Niin sanottujen oopperalaulajien hybris
Koko kesän olemme
saaneet lukea siitä, kuinka niin sanotut oopperalaulajat ovat
arvostelleet kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäkeä siitä,
ettei hän näyttäytynyt Savonlinnan oopperajuhlilla.
Allekirjoittaneen
pitäisi olla potentiaalinen oopperan ystävä akateemisesti
koulutettuna kaupunkilaisena, joka kuuntelee päivittäin Yle radio
1:tä. Käyn useamman kerran vuodessa kuuntelemassa barokki- tai
varhaisempaa kirkkomusiikkia.
Oopperassa en ole
käynyt täysi-ikäisenä.
Mietin joitain
vuosia sitten, että pitäisikö allekirjoittaneen hankkia
sosiaalista pääomaa ja käydä oopperajuhlilla. Hyvä ystäväni
oli Savonlinnassa avustajana.
Mutta sitten
kuuntelin Yle radio 1:ssä ohjelmaa nimeltä Lampaanviulu. Se
muistutti allekirjoittanutta siitä, mikä oopperan maailmassa
häiritsee: sibeliusakatemialaisten sisäpiirin jutut, esitysten
mahtipontisuus ja ennen kaikkea hybriksen vallassa olevat esiintyjät
ja pröystäilevä yleisö.
Niin sanottujen
oopperalaulajien viime viikkoiset ulostulot ovat olleet viimeinen
piste.
Enää en näe
tulevaisuushorisontissani tilannetta, jossa menisin oopperaan
vapaaehtoisesti, enkä ole tukemassa kyseistä niin sanottua taiteen
muotoa, jos siihen joskus tulisi mahdollisuus.
Sen sijaan lupaan
käydä Telakalla Tampereen yliopiston etnomusikologien
opiskelijoiden kerran kuukaudessa järjestämässä Rahvaanmusiikin
kerhossa entistäkin ahkerammin ja olla tukemassa kansanmusiikin eri
muotoja mahdollisuuksieni mukaan.
Kansanmuusikot ovat
nöyriä kuin körttiläiset, eivätkä he valita vaikka kulttuuri-
ja urheiluministeri ei olisikaan heitä kokoajan huomiomassa
erilaisilla valtiontuilla. Myös heidän yleisö on vaatimatonta
villapaidoissaan ja saappaissaan verrattuna oopperajuhlien
riikinkukkoihin ja -kanoihin. Liput rahvikseen ovat noin 20 kertaa halvemmat kuin oopperajuhlille.
Telakan Rahvaanmusiikinkerhossa tunnen oloni kotoisaksi.
Joopa joo, Itse en suostuisi menemään moisiin oopperaesityksiin, koska olen moukka, enkä ymmärrä ns. korkeakulttuuria lainkaan. Esa Pakarinen säikähti jossain elokuvassa kun nainen alkoi kiljua kurkku suorana oopperaesityksessä. Esa kysyi vieruskaveriltaan että, ”mikä sille tuli? onkohan sillä maha kipiä?”. Taidenäyttelyssä käydessäni ymmärrykseni raja kukkee siinä: että ymmärtäisin kummin päin taulu pitää seinälle ripustaa.
Tällaisi me moukat olemme.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpäs…meillä jokaisellahan on pieni hybriksemme…vasemmistolaisella
akateemisellakin…kun akateeminen vasemmistolainen on jo varsin hyvä
eliittiherran alku niin miksipä enää kannattaa hybristellä rahvasmaisuudellaan jota ei ole.Olin risaperseduunari ja nyt risaperse-eläkeläinen ja tykänny aina oopperasta ja käyn elokuvalipun hinnalla
paikanpäällä ja tykkään rahvaan musiikistakin ei ongelmaa mihinkään suuntaan.Arhinmäkeä on moitittu aiheesta…kun olin töissä tein mitä piti
en mitä olisin itse tykännyt…Arhinmäki on ikäänkuin meillä töissä,joten olkoon tasapuolinen,koska kaikenlaista kulttuuria,urheilun ohella on tuettava.Tärkeää on se,että eliitin ajatuksesta päästään eroon.
Voihan sitä sanoa,että rahvaanmusiikinkerhossa pyörii oma toisenlainen eliittinsä.
Ilmoita asiaton viesti
Kävimme vamoni kanssa katsomassa Aidan,se riitti,luonnoton tapa esittää tekstiä,esintyjät pökkelöitä.Teatteria suositelen kaikille.
Ilmoita asiaton viesti