Koska Suomessa aletaan juhlimaan itsenäisyyttä?

Kysymyksessä on
kaksi osaa: itsenäisyys ja juhliminen.

 

Jos television
tarjontaa tarkastelee, voisi kuvitella, että Suomessa vietetään
tänään toisen maailmansodan legendojen muistelemispäivää, ei
itsenäisyyspäivää.

 

Senaatin 6.12.1917
antamaan itsenäisyysjulistukseen liittyvien kehityskulkujen
analyysi, Venäjän keisarikunnan sortotoimenpiteet,
ylioppilasliikkeen ja ammattiyhdistysten muotoutuminen, vuoden 1905
yleislakko, kamppailu äänioikeudesta, puoluepolitiikan synty
oikeiston ja vasemmiston vastakkainasettelusta, loistavat
poissaolollaan.

 

Näiden miettiminen
ei ainoastaan auttaisi ymmärtämään Suomen itsenäistymisen
merkitystä osana ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa
monikansallisten keisarikuntien romahdusta, vaan myös modernin
yhteiskunnan ja kansallisvaltioiden syntyä.

 

Toiseksi
suomalaisten käyttäytymisestä itsenäisyyspäivänä voisi
ajatella, että itsenäisyydessä olisi jotenkin paha tai
murheellinen asia.

 

Monet ihmiset kun käyvät
hautuumaalla itsenäisyyspäivänä!

 

Itse arvostan sen
verran Suomen itsenäisyyttä, etten käy haudalla itkemässä vaan
teen pari tuntia yliopiston työhuoneella töitä kansantalouden ja
paremman huomisen eteen ja sitten siirryn Vanhaan Monttuun iloisesti
oluelle ja katsomaan Tuntematonta sotilasta.

 

En siis sitä Väinö
Linnan arvostelemaa runebergiläistä sotakerrontaa
ja slapstick-huumoria yhdistelevää mustavalkoelokuvaa, jossa vanhat miehet
esittävät nuoria sotapoikia, vaan sitä oikeasti raadollista
sotakuvausta, jossa on mukana myös Pirkka-Pekka Petelius.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu