Marxilainen topologia: Pekka Himanen perustan heijastumana päällysrakenteessa

Aamun Helsingin
Sanomissa käännetään katse filosofi Pekka Himasen eilisen ilmestyksen
innoittamana hänen kollegaansa Manuel Castellsiin. Toimittaja Saska
Saarikoski väittää lauantaiesseessään, että Castellsin olevan
radikaali marxilainen sosiologi.

 

Saarikoski antaa
ymmärtää Castellsin yhteiskunta-analyysin seuraavan Karl Marxia ja Friedrich Engelsiä,
jotka kuvasivat yhteiskuntaa rakennuksena, joka seisoo perustan eli
infrastruktuurin, taloudellisen tason, päällä. Perustan
muodostaman pohjakerroksen päälle kohoavat ylärakenteen kerrokset,
joita nimitetään oikeudellis-poliittiseksi ja ideologiseksi
päällysrakenteeksi.

 

Castellsin opus
magnum Information Age olisi pyrkimys käsitteellistää
marxilaisella topologialla myöhäismodernia kapitalismia vähän
samaan tapaan kuin Jussi Vähämäki tekee teoksessaan Itsen
alistus: työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa
(joka
löytyy äänikirjana täältä).

 

Mutta väitän, että Castellsin
marxilaista topologiaa seuraten saamme myös uuden näkökulman itse
tapaus Himaseen tai siihen, mikä allekirjoittanutta on siinä mietityttänyt. Kuvaavaa
nimittäin on se, että Saarikosken esiinkaivama Castellsin
haastattelu on vuodelta 2000.

 

Vuonna 2000
elettiin niin sanottua IT-kuplaa, Castells oli juuri saanut
päätökseen trilogiansa ja Himanen viimeisteli Hakkerietiikkaansa, jolla hän osoitti olevansa
kansainvälisesti muita alan tutkijoita pari vuotta edellä kuin
Nokia matkapuhelinalalla samoihin aikoihin.

 

Marxilaista
topologiaa seuraten voisi sanoa Himasen ajattelu heijastelleen Nokian luomaa uutta taloudellista perustaa ideologisessaa
päällysrakenteessa eli akateemissa maailmassa.

 

Kolikon kääntöpuoli
oli se, että IT-kupla meni ja tuli, Nokia syöksyi alas.

 

Tässäkin
marxilainen topologia puolustaa paikkaansa: Nokian ei ole onnistunut
uudistamaan konseptiaan sitten 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen
puolenvälin. Muutaman vuoden se kykeni sinnittelemään kierrättämällä vanhoja ideoita kunnes sen osakkeenarvo romahti ja
Nokiasta tuli bulkkikännyköiden toimittaja, yritys muiden joukossa.

 

Himaselle ja
osittain Castellsille on käynyt samoin ideologisessa
päällysrakenteessa. Kukaan ei kiistä, etteivätkö he olisi olleet
edellä aikaansa vielä kymmenen vuotta sitten. Mutta sen jälkeen he
ovat lähinnä toistaneen aikaisempia teesejään, ainoastaan kuoret tai kannet ovat vaihtuneet.

 

Myös kokoomuksen
nousu Suomen suosituimmaksi puolueeksi voidaan nähdä Nokia-Suomen
taloudellisen perustan heijastumana oikeudellis-poliittisessa päällysrakenteessa. Tosin
tämä tapahtui parin vuoden viiveellä, Nokia alamäen jo alettua.

 

(Niin ikään perussuomalaisten jytky voidaan ymmärtää kapitalismin kriisin heijastumana poliittisessa järjestelmässä, ideologisessa ylärakenteessa.)

 

Siksi Jyrki Kataisella
oli kiire koetella Louis Althusserin Engelsiltä löytämää ajatusta (jota mm.
nykyinen valtio-opin yliopistolehtori Mikko Lahtinen käsiteli
samoihin aikoihin työstämässään väitöskirjassaan kun Katainen opiskeli Tampereen
punaisessa yliopistossa), että Marx olisi ajatellut taloudellisen
perustan ohjaavan ylärakennetta vain ja ainoastaan ”viime
kädessä”.

 

Toisin sanoen
Althusser antoi ymmärtää (mitä Lahtinen vielä nykyäänkin opiskelijoille alleviivaa) myös oikeudellis-poliittisella ja
ideologisella päällysrakenteella kyettävän vaikuttamaan
perustaan, infrastruktuurin ja taloudelliseen tasoon.

 

Siitähän Sofos oy:ltä tilatussa projektissa on kyse: Katainen rekrytoi Pekka Himasen vaikuttamaan taloudelliseen perustaan ideologisen ylärakenteen kautta (sikäli kun se on mahdollista)!

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu