Yhdenvertaisuuslakiin tulossa muutoksia
Oikeusministeriö on antanut hallituksen esitysluonnoksen yhdenvertaisuuslain muutoksesta lausuntokierrokselle. Esityksen pääasiallinen sisältö koskee vielä siirtymäajalla olevaa vuonna 2023 voimaan tullutta säännöstä, jonka mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla on velvollisuus laatia vuosittain toimintaansa liittyvä yhdenvertaisuussuunnitelma.
Esityksen tavoitteena on ”normien purkaminen” poistamalla päällekkäisiä toimintoja – yhdenvertaisuuden edistäminen on jo kuntien velvollisuus julkista valtaa käyttävinä hallintoeliminä ja siten voidaan helposti ymmärtää, että kuntien laatimat yhtenäiset, koko kunnan alueella voimassa olevat varhaiskasvatusta koskevat yhdenvertaisuussuunnitelmat, ovat sinänsä riittävät turvaamaan varhaiskasvatuksen parissa tehtävän yhdenvertaisuutta edistävän ja syrjintää ehkäisen työn laadukkuuden. Näin etenkin, kun varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla säilyy edelleen yleinen velvollisuus arvioida toimintojensa vaikutuksia eri väestöryhmiin ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Lakiluonnos ei puutu tasa-arvolain sisältöön ja siten varhaiskasvatuksen järjestäjillä säilyy edelleen velvollisuus laatia vuosittain omaa toimintaansa koskeva tasa-arvosuunnitelma uudistuneessa tasa-arvolainssa määriteltyä, todellisuutta aikaisempaa paremmin kuvaavaa, sukupuoli-käsitettä vastaavasti 🙂
Lakiluonnoksen teksti ja perustelut ovat mielestäni melko täsmällisesti muotoiltuja ja sisällöltään se on yksiselitteinen, mikä on tietysti tältä hallitukselta jo itsessään yllättävän suuri saavutus.
Terminä yhdenvertaisuus kuulostaa kannatettavalta asialta. Mutta jos se tarkoittaa ihmisten tasapäistämistä, kansalaisten on syytä olla varuillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Peruskoulun väitettiin myös tasapäistävän koululaisia.
Yhdenvertaisuusperiaatteessa ”lähtötilanne” pyritään luomaan kaikille yhtenäiseksi, puhutaan mahdollisuuksien tasa-arvosta silloin.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille.
Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla.”
https://yhdenvertaisuus.fi/mita-on-yhdenvertaisuus
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos jollakin on mainituista syistä takamatkaa mahdollisuuksissa toteuttaa potentiaaliaan, siihen voidaan antaa erityistä tukea, ja että perusteettomat syyt takamatkaan on poistettava. Kyseessä ei ole siis totaalinen, vaan vain mahdollisuuksien tasapäistäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Herää nyt kysymys, mitä muutokset pitävät oikeasti sisällään. Laajempi sukupuolikäsite ja varhaiskasvatus, siis…?
Ilmoita asiaton viesti
Varhaiskasvatuksen järjestäjiltä poistuisi velvollisuus laatia vuosittain omaa yksikköä koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma ja ne noudattaisivat oman kunnan tai kaupungin laatimaa suunnitelmaa.
Joissain yhteyksissä on epäilty, että lakiesityksen tarkoituksena olisi poistaa kokonaan yhdenvertaisuuden edistämistoimet varhaiskasvatuksesta, mutta käsittääkseni tuossa esityksessä ainoastaan pyritään keventämään varhaiskasvattajien ”viranhoitotehtäviä”.
Tasa-arvolaissa sukupuolikäsite sisältää ”perinteisten sukupuolien” ohella identiteettiperustaiset sukupuolet. Toki siitä voidaan aina keskustella, että onko sukupuoli-identiteetti pelkästään synnynnäinen neurobiologinen ominaisuus vai vaikuttaako siihen myös elinympäristöstä suodattuneet käyttäytymismallit. Mallioppimisen kautta omaksuttuja sukupuoleen liittyviä käytöstapoja pidetään kuitenkin enemmän sosiaalisen sukupuolen tunnuksina, eikä niinkään sukupuoli-identiteetin piirteinä, joten mielestäni sukupuoli-identiteetti (sex identity) ja sosiaalinen sukupuoli (gender) olisi syytä osata näissä keskusteluissa erottella toisistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeusministeriö tekee turhaa työtä, koska edes nykyistä Yhdenvertaisuuslakia ei edellytetä noudatettavan. Yhdenvertaisuuslaki on niitä feikkilakeja joita käytetään vain poliittisissa tarkoituksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä lain soveltaminen voi tosiaankin jäädä kuolleeksi kirjaimeksi tai sitä sovelletaan minimaalisesti, lain velvoittavuus ei kuitenkaan poistu ja toisaalta erilliset viranomaiset valvovat tämänkin lain tosiasiallista toteutumista.
Ilmoita asiaton viesti
”toisaalta erilliset viranomaiset valvovat tämänkin lain tosiasiallista toteutumista.”
Eivät valvo, yksikään viranomainen ei valvo Yhdenvertaisuuslain noudattamista. Otan esimerkin joka koskee omaa ammattialaani kuvataidealaa.
”Neuvoston direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä
työoloissa 76/207/ETY, jäljempänä työelämän yleinen tasa-arvodirektiivi, on pohjana
tasa-arvon edistämiselle työelämässä. Parlamentin ja neuvoston direktiivi edellä mainitun direktiivin muuttamisesta 2002/73/EY
laajensi direktiivin alaa. Muutosdirektiivi on
tullut voimaan 5 päivänä lokakuuta 2002 ja
sen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava
voimaan viimeistään 5 päivänä lokakuuta
2005.
Muutosdirektiivin 3 artiklan 1 kohdan perusteella direktiiviä sovelletaan julkisella ja
yksityisellä sektorilla, julkiset laitokset mukaan lukien, seuraavilla aloilla:
a) työpaikan, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn tai toimen saamisen ehdot,
valinta- ja työhönottoperusteet mukaan lukien, toimialasta ja ammattiasemasta riippumatta, uralla eteneminen mukaan lukien;
b) mahdollisuus kaikenlaiseen ja -tasoiseen
ammatilliseen ohjaukseen ja koulutukseen,
ammatilliseen jatkokoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työkokemus mukaan lukien;
c) työehdot ja työolot, mukaan lukien irtisanominen, sekä palkka samapalkkaisuusdirektiivissä säädetyn mukaisesti;
d) jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, sekä kyseisten järjestöjen tarjoamat edut.”
Taidealan järjestöt kuten Taidemaalariliitto, Helsingin taiteilijaseura ja monet muut taidealan järjestöt ovat rikkoneet d) kohtaa tämän vuoden Lokakuun 5 päivänä yhdeksäntoista vuoden ajan, ilman yhdenkään viranomaisen puuttumista asiaan. Kohta d) on liitetty osaksi Yhdenvertaisuuslakia jo vuonna 2004, eli hyvissä ajoin ennen direktiivin voimaantuloa, joka on 5.10.2005.
Asia on viety Eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi 2006 vuonna, hänen puuttumatta asiaan lainkaan. Vaikka oikeusasiamiehen tehtävä on turvata perusoikeuksien toteutuminen ja koska direktiivi on EU:n Perusoikeuskirjassa, kyse on perusoikeudesta. Asia on viety myös muistini mukaan EIT:n käsiteltäväksi 2013 ja ensin EIT ilmoitti ottavansa asian käsiteltäväksi, kunnes ilmoitti ettei käsittelekään asiaa. EIT:llä oli 15 000 valituksen jono silloin ja sen resurssit eivät riittäneet kaikkien asioiden käsittelyyn, siksi EIT ei käsitellyt asiaa. Asiasta on myös ilmoitettu kaikille kansanedustajille henkilökohtaisesti 2015, mutta kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta taidealan järjestöt rikkovat kyseistä direktiiviä ja Yhdenvertaisuuslakia edelleen.
Joten Yhdenvertaisuuslaki on laki jota käytetään vain poliittisiin tarkoituksiin, ei oikea laki. Samoin Tasa-arvo työelämässä direktiivi joka löytyy EU:n Perusoikeuskirjasta, on vain kuollut direktiivi jota kenenkään ei oikeasti tarvitse noudattaa. Niin direktiivi kuin Yhdenvertaisuuslakikin ovat vain poliitikkojen ja virkamiesten vedätyksiä joissa he käyttävät työaikaansa säätämällä direktiivejä ja lakeja vain poliittisiin tarkoituksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Peruskoulu on kyllä hyvä esimerkki. Mahdollisuuksien tasa-arvo on hieno ja kannatettava tavoite, mutta peruskoulussa siihen on sisältynyt myös ongelmia.
Yksi näistä peruskoulun lähtökohta-ajattelun virheistä on se, ettei se tarpeeksi tunnustanut/tunnusta ihmisten erilaisuutta. Ajatus, että kaikki oppivat suunnilleen samoin ja samassa tahdissa, ei kuitenkaan ole totta. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei tarkoita samanlaista lopputulosta kaikille, koska toiset ovat ahkerampia, fiksumpia jne. kuin toiset.
Ajatus, että oppilas voi sosioekonomisesta taustastaan rippumatta päästä vaikka kuinka pitkälle, on sen sijaan peruskoulun ansioita. Ennen peruskoulua näin ei ollut, mutta jos nyt et opinnoissasi menesty, et voi syyttää siitä taustaasi – vaikka sekin kyllä tutkimusten mukaan edelleen vaikuttaa koulumenestykseen. Miten ja miksi, se onkin jo eri asia.
Lisäksi pojat ryhmänä suoriutuvat pk:ssa huonommin kuin tytöt. Oppilaan sukupuoli on jopa suurempi koulumenestystä selittävä tekijä kuin sosioekonominen tausta, joten väitteet peruskoulun tasapäistävyydestä eivät ole totta myöskään sukupuolten välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisen peruskoulun ongelmana on kunnille kohdistuvat säästöpaineet, taloudellisten syiden vuoksi kouluja lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät suurempiin yksiköihin. Suurentuneissa ryhmissä inkluusio vaikeutuu, oppilaiden erilaiset taustat korostuvat ja ehkä häiriökäyttäytyminen yleistyy.
Ainakin täällä Kuopiossa suunnitellut koulujen yhdistämiset aiheuttavat sitä, että Kuopion liitoskuntien lopettavien koulujen oppilaille koulumatkoista muodostuu jopa usean tunnin edestakainen päivittäinen reissu.
Sukupuolen merkitys koulumenestykseen on ollut tiedossa ainakin vuosituhannen vaihteesta alkaen, tehokasta keinoa estää etenkin poikien pudokkuus ei kuitenkaan vielä ole löydetty.
Ilmoita asiaton viesti
Koulujen lakkauttamisbuumi alkoi jo viime vuosisadan puolella ja on jatkunut näihin päiviin asti niin, että suuri pääosa Suomen kyläkouluista on enää muisto vain. Pääosin tuo kehitys on selittynyt maaseudun tyhjentymisellä ja väen muuttamisella taajamiin, mitä politiikkaa Suomen vallanpitäjät ovat harjoittaneet jo 1970-luvulta saakka.
Koululaisten siirtyessä suurempiin kouluihin myös ryhmäkoot ovat kasvaneet, ja mitä isompi opetusryhmä, sen vähemmän oppilaskohtaisuutta.
Samaan aikaan opetusryhmien kasvun kanssa yritetty inkluusio on osoittautunut selkeäksi virheeksi, sillä hyvin eritasoisten oppilaiden opettaminen samassa tyhmässä edellyttää pienempiä ryhmiä, ei isompia.
Orpon hallitus on asiasta pääosin samaa mieltä ja lisännyt peruskoulun valtionrahoitusta, muttei riittävästi. Kun tuo lisäraha ei ole myöskään korvamerkitty, kuntien välillä on hyvinkin suuria eroja suhtautumisessa sekä inkluusioon että mm. kyläkouluihin – joita esim. Sotkamo pitää nyt valttikortteinaan uusia asukkaita kuntaan houkutellessaan.
Ilmoita asiaton viesti
—
Juho, hyvä nosto! 🙂
”Yhdenvertaisuuden edistäminen
– – ”Toimenpiteiden, joilla yhdenvertaisuutta edistetään, tulee olla toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Edistämistoimenpiteissä huomioidaan siis toimijan henkilöstö- ja muut resurssit: isommalta toimijalta voidaan edellyttää enemmän.
Edistämistoimilta edellytettävä tehokkuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että organisaatioiden tulee asettaa konkreettisia arviointiin perustuvia tavoitteita ja niiden toteutumista on seurattava säännöllisesti.
Viranomaisen on omalla toimialallaan arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista esimerkiksi asioiden valmistelussa, päätöksenteossa, hallintotoiminnassa, tulosohjauksessa ja tulossopimuksissa sekä strategisessa suunnittelussa ja tiedotuksessa. Laajoissa tai muutoin merkitykseltään tärkeissä hankkeissa tulisi arvioida, vaikuttaako hanke syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeuksiin, velvollisuuksiin tai asemaan. Viranomaisen on huomioitava edistämisvelvoitteensa toimialallaan myös ohjatessaan alaisensa hallinnon ja esimerkiksi julkista hallintotehtävää hoitavan yksityisen toimintaa.
Koulutuksen järjestäjien on yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnissa kiinnitettävä huomiota esimerkiksi oppilaiden valintaperusteisiin, käytettävään oppimateriaaliin, häirintää ja koulukiusaamista ehkäiseviin toimenpiteisiin, opetustilanteiden tasapuolisuuteen, opintosuoritusten arvioimiseen sekä opettajien yhdenvertaisuusosaamiseen.
Varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien on arvioitava, miten yhdenvertaisuus toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen toimipaikassa on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Työnantajien on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehdessä. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa.
Velvollisuus tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma
Viranomaisella, koulutuksen järjestäjillä, oppilaitoksilla, varhaiskasvatuksen toimipaikoilla sekä työnantajilla ja julkista hallintotehtävä hoitavilla yksityisillä toimijoilla, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään. Suunnitteluvelvoitteesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa.
Mikäli suunnitteluun velvoitettu toimija ei tee yhdenvertaisuussuunnitelmaa, yhdenvertaisuusvaltuutettu voi viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi velvoittaa toimijan tekemään suunnitelman ja tarvittaessa asettaa määräyksen tehosteeksi uhkasakon.” – –
Lähde:
https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/yhdenvertaisuuden-edistaminen
—
Ks. alla esimerkkinä yhdenvertaisuuden edistämispyrkimyksistä esim. sairaiden ja vammaisten kohdalla – mutta sama asia koskee myös usein evättyjen korvausten vuoksi väliinputoajina olevia tapaturma-, liikenne- ja raideliikennevahinko-, potilas-, laite- ja lääkevahinkopotilaitakin esim. päätösten muutoksenhakutilanteissa, jossa asioiden käsittelyt ja päätökset viipyvät kohtuuttoman pitkät ajat ja sillä aikaa ko. ryhmien toimeentulo on hyvin niukkaa:
– – ”Yhdenvertaisuuden kannalta on olennaista, että jos ylimääräisistä ravintomenoista ja niiden huomioimisesta osana perustoimeentulotukea säädetään toimeentulotukilaissa, ei säännöksen soveltamisalan tule rajautua vain yksittäisen diagnoosin perusteella, vaan säännöksen tulisi koskea myös muita sairauksia. Diagnoosiperusteisuudesta irtautuminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ylimääräisten ravintomenojen osalta edistäisi yhdenvertaisuuden toteutumista. Valtuutettu esittääkin pohdittavaksi, että ylimääräisiä ravintomenoja koskeva toimeentulotukilain 7 b §:n 2 momentti ei olisi sidottu tiettyyn yksittäiseen diagnoosiin vaan se soveltuisi yhdenvertaisella tavalla muidenkin sairauksia kohdalla.
Helsingissä 03.07.2024
Kristina Stenman, yhdenvertaisuusvaltuutettu
Marko Leimio, erityisasiantuntija”
https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/lausunto-luonnoksesta-hallituksen-esitykseksi-toimeentulotuesta-annetun-lain-muuttamisesta
—
Yhdevertaisuutta eri potilas- ja sairausryhmien välillä tulisi edistää riippumatta diagnoosista tai avuntarpeen alkusyystä (esim. potilas- ja hoitovahingot); ja siten, että ruoka ei ole ainut eriarvoistava tekijä ryhmien välillä, joissa yhdenvertaisuutta tulee näiden – usein kaltoin kohdeltujen ja syrjittyjen – potilasryhmien kohdalla edistää.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdenvertaisuuslaki ja sen soveltaminen käytännössä voi tosiaan johtaa mekaaniseen suunnitelmien laatimisiin virkatyönä valmiille kirjoituspohjille. Mielestäni asiakaspalautteen huomioiminen olisi syytä olla korostuneesti osa aktiivista yhdenvertaisuuden edistämistä – mm. potilasjärjestöjen työ on tässä mielestäni keskeisessä roolissa.
Kansalaisjärjestöjen tuen leikkaaminen haittaa mielestäni tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamista…
Ilmoita asiaton viesti
—
Juho, lausuntoja voi antaa 6.8. mennessä Lausuntopalvelu.fi -palveluun:
Ks. ”Lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta (varhaiskasvatuksen edistämisvelvollisuus).”
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/15985/2024
– – ”Laista ehdotetaan kumottavaksi säännökset toimipaikkakohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisvelvoitteista, sekä kunnan velvoitteesta laatia sen alueella toimiville perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatustoiminnan toimijoille yhteiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. Muutoksen myötä yhdenvertaisuuslaki ei enää velvoittaisi varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia laatimaan varhaiskasvatuksen toiminnallisia toimipaikkakohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia.
Varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla olisi kuitenkin edelleen yleinen velvollisuus arvioida toimintansa vaikutuksia eri väestöryhmiin ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien olisi laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma voitaisiin tehdä yhteisesti koskemaan kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuulla olevia toimipaikkoja. Kunta vastaisi yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta myös sen alueella toimivien perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoiden osalta.” – –
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1209d169-ad56-4cdb-ae63-954097606397
Ilmoita asiaton viesti