Väkivallan kokeminen on hienokseltaan vähentymässä
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan suomalaisten henkilökohtaisessa elämässään kokema väkivalta ja sen uhka ovat vuoden 2012 jälkeen vähentynyt maltillisesti – ainoastaan seksuaalisen väkivallan kokemukset ovat mainitulla ajanjaksolla lisääntyneet johtuen varmaaankin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden merkityksen aikaisempaa yleisemmästä tiedostamisesta.
Vuonna 2021 noin 6 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut
läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut noin neljä prosenttia vastaajista. fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus nousi vuodesta 2020 ja palasi lähestulkoon koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut noin kaksi prosenttia vastaajista.
Uhkailua kokeneita oli noin 9 prosenttia vastaajista.
Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Miehet kokivat naisia yleisemmin väkivallalla uhkaamista, kun taas naiset kokivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja.
Fyysisen vamman aiheuttaneen väkivallan kokeminen on kyselyperustaisessa tutkimuksessa jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä.
Miehet kokivat uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla. Vuonna
2021 miesten kokema väkivalta julkisilla paikoilla ja omassa asunnossa palasi vuoden 2019 tasolle. Näin ollen vuoden 2020 selkeän laskun jälkeen palattiin pandemiaa edeltävälle tasolle. Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyys lisääntyi naisten osalta ajanjaksolla 2012–2018, laski selvästi vuonna 2020, mutta vuonna 2021 palattiin jälleen pandemiaa edeltävälle tasolle. Vuonna 2021 naisten kokeman parisuhdeväkivallan yleisyys oli melko samalla tasolla kuin edeltävänävuonna.
Poliisilaitosalueittainen tarkastelu osoitti, ettei alueiden välillä ollut vammaan johtaneen väkivallan osalta tilastollisesti merkitsevää eroa.
15 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä jotakin kotinsa lähellä olevaaaluetta väkivallan uhan vuoksi.
Välttämiskäyttäytyminen oli selvästi yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Poliisilaitoskohtaisesti tarkasteltuna välttämiskäyttäytyminen oli yleisintä Helsingissä ja Itä- ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten alueilla ja vähäisintä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.
Vuoden 2021 kyselyssä vähintään läimäisyn käsittävää väkivaltaa kokeneista 11 prosenttia kertoi jostakin tapauksesta ilmoitetun poliisille. Sukupuolten välillä ero oli tilastollisesti merkitsevä, sillä vähintään läimäisyn käsittävää väkivaltaakokeneista miehistä 16 prosenttia ilmoitti tapauksesta poliisille, kun naisista vastaava osuus oli vain 7 prosenttia. Tapahtumapaikka selittää sukupuolieron viranomaisille ilmoittamishalukkuudessa – miehet kohtaavat väkivaltaa ja sen uhkaa yleisimmin julkisilla alueilla, kun taas naiset lähisuhteissa yksityisissä tiloissa.
”Tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä laski 13,4 prosenttia”
”Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2021 tammi–maaliskuussa kaikkiaan 103 400 rikoslakirikosta, mikä on 10 600 tapausta (9,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2020 vastaavana aikana. ”
https://www.stat.fi/til/rpk/2021/01/rpk_2021_01_2021-04-16_tie_001_fi.html
Ilmoita asiaton viesti
Tulokset näyttivät aika oletetuilta. Yksi kohta herätti huomiotani muita enemmän.
> 15 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä jotakin kotinsa lähellä olevaaaluetta väkivallan uhan vuoksi.
Tuo prosenttiosuus näyttää aika suurelta – Suomenhan pitäisi olla yksi maailman turvallisimmista maista.
Vilkaisin linkattua raporttiakin. Näköjään tuo korkeahkolta tuntuva taso on kuitenkin ollut tavanomainen jo pidemmän aikaa (Kuvio 10.). Vastaukset ovat viime vuodelta. Silloin välttely hieman nousi. Tänä vuonna on ollut uutisia jengiväkivallasta, joten ehkä välttely nousee vielä tänäkin vuonna.
Kuten arvata saattaa, ja on hyvin ymmärrettävää (seksuaalisen väkivallan mahdollisuuden vuoksi), naisilla välttelyä on jonkin verran enemmän kuin miehillä. Se mikä minua noissa tuloksissa hieman yllätti on se, että miestenkin kohdalla välttely on aika yleistä (Taulukko 9.). Kyse on kai paljolti yleisestä väkivallan pelosta.
Pääkaupunkiseudulla välttelyä on enemmän kuin muualla. Vaikka tuokin on jossain mielessä arvattavissa, tuollaiselle ilmiölle ei kuitenkaan pidä antaa sijaa. Myös kaupunkien turvallisuus tulee taata. Ehkä poliisin asia. Täysin maaseudun tasolle ei varmaankaan päästä koskaan siksi, että kaupungeissa on aina enemmän ”tuntemattomia tyyppejä ja joukkoja” eri paikoissa, mutta kai parantamisen varaa kuitenkin on. (ks. myös Kuvio 14.)
Taulukko 5. antaa vielä hieman suurempia prosentteja iltaisin tapahtuvan väkivallan pelkäämisen osalta. Kiitos ei tuollekin. Ryhdistäytykäämme ja pudottakaamme nuo luvut alemmas. Sama koskee tietenkin muitakin tutkittuja kohtia, ei vain näitä kahta, mutta nämä kohdat nyt näyttivät tällä kertaa ogelmallisemmilta kuin olisin ennakkoon arvannut.
Ilmoita asiaton viesti