Olli Immosen virhearviointi
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan
laittomista lakoista määrättyjen sakkojen määrää pitäisi korottaa. Hän käyttää esimerkkinä vuoden
2005 ”lakkoa”, jonka takia olisi menetetty 4 300 työpaikkaa ja 500 000 työtuntia.
Immonen voisi tarkistaa ennen enterin painamista tietonsa vaikkapa puoluetoveriltaan,
Paperiliiton ex-luottamusmieheltä ja nykyiseltä kansanedustajalta, Jari Lindströmiltä.
Paperiliitto kyllä järjesti kahden päivän työnseisauksen,
mutta tämän jälkeen nimenomaan Metsäteollisuus aloitti työsulun aiheuttaen sotaveteraanien
vapaaksi taistelemalle isänmaallemme mittaamattomat vahingot.
Lakon ja työsulun sekoittamista keskenään vakavampi
virhearviointi Immoselta on teollisuustyöläisten lakko-oikeuden väheksyminen. Se
voi käydä kalliiksi perussuomalaisten niin sanotulle duunarisiivelle ja lopulta koko puolueelle.
Tähän mennessä perussuomalaiset ovat onnistuneet luovimaan
työväenluokan ja pääomapiirien intressien välisessä ristiaallokossa välttäen puolueen yrittäjäsiiven
ja duunarisiiven yhteenottoa kiinnittämällä huomiota EU:n ja maahanmuuton kaltaisiin
fantastisiin uhkakuviin.
Immosenkin olisi kannattanut pysyä niin sanotussa
maahanmuuttokritiikissä, halveksimalla vain ja ainoastaan ulkomaalaista työväenluokkaa ja köyhällistöä.
Hänen olisi pitänyt olla paljastamatta, että perussuomalaisten sisällä on enemmän näkemyseroja suhteessa lakko-oikeuteen kuin kuuden puolueen sateenkaarihallituksessa.
Kohta Lindströmin kaltaiset nykyään perussuomalaisia
äänestävät entisen paperimiehet, jotka oman todistuksensa mukaan pohtivat
petyttyään demareihin miettivät valintaa perussuomalaisten ja vasemmistoliiton
välillä, kiinnittävät huomiota siihen, että vasemmistoliiton kansanedustajat tekivät
työntekijöiden oikeuksiin liittyviä aloitteita demareita ja
perussuomalaisia enemmän.
He saattavat jopa muistaa, että vuonna 2005 vasemmistonuoret — kyllä, ne söpöt hippitytöt,
anarkomarkot ja prekaeetut, joita perussuomalaiset ovat
väheksyvinään — liittokokouksessa, jossa Jussi Saramo valittiin Paavo Arhinmäen seuraajaksi,
osoittivat solidaarisuutta suomalaiselle paperityöläisille seisten heidän jouduttua
työsulun kohteeksi.
Lakko-oikeus tuskin on e n t i s t e n paperimiesten päällimmmäisiä huolia…
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä alkuunkaan miksi duunari kannattaisi perussuomalaisia, näitä duunarivastaisia lausuntojahan riittää. Viha maahanmuuttajia vastaan teki Immosestakin sattumakansanedustajan, eikös hän ole lähes kouluttamaton ihminen joka ei paljon ole työelämässä viihtynyt, vartijana taisi vähän aikaa olla.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan kyllä laittomiin lakkoihin syyllistyneiden henkilökohtaista rankaisemista riittävän kovilla lakkosakoilla, mutta tällöin ay-liikkeen asemaa on vahvistettava. Esim. Ruotsissa työsopimukset ovat juridisesti sitovia, ja korpilakkolaisia rankaistaan, mutta siellä ay-liikkeellä on myötämäärämisoikeus mm. työntekijöiden välittömiä esimiehiä nimitettäessä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostat ruotsalaiselta demarilta. Siellä demarit on vielä tehokkaammin kuin Suomessa demareista vasemmalle olevan possen savustaneet ulos ay-liikkeestä.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä minua voi demariudesta voine syyttää. Kuitenkin Ruotsissa homma toimii.
Työntekijöillä on ainakin teoriassa mahdollisuus vaikuttaa esim. esimiehiehiensä valintaan. Laittomia lakkoja ei sallita.
Joskus 20 vuotta sitten, kun kuuluin Ruotsin Metalliin äänestettiin minun työpaikkani pääluottamusmieheksi kommunisti, mutta hänkin sitten muutti puoluekantaansa päästäkseen ylöspäin Metallin organisaatiossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kannatan kyllä laittomiin lakkoihin syyllistyneiden henkilökohtaista rankaisemista riittävän kovilla lakkosakoilla, mutta tällöin ay-liikkeen asemaa on vahvistettava”
Miksi? Miten nämä liittyvät toisiinsa?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on ollut lähinnä Saksan ja Ruotsin tilanne mallina. Itse en usko yksipuolisiin ratkaisuihin.
Ilmoita asiaton viesti