Apple, Microsoft, Nokia ja sukupolvikokemus

Nokia julkaistua
uuden Lumia 920 -puhelimen viime viikolla ja Applen esiteltyä iPhone
5:n tällä viikolla ollaan ihmetelty sitä, miksi Nokian luuri ei
herätä samanlaista innostusta kuin Applen kapula, vaikka se on
objektiivisilla mittareilla kehittyneempi.

 

Vastaan kysymykseen
subjektiivisesti viittaamalla sukupolvikokemukseen.

 

Kuulun samaan
1970-luvun lopulla syntyneiden sukupolveen, josta Mike Pohjola
kirjoittaa romaanissaan Ihmisen poika.

 

Me pelasimme
ensimmäisiä suomenkielisiä roolipelejä, saimme kuulla
helluntaisaarnaaja Leo Melleriltä niiden pelaamisen olevan saatananpalvontaa
(tuohon aikaan media otti helluntailaisten jutut saatananpalvonnasta
tosissaan), katsoimme televisiosta Star Trek TNG:tä ja luimme Taru
Sormusten Herrasta
lukemattomia kertoja läpi.

 

Useimmille meistä
ensimmäinen tietokone oli Commodore 64, jonka ohjelmoinnin alkeita
opettelimme seurakunnan poikakerhoissa. PC-koneisiin siirryimme
äänikorttien kehittyessä 1990-luvun alussa Raptorin kutsuessa
SMP:n Sulo Aittoniemeä rasistiksi
(mistä syystä halla-ahoilmiö
aiheuttaa sukupolvellemme bon voyage -tunteen).

 

Tietokoneasiantuntija
Petteri Järviselle naureskeltiin Mikrobitin sivuilla, mutta Jyrki J.
Kasvia, Nordicia ja Niko Nirviä fanitettiin.

 

Monet meistä
aktivoituivat poliittisesti 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
muutettuaan pois kotoa ja aloitettuaan korkeakouluopinnot, useimmat
vasemmistolaisesti muodostaen — viitaten Paavo Arhinmäen
samannimiseen kirjaan — punavihreän sukupolven.

 

Me olimme
äänekkäästi vastustamassa myös Lex Nokiana tunnettua
lakiesitystä.

 

Kuvaamalleni
sukupolvelle Bill Gates ja Microsoft edustivat amerikkalaista imperialismia

 

Apple
näyttäytyi vaihtoehtona Microsoftin hegemonialle, mutta Applen
tietokoneet olivat liian kalliita kesätyörahoilla hankittaviksi —
vielä 1990-luvun alussa ei ollut ihan tavallinen asia, että pappa
betalar mopoauto — ja sen pelivalikoimat olivat rajalliset.

 

Yritän siis sanoa,
että se 30+ sukupolvi, jolla nyt siirryttyä työelämään on
vihdoin varaa valita tietokoneensa ja puhelimensa, vaistomaisesti
karttaa kaikkea mikä viittaa Microsoftiin, vaikka se ei olisikaan
järkevää. Päinvastoin, Apple jos mikä on todellinen riistofirma
verrattuna jopa syntisiin Microsoftiin ja Nokiaan. Mielikuvat ja sukupolvikokemukset elävät.

 

Nolottaa tunnustaa,
että itsekin odotin uuden iPhone 5:n julkaisemista…

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu