Luterilainen kirkko, hautausmaat ja vainajienpalvonta
Suomessa
evankelisluterilaiselle kirkolle myönnetään osuus yhteisöverosta
sen lisäksi, että sillä on yhdessä ortodoksisen kirkon kanssa
oikeus verottaa jäseniään.
Perustelu tämän
kaltaiselle järjestelylle on se, että kirkko hoitaa
yhteiskunnallisia tehtäviä — myös kirkkoon kuulumattomille —
ylläpitäen esimerkiksi hautausmaita.
Siitä huolimatta,
että kirkko saa osuuden yhteisöverosta, tasaisin väliajoin
kirkonmäeltä kuuluu huokailua hautuumaiden ylläpidon
kustannuksista.
Luterilainen Kirkko
voi syyttää tilanteesta vain ja ainoastaan itseään.
Se ei ole vienyt
uskonpuhdistusta loppuun asti. Kirkko ei ole ainoastaan sallinut
pakanallista vainajienpalvontarituaalia vaan suorastaan suosinut
sitä.
Kun Suomessa
juhlitaan ”Herramme syntymäjuhlaa”, niin perhekunnat vaeltavat
esi-isiensä haudoille ottamaan heidät symbolisesti mukaan joulupöytään aivan
kuin oltaisiin jossain Madagaskarilla, jossa sukuun katsotaan
kuuluvan sekä elävät että kuolleet sukupolvet.
Myös niin sanotun
itsenäisyyspäivänkin rituaalit muistuttavat yhä enemmän
pakanallista vainajienpalvontaa, johon kuuluu pimeällä ja synkällä
hautuumaalla suoritettavat hämärät riitit vainajien
kunnioittamiseksi ja heidän voimiensa anastamiseksi nykyisiin
kamppailuihin.
Puhutaan talvisodan
hengestä.
Evankelista Luukas
uskalsi olla epäsuomalainen ja epäisänmaallinen.
Hänen mukaansa
Kristus suhtautui kielteisesti kuolleiden palvomiseen —
ainakin niiden kohdalla, jotka haluavat seurata häntä.
Evankelisluterilaista
kirkossa Kristuksen väitetyn kehotuksen seurata häntä, ja jättää
kuolleet hautaamaan toisensa, ei anneta turhaan häiritä.
Kesken jäänyt
uskonpuhdistus selittänee niin ikään sen, miksi Suomessa kalmistot
ovat poikkeuksellisen hyvin hoidettuja uhrilahjoineen, kasteltuine
kukkineen.
Jopa pienillä
seurakunnilla näyttää olevan niin sanotusti varaa haudankaivajiin ja
ammattipuutarhureihin, jotka hoitavat taajaman ulkopuolella sijaitsevia
uhrilehtoja sen sijaan, että kirkko keskittyisi evankeliumin
ilosanoman julistamiseen eläville.
Ja kuinka paljon
kauniimmilta elävien ihmisten kaupungit näyttäisivätkään, jos
niihin panostettaisiin yhtä paljon kuin kuolleiden kyliin!
Vainajien muistaminen on eräs ihmisen lajityypillinen piirre. Voi siihen uskontoakin sekoittaa, mutta uskonnottomatkin muistavat läheisiään eri tavoin. Mitä pahaa siinä on, että ihmiset harrastavat muutakin kuin Lähi-Idän nomadeilta omaksuttuja tapoja kuolleisiin liittyen?
Ilmoita asiaton viesti
Stonehenge, pyramidit vaikuttavat äkkiä ajatellen taikauskoisilta monumenteilta. Kuitenkin samoja riittejä noudattaa suomalainen kulttuuri, jossa rakennetaan hautakiviä ja vieraillaan kuolleiden luona juttelemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jiri Nieminen
Jos sinulle on vaikeaa kunnioittaa omien esivanhempiesi muistoa, voit aina matkustaa Moskovaan hiljentymään uskonnottoman kommunistin V.I.Leninin ruumiin ääreen.
Jos aikasi ja varasi antavat myöten, lisää ateistien ruumiita löytyy lasivitriineistä Pekingistä ja Pohjois-Koreasta.
Suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen eivät vieläkään näytä juurtuneen vasemmistoideologiaan.
Ilmoita asiaton viesti
On yleinen illuusio, että vasemmisto olisi jotenkin suvaitsevaista tai siis puhe ”suvaitsevaistosta” on perussuomalaisten radikaalisiiven, hommalaisten ja muiden olliimmosten, olkinukkeilua.
Mitä tulee V. I. Lenin ruumiiseen ja NL:n aikaisiin marsseihin, joissa kannettiin Leninin ja muiden NKP:n johtajien kuvia, niin kyseessähän oli vanhan pappisseminaarilaisen eli Stalinin luoma kultti. Se oivallisesti imitoi Venäjän ortodoksisen kirkon käytäntöjä: ristisaattueita ja Kristuksen haudan palvontaa. NL ei tässä mielessä siis ollut ateistinen valtio, vaikka niin usein annetaan ymmärtää, vaan polveutuma kristuskultista.
PS. Jos tarkemmin luet, en kiellä kirjoituksessani vainajien palvontaa. Sen sijaan muistutan, että Luukkaan mukaan Jeesus ei digannut siitä.
Ilmoita asiaton viesti
En mä voinut kuvitellakaan että joku olisi kateellinen kuolleille näiden saamasta huomiosta ja kukista.
Nytpä selvisi tämänkin. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ehkä Jeesus oli hieman kateellinen niille, jotka eivät seuranneet häntä vaan hautasivat mieluummin kuolleet.
Perinteisesti tosin teologiassa on annettu ymmärtää, että Jeesus olisi ollut passioiden yläpuolella: eli Kristus olisi ollut autisti tai psykopaatti?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi loukkaat Nieminen niitä ihmisiä, jotka haluavat muistaa läheistensä muistoa?
Onko tämä vasemmistoälymystöä vai mölymystöä?
Eipä ihme kun vasemmiston kannatus laskee.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tuossa kirjoituksessa erityisesti loukkasi Markkua? Se, että muistutin Jeesuksen sanoista vai suomalaisten harjoittaman vainajienpalvonnan rinnastaminen madagaskarilaisten kulttiin?
Ilmoita asiaton viesti
”On yleinen illuusio, että vasemmisto olisi jotenkin suvaitsevaista…”
Olet Jiri aivan oikeassa. On todella kummallista, että vasemmistosta puhutaan ikään kuin se olisi suvaitsevaista, kun kyse on todella tiukasta suvaitsemattomasta samanmielisyydestä. Vasemmisto edustaa todella raakaa vaatimusta olla samaa mieltä kuin johto.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä johdosta, mutta sikäli kun vasemmisto kannattaa hyvinvointivaltiota ja kansantalouden kierrättämistä julkisen talouden kautta, antaa se resursseja yhtenäiskulttuurin muodostamiseen.
Ei olekaan sattumaan, että suomalaisen yhteiskunnan moninaistuminen niin seksuaalisesti, sukupuolisesti, kulttuurisesti kuin etnisesti alkoi samoihin aikoihin kuin vasemmiston kannatus lähti laskemaan kuin lehmänhäntä, eli 1990-luvun alun jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
jiri hyvä. jos on niin valaistunut ja valistunut kuin sinä niin annat anteeksi meidän muiden vajavaisuuden. ole sinä valona ja lamppuna muille jotka pimeydesä vaeltava.
mutta olenhan minäkin ekologisen hautauksen kannalla ja totta vieköön minun tomumajaani ei kirkomaalle haudata. on näistä asioista kirjoitetu ennekin:
http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59823-superno…
Ilmoita asiaton viesti
Kun olen kuollut,itke hiukan minun vuokseni.
Ajattele minua toisinaan,mutta älä liikaa.
Ajattele minua silloin tällöin sellaisena kuin olin eläissäni,toisinaan on mukava muistella mutta ei kauaa.
Jätä minut rauhaan,niinkuin minäkin jätän sinut rauhaan,ja niin kauan kuin elät,säästä ajatuksesi eläviä varten.
Hyvää rauhallista ja parempaa vuotta kaikille, näillä vanhan perinteisen intiaanirukousten sanoin!
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitossa vainajista huolehdittiin ilman kirkollista yhteisöveroa.
Kerran eräs tsuktsi tuli Moskovaan käymään, ja eksyi juopottelemaan paikallisten asukkaiden kanssa. Juominkien kestäessä votka pääsi sitten loppumaan, ja tsuktsi lähetettiin hakemaan lisää. Tsuktsi teki työtä käskettyä, mutta palasi pitkän ajan kuluttua tyhjin käsin.
-Mitä nyt, mikset tuonut votkaa? kyselivät juomatoverit.
-Huonosti on asiat täällä Moskovassa. Menin jonoo, jono oli pitkä, ja kun sitten pääsin sisään myymälään, niin myyjä makasi siinä kuolleena.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraa juutalaisen teologian oppitunti.
Heprealaiset hautasivat vainajansa tooran oppien mukaan oitis paikalla kuolinpäivänä. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Luukaksen evankeliumissa mainittu mies olisi pyytänyt lupaa ”kuolleen isänsä hautaamiseen”, koska juutalaisena hän olisi jo haudannut isänsä heti tämän kuoltua. Todennäköisempi selitys onkin, että jakeessa on viittaus juutalaisten _toiseen hautausseremoniaan_, joka tunnetaan nimellä ossilegium.
Toinen hautausseremonia tapahtui tasan vuosi ensimmäisten hautajaisten jälkeen vainajan jäännösten jo maaduttua hautaholvissa. Tässä vuoden jälkeen vietetyssä rituaalissa vainajan luut aseteltiin omaan arkkuunsa. Tämäkin seremonia saattoi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Opetuslapsi siis jätti Vapahtajalle tuossa jakeessa melko mittavan loma-anomuksen, joten Kristuksen torjuva vastaus on sikäli ymmärrettävä.
Lisäksi tulee tietysti muistaa Kristuksen pyrkimys palauttaa juutalainen usko takaisin juurilleen. Roomalaisvallan aikana oli käsitys mainitusta luiden sommittelusta muuttunut ratkaisevalla tavalla. Vuoden mittaisen maatumisen uskottiin olevan eräänlainen kiirastuli, jonka aikana vainaja olisi puhdistunut synneistään. Luitten kokoaminen oli sitten eräänlainen lopullinen sovitusteko. On varsin ymmärrettävää, että Jeesus ei hyväksynyt tätä kansanuskomusta; hänen mielestäänhän synneistä ei voinut puhdistua vain ulkokultaisen rituaalin kautta, vaan uskolla. Hänen viestinsä opetuslapselle oli siis selvä — hän vakuutti miehelle, että tämä oli jo kunnioittanut isäänsä kirjoitusten mukaisilla hautajaisilla, että toinen seremonia oli aivan tarpeeton, ja että paremmin hän auttaisi synneistä puhdistumista lähtemällä mukaan todistamaan Jumalan sanaa.
Mutta perinteisiä ensimmäisiä hautajaisia Kristus ei olisi koskaan moittinut. Kuten tiedämme, hän kunnioitti kymmentä käskyä, ja hautajaiset olivat neljännen käskyn mukaista isän ja äidin kunnioittamista. Vuorisaarnassa Jeesus myös toteaa vainajain suremisen olevan autuas teko (Matt. 5:4), ja osallistuu muiden mukana Lasaruksen suremiseen tämän hautauksen jälkeen (Joh. 11:33-36). Jeesus siis otti osaa perinteisiin kirjoitusten mukaisiin hautausseremonioihin ja perinteisiä hautausrituaaleja noudatettiin myös Jeesuksen itsensä kohdalla. Vapahtajalla ei ollut yhtään mitään hautajaisia tai vainajien kunnioittamista vastaan, vaikka hän ei itse omassa haudassaan kauaa viihtynytkään.
Voimme siis todeta, että Kristuksella ei olisi mitään sitä vastaan, että suomalaiset sytyttävät kynttilän vainajiensa haudalle. Kynttilä sytytetään muistoksi, ei sen tarkoituksena ole vainajaa palvoa. Eihän Kristus vastustanut juutalaisten koristeellisia perhehautojakaan. Kaamoksen maassa hän todennäköisesti olisi pitänyt tapaamme valaista hauta jopa käytännöllisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei niin sanottu suomalainen haudoillakäymisperinne ole yksinomaan tai edes pääosin polveutunut heprealaisilta vaan pakana-ajoilta ja tekisi mieli väittää, että harvemmassa kristityssä maissa joulua tai itsenäisyyttä juhlistetaan käymällä haudalla. Kuinka selittäisit kyseisen perinteen muuten?
Ilmoita asiaton viesti