Humanisteja eniten perussuomalaisissa ja sosiaalidemokraateissa

Sunnuntaiaamun
ratoksi listasin eduskunnan humanistit, kansanedustajat, joilla on
humanistinen koulutus: humanististen tieteiden kandidaatin,
filosofian maisterin tai tohtorin tutkinto. Viimeksi mainitut
tittelit voivat toki viitata myös luonnontieteellisen alan
loppututkintoihin. Olen toivottavasti karsinut ne pois. Lähteenä käytin
eduskunnan edustajamatrikkelia.

 

Laskujeni mukaan
eduskunnassa on yhteensä 15 humanistia.

 

Näitä eniten on
sosiaalisdemokraateissa (5) ja perussuomalaissa (3). Kokoomuksessa ja
vihreistä löytyy kaksi humanistia, vasemmistoliitosta ja
keskustasta yksi.

 

Outi
Alanko-Kahiluoto (vihr.)

Eeva-Johanna
Elovaara (sd.)

Jussi Halla-Aho
(ps.)

Päivi Lipponen
(sd.)

Maria Lohela (ps.)

Jussi Niinistö
(ps.)

Heli Paasio (sd.)

Anni Sinnemäki
(vihr.)

Alexander Stubb
(kok.)

Eila Tiainen (vas.)

Tytti Tuppurainen
(sd.)

Anu Vehviläinen
(kesk.)

Pauliina Viitamies
(sd.)

Henna Virkkunen
(kok.)

 

Itsehän olen
vannoutunut antihumanisti (sekä koulutukseltani että mieleltäni),
enkä ole täysin vakuuttunut väitteestä, että maailmankaikkeus olisi parempi
paikka, jos Suomen eduskunnassa tai maailmassa yleensä olisi enemmän humanisteja.

 

Humanistisessa
ajattelussa ihminen otetaan maailman keskipisteenä.

 

Stereotypia humanististahan on ihminen, jolla on silmälasit ja joka tutkii kuolleita kieliä (kuten vaikkapa kirkkoslaavia) tai tekee omaperäisiä tulkintoja ”kansojenhistoriasta” omakotitalonsa kellarissa, yliopiston bunkkerissa tai norsunluutornissa — ja veronmaksajien rahoilla tietenkn!

 

Antihumanismissa sen
sijaan ihminen käsitteellistetään (kapitalististen) tuotantosuhteiden ja
tuotantovoimien heijastuma ideologisessa ylärakenteessa.

 

Onneksi nykyisessä
eduskunnassa kansanedustajien yleisin koulutusala näyttäisi olevan
sama kuin allekirjoittaneella: yhteiskunta- tai valtiotieteellinen.
Yhteiskuntatieteissä opetetaan — ainakin Tampereen yliopistossa —
nimenomaan antihumanistista ajattelua: maailmanhistoriaa ei ohjaa
henki, eikä kansakunnilla ole kansallishenkeä, vaan viime kädessä
kyse on materialistisesta eli aineellisesta todellisuudesta. Yksilön
sijaan painotetaan rakenteiden merkitystä siten, että lähestytään
luonnontieteellistä maailmankuvaa.

 

Toivottavasti
eduskunnan yhteiskunta- ja valtiotieteilijät pitävät kurissa niin
humanistit kuin huuhaahoitoihin ja kreationismiin uskovat
perussuomalaiset.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu