Väestökehitys ja alueellinen tasa-arvo
Konsulttitoimisto MDIn vuosittainen väestöennuste tunnustaa maamme väestökehityksen riippuvan merkittävästi maahanmuutosta – syntyvyyden väheneminen ja väestön vanheneminen lisäävät itsessään myös kuntatasolla tarvetta suosia maahanmuuttoa, työperäinen maahanmuutto kun ei itsessään numeraalisesti lisääntyneenäkään automaattisesti ratkaise väestön jakautumista tasapuolisesti koko maan alueelle.
Nykyisin maahanmuutto keskittyy aivan liiaksi suuriin asutuskeskuksiin, ja lähinnä pääkaupunkiseudulle.
Vanhoja ”Pähkinäsaaren rauhan rajalinjoja” seuraillen väestökehitys ilman maahanmuuton alueellista volyymin tasapuolistamista voimistaisi eroja itä- ja länsi-Suomen välillä.
” Kuntatasolla pelkkä maahanmuuton kasvu ei ratkaise tulevan väestönkehityksen haasteita. Maahanmuutto jakaantuu erittäin epätasaisesti ja vieraskielisten asuinpaikkavalinnat voimistavat tätä. Etenkin keskisuurissa kaupungeissa ja osassa seutukaupunkeja väestönkehitys palautuisi mielekkäälle uralle, jos pitovoima vieraskielisten ryhmässä kasvaisi.”
Rasisminvastainen työ ja aluekohtainen investointi monikulttuurisiin työpaikkoihin ja infrastruktuuriin ovat mielestäni melko olennaisia tekijöitä tuon pitovoiman saavuttamisessa.
Juuri noin.
Maaseudulle saataisiin asutettua ainakin pakolaisia. Jos hyväksyttäisiin että he asettuvat kuin evakot: tässä asut kolme vuotta etkä muualle muuta.
Maaseudulla pakolaiselle työvelvoite: avustustyötä arkipäivän askareissa vähintään 100 tuntia kuussa. Ja kas: Kylän ämmät ja äijät puhuisivat kolmen vuoden päästä: miten me täällä ennen pärjättiin ilman Mahmudia!
Päätelmä: Ratkaisuita on. Mutta sosiaalihallinnon ja muun ihmissuhde-humpan kaverit panevat hanttiin. Kas kun siltä ammattikunnalta (semiprofessiolta) poistuisivat hallinnolliset tehtävät.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen väkiluku kasvaa nyt lähinnä maahanmuuton ansiosta. Kun he muuttavat etupäässä pääkaupunkiseudulle, sen osuus koko Suomen väestöstä kasvaa siinä määrin, että eduskuntaankin tulee jatkossa yhä enemmän Uudenmaan edustajia ja yhä vähemmän muun Suomen edustajia.
Maahanmuutto ja sen näin suuri keskittyminen vähentävät maakuntien suomalaisten suhteellista vaikutusvaltaa suomalaisessa politiikassa. Uudenmaan ulkopuolisen Suomen näkökulmasta nykymallinen maahanmuutto on siis lähinnä kielteinen ilmiö.
Ilmoita asiaton viesti
Aluekohtainen investointi monikulttuurisiin työpaikkoihin?
Kuka investoi? Ja onko olemassa ihan oikeasti yhtenäiskulttuurisia ja monikulttuurisia työpaikkoja?
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikot paikallistasolla ja esim. työnantajajärjestöt (K3, EK) voivat omalla toiminnallaan edistää investoinhalukkkuutta ja vieraskielisten työntekijöiden muuttohalukkuutta seudulle.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyisin maahanmuutto keskittyy aivan liiaksi suuriin asutuskeskuksiin…”
– Nyt osasit yllättää! Vasemmistoliberaali Antikainen asettumassa suomalaiskaupungin rajalle humanitaarista immigraatiota torppaamaan: ”Seis, meillä on täyttä.”
Ilmoita asiaton viesti
Totesin vain tilateen, minkä konsulttiyhtiö omissa graafeissaan havainnollistaa.
Maahanmuuton kanavoiminen koko maan alueelle on elintärkeää aluepolitiikkaa ja siksi ”maakuntien” päättäjien pitäisi kehittää keinoja lisätä alueen houkuttelevuutta maahanmuuttajien keskuudessa. Itse olisin veronmaksajana valmis sellaiseen ratkaisuun, että Kuopion kaupunki maksaisi pientä (esim. 10 000 euron) kannustekorvausta kaupunkiin muuttavalle vieraskieliselle.
Ilmoita asiaton viesti