Therian ilmiönä

Therian-ilmiöstä on tullut paitsi uusmoralistien painajainen niin myös merkittävä naturalistisen infantiiliuden perinteen jatkumo – omakohtainen autenttinen eläytyminen luonnon olentoihin kuuluu eittämättä kiinteäksi osaksi pohjois-Eurooppalaista kultturiperintöä.

Juutalais-kristillisen kaanonin leviämisen myötä Euroopassa yleistyi kummallinen ihmisen luonnosta erottava ajattelumalli,  missä ihminen asettautui hallitsijan  asemaan yli luonnon. Maa, vesi, eläimet ja kasvit pyrittiin uskonnon oikeutuksella valjastaa palvelemaan Jumalan (ihmisen keksimiä) tarkoituksia.

Eurooppalaisissa luonnonuskonnoissa ihmisen asema osana luontoa kuitenkin säilyi vahvana ja muuntui aikojen kuluessa suorista kanssakäymisistä luonnon olijoiden kanssa ovelasti esittävämpiin muotoihin. Animismi siis sulautui osaksi valtauskonnon määräämiä muotoja – näin eläinhahmot pääsivät esille kristillisen esittävän juhlan keskiöön mm, joulupukin, Krampuksen ja pääsiäispupun hahmoina 🙂

Therian-ilmiössä on kyse siitä, että ihminen eläytyy joksikin eläimeksi – yleisimmin theriotyyppi on jokin karvainen eläviä poikasia synnyttävä nisäkäs kuten kissa tai koira ja joskus harvemmin pesukarhu tai mesimäyrä.  Karvapeitteisten turrien ja varsinaisten therianien suhde on osiltaan häilyvä riippuen eläytymisen asteesta, mutta kuitenkin periaatteellinen luontoa ymmärtämään pyrkivä ajatus on sama. Ihminen on eläin ja siten muut eläimet ovat vastaavasti myös ”ihmisiä”, ehkä hieman erilaisemmin adaptoituneita vain pitkäaikaisen  evoluution seurauksena.

 

 

jiihooantikainen
Vasemmistoliitto Kuopio

aktiivinen 🐟, woke, miesasia-aktivisti, feministi ja vasemmistolainen.
muuten ihan mukava mies :)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu