykseksi Suomen tulostason alenemiselle, koska täällä maahanmuuttajia on vielä suhteellisen vähän. Vain ns. kantasuomalaisten oppilaiden ryhmän osaamistaso on ainoastaan pari pistettä parempi kuin kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yleinen taso.
Mielestäni Pisa-tutkimuksen olennaisimpia tuloksia on sukupuolten välisen eron korostuminen, mikä käy ilmi etenkin lukutaidossa. Pojilla on selkeästi enemmän vaikeuksia ymmärtää lukemaansa ja jonottaa aakkosista ajatuksiaan ja tarkoituksiaan järjellisesti palvelevia lauseita 🙂
Mistä poikien alisuoriutuminen voi johtua?
Erös tekijä piilee mielestämme kulttuurissa – yksilökeskeisessä kulttuurissa menestymistä mitataan voimatekijöillä, joiden ansiosta parhaimpaan tulokseen pääsee voimalla, röyhkeydellä ja piittaamattomuudella. Tietotaitoa, osaamista ja älyn käyttöä uuden oppimiseen ei juurikaan arvosteta, mikä on mielestämme sääli koko suomalaisuuden perinteen kannalta. Tällaisen toksiseksi maskuliinisuudeksi kutsutun ominaispiirteen sijasta pojille tulisikin olla saatavilla roolimalleiksi voitontavoittelijoiden sijasta enemmän Väinämöisen kaltaisia runoilijoita ja sanaseppiä, uutteran pyyteettömiä hyväntekijöitä ja aiheestaan innostuneita tiedemiehiä.
Maahanmuuttajataustaiset pojat näköjään pärjäävät matematiikassa paremmin kuin maahanmuuttajataustaiset tytöt.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastollisesti ero on olemassa ja jonkin verran maahanmuuttalapsilla vaikuttaa kodin arvomaailma sukupuolen mukaiseen ohjautumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sukupuolieroista tulokset johtuvat. Tytöillä on poikiin verrattuna tasaisemmat tulokset, eli naisista löytyy paljon vähemmän todella lahjakkaita kuin myös todellisia luusereita miehiin verrattuna, näin naisten paremmat tulokset selittää naisten tasaisuus.
Miehistä löytyvät niin suurimmat lahjakkuudet kuin myös pahimmat luuserit, siksi tulokset näyttävät siltä että naiset olisivat parempia testeissä, koska heidän tuloksensa ovat tasalaatuisempia ja näin isossa kuvassa saadaan tulos jossa tytöt ovat poikia parempia testeissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten ne vaan lunttaa enemmän…
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eerojuhani-vaarala/naisten-seksuaalinen-kaksinaamaisuus-tekee-naisista-eettisesti-kaksinaamaisia/
Ilmoita asiaton viesti
Erös selitys tuo, mille ei ihan löydy vastatodistetta l. kiistatta miehillä on ryhmänään enemmän hajontaa kognitiivisessa kyvykkyydessä.
Kulttuurista löytyy kuitenkin tekijöitä, jotka ohjaavat poikien tekemisiä ja kiinnostuksen kohteita, joten ainakin lukutaidon kehittämisen osalta kirjoituksessani mainittu runoilu ja sitä kautta lukeminen harrastuksena parantaisi monen alisuotittavan pojan koulumenestystä.
Luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan myös luonnontieteiden opiskelussa…
Ilmoita asiaton viesti
”Erös selitys tuo, mille ei ihan löydy vastatodistetta”
Tämähän ei ole minun juttuni, vaan muistaakseni Ville Mäkipellon eräs Youtubevideo toi asian esille ihan tutkimusten tuloksena. Yritin etsiä lähdettä jutulle, mutten pikaisella etsimiselläni löytänyt, koska kyse saattaa olla jonkun muunkin Youtubevideosta kuin Mäkipellon.
Ilmoita asiaton viesti
Poikien ja miesten ns. älyllisten taitojen suuresta hajonnasta on ollut puhetta ainakin 1990-luvulta alkaen. Tuolloin oli ilmassa sellainenkin vaihtoehto, että poikien koulunaloitusikää nostettaisiin vuodella oppimistulosten parantumiseksi ja on myös esitetty erillisten tyttö- ja poikakoulujen perustamista tasaamaan sukupuolierityistä alisuorittamista,
Ilmoita asiaton viesti
Lukuhaluttomalle teinipojalle runoja? Ei varmasti toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään murrrosikäiselle enää toimi, mutta sosiaalisista normeista tietämättömälle varhaislapselle se voi toimia. Lukeeko nykyajan vanhemmat lapsilleen esim. satuja?
Ilmoita asiaton viesti
On tosiaan syytä olla huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tilasta, jos keskiarvon laskentaperusteet eivät koulun läpikäyneille ole selvillä. Koskee näköjään vanhempiakin ikäluokkia…
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmallinen selitys. Nuo esitetyt luvut ovat keskiarvoja. Hajonta ja keskiarvo kuvaavat eri asioita. ”Tasaisuus” ei tuota parempaa keskiarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos yhtä huippulahjakasta miestä kohden on kaksi luuseria, niin laskeehan se keskiarvoa. Tokihan kaikki tietävät miten vähän aivan huippulahjakkaita syntyy verrattuna luusereihin miesten kohdalla.
Toki myös perhetaustaa on esitetty syyksi.
https://www.youtube.com/watch?v=yP9o1btoXRk&ab_channel=MolariTube
Ilmoita asiaton viesti
Mistäköhän muuten johtuu, että tälläkin hetkellä tätä postatessani US:n Puheenvuoron etusivulla (karuselliä huomioimatta) on 40 erilaista blogikirjoitusta, joista vain kaksi on naisen kirjoittamaa. Suhde on siis 38:2.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkällisen valikointiprosessin seurausta – Puheenvuoro-palsta on melko pitkälti ”vanhojen partojen” temmellyskenttä. Täällä käydään päivästä toiseen kavereita morjenstamassa kirjoittamalla jotain ajankohtaisen provosoivaa tekstiä.
Naisilla lienee parempaa tekemistä kuin jaarittelu julkisella foorumilla?
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta jos chekkaat forumin Vauva.fi niin postauksia sinne sataa vielä enemmän, mutta sukupuolijakauma on toisin päin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta.
Vuosia sitten huvitin itseäni Vauva-palstan keskusteluja seuraamalla – kiellän jyrkästi itse osallistuneeni k.o. foorumin depatteihin, mutta kieltämättä houkutus kirjautua palstalle ja kirjoitella kärkeviä iskukommenttejja oli suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Sukupuolten erot fyysisessä ja henkisessä kehitysnopeudessa kannattaa ottaa myös huomioon. Ero on huima juuri Pisa -tutkimuksen vuosina.
Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta lienee hyvä, että samat erot näkyvät myös opettajien arvioinneissa.
*** ***
Lukiovuosina sinne asti selvinneet pojat taitavat jossakin vaiheessa kiriä eroa kiinni. Ehkä sitä ei kuitenkaan perusopetuksessa saada ihan kiinni kurottua.
Ps. Kehityksellisesti tasavertaisista lähtökohdista sukupuolet ponnistaisivat koulutielle jos pojat tulisivat vasta ensimmäiselle luokalle vuotta nykyistä vanhempina.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tuo.
Perusopetus ei riittävästi huomioi (perusopetuksessa ei riittävästi huomioida) poikien keskimääräisesti hitaampaa kehittymisnopeutta – se yksilöllinen seuranta ja opetussuunnitelman soveltaminen oppilaan omaksumiskyvyn mukaisesti ei kuitenkaan toteudu nykyisessä tilanteessa, jossa luokkakoot ovat kasvamassa kouluja yhdistettäessä.
Erillisten tyttö- ja poikakoulujen perustaminen, tai edes perusteltujen ainekohtaisten tuntien pitäminen sukupuolet erillään. on hankalaa järjestää nykymuotoisessa koulujärjestelmässä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän on opettajien sukupuolijakauma?
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2019 tilastoista – esi- ja perusopetuksen opettajista 78 prosenttia on naisia.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/opettajat_ja_rehtorit_suomessa_2019_esi-_ja_perusopetuksen_opettajat.pdf
Kieltämättä annatillinen segregaatio on opetusalalla voimakasta ja voi osaltaan olla vaikuttamassa (välillisesti) oppimistapahtumien onnistumisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Voiko vika olla vääränlaisissa teksteissä? Kait pojat lukevat räväköitä sarjakuvia ja seikkailukirjoja mieluummin, kuin kalevalaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vika on siinä, että oikeastaan kukaan nuorista ei lue yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevala lienee seikkailukertomus, -draamankaaressa on runsaasti erotiikkaa, kohtalonomaisia sankaritarinoita minkä ohella runokoelmasta voi löytää vastauksia ”elämän suuriin” eksintentiaalisiin kysymyksiin.
Kalevalaa on julkaistu myös sarjakuvakirjoina.
Ilmoita asiaton viesti