Raiskauskulttuuri ja sukupuolijärjestys: vastaus internetpoliisi Fobballe
Tarkoitukseni ei
ollut alun perin kommentoida internetpoliisi Marko ”Fobba”
Forssin viikonloppuna julkaistua kirjoitusta, mutta valmistellessani
seuraavaa luentoa (jonka aiheena on miesyhteisöllisyys) luin A.
Ayres Boswellin ja Joan Z. Spaden artikkelin Fratenities and
Collegiate Rape Culture. Why Are Some Fraternities More Dangerous
Places for Women?
Kirjoituksessaan
Forss kysyy: ”miksei jonkun mielestä seksuaalirikoksista voitaisi
tarjota ennalta estävää tietoa ja tuoda esille riskitekijöitä”.
Boswellin ja Spaden artikkeli auttaa vastaamaan tähän kysymykseen,
vaikka se on jo toista kymmentä vuotta vanha.
Ensinnäkin
kyseisessä artikkelissa kirjoittajat kumoavat ajatuksen, että
naisten humalatila olisi sinänsä selittävänä tekijänä
raiskauksille erittelemällä erilaisia sosiaalisia tilanteita ja
tiloja yliopistokampuksella. Jo yksin tästä syystä olisi väärin
varoittaa naisia alkoholinkäytön riskeistä.
Sen sijaan
raiskauskulttuurille kampusmaailmassa tutkimuksen mukaan näyttää
olevan ominaista miesten välinen yhteisöllisyys ja ryhmädynamiikka,
joka viime kädessä edustaa koko yhteiskunnan sukupuolijärjestelmää
ja sukupuolittuneita käytäntöjä raadollisimmillaan.
Vaikka raiskaaja on
yksittäinen mies, jota julkisesti paheksutaan (sikäli kun hän jää
kiinni ja saa tuomion), epäsuorasti raiskaaja palvelee miesten
välistä yhteisöllisyyttä pitämällä sosiaalisen tilan ja
tilanteen ”puhtaana” tai ”puhdistettuna”, kuten kirjailija
Sofi Oksanen asian ilmaisisi.
Kohonnut riski joutua raiskatuksi
juontuvat sosiaalisiin tilanteisiin, joissa nainen on uskaltanut
tulla miehiseksi ymmärrettyyn tilaan tai sosiaaliseen tilanteeseen.
Perinteisesti oikeus
juoda itsensä humalaan on kuulunut vain miehille. Jos
nainen uskaltaa humaltua julkisesti, yliopiston asuntolassa, baarissa
tai ruotsinlaivalla, miehet ovat voineet kollektiivisesti
rangaista naista. Uhria syyllistämällä tai tapahtumaa
vähättelemällä raiskaaja on pitänyt yllä koko suvun, heimon ja
isänmaan puolesta sukupuolijärjestystä osoittamalla väkivallalla
naiselle tämän paikan, jos nainen on uskaltanut käyttäytyä kuin mies.
Boswellin ja Spaden
tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö liittyy myös miesten
keskinäisiin valtasuhteisiin: omalla ja toisten humala-asteella
kontrolloidaan niin toisia miehiä kuin naisia.
Saman tutkimuksen
mukaan tilat ja tilanteet, joissa sukupuoliero ei ollut yhtä
hierarkkinen ja sukupuolen välillä oli luontaista kanssakäymistä,
miehet ja naiset eivät eläneet omissa suljetuissa tiloissaan, oli
pienempi riski joutua raiskatuksi kun ylitti sukupuolittuneen
sosiaalisen tilan ja tilanteen. Niin ikään silloin, kun miehillä
ei ollut tarvetta näytellä toisille miehille olevansa ”kovia
jätkiä”, vähensi naisen mahdollisuutta tulla raiskatuksi.
Mies
kyllä kykenee luomaan eettisen suhteen vastakkaiseen sukupuoleen kun ”veljet” eivät ole selän takana kuiskimassa ja luomassa
sosiaalista painetta käyttäytyä väkivaltaisesti tai halventavasti
naista kohtaan.
Suomalaisessa
oikeusjärjestelmässä raiskauksen vakavuus tai se, että
määritelläänkö tapahtuma lainkaan raiskaukseksi, on väkivallan
aste. Naisen tahdonilmauksella ei ole väliä, vaan rangaistavaa on
se, että syyllistyy esimoderniin eli ruumiilliseen vallankäyttöön.
Internetpoliisi
Forssin kysymyksen vakavin seuraus onkin se, että se sijoittuu
suomalaisen oikeusjärjestelmän jatkumoon — valitettavasti.
Forssin ehdotus ei
nimittäin ole mikään uusi. Nuoria naisia varoitellaan vähän
väliä olemaan kulkematta yksin pimeällä (vaikka todennäköisempää
on joutua raiskatuksi neljän seinän sisällä jonkun ennestään
tunnetun miehen taholta) ja lapsia varoitellaan vieraista namusedistä
(vaikka hyväksikäyttäjä on todennäköisemmin sukulainen kuin
vieras). Paneurooppalainen satu Punahilkastakin on alun perin
keksitty varoittamaan lapsia tuntemattomista miehistä.
Forssin olisikin
ollut syytä kysyä, että onko ”ennalta estävää tieto” ja ”riskitekijöiden esilletuominen” todella parantanut tilannetta
vai mikä nuorten naisten vuosisataisen varoittelun todellinen
funktio on ollut vallitsevan sukupuolijärjestelmän luomisessa ja ylläpitämisessä?
Koska avoimeen
väkivaltaan tukeutuva vallankäyttö on keskiaikaista, vielä
tärkeämpää onkin väkivallan uhka eli se, että naiset
sisäistäisivät pelon ja alkaisivat rajoittamaan käyttäytymistään
omaehtoisesti, tietäisivät paikkansa; olisivat
isiensä, veljiensä ja aviomiestensä nöyriä palvelijoita.
Moderni vallankäyttö
perustuu pelotevaikutukseen.
Tämä on nähdäkseni
syy sille, miksi tyydytään varoittelemaan nuoria naisia raiskatuksi
tulemisesta eikä esimerkiksi opettamaan naisille ala-asteelta
lähtien feminististä itsepuolustusta. Se muuttaisi koko
sukupuolijärjestystä: naiset eivät enää alistuisi,
vaan emansipoituisivat; naisten itsetunto vahvistuisi ja naisista
tulisi oman elämänsä subjekteja halliten kung fun.
Niin ikään ehdotan
tässä ja nyt, että poliisikouluun otettaisiin oppiaineeksi
sukupuolentutkimus, jotta tulevilla poliisimiehillä olisi ymmärrystä
sukupuolijärjestyksen dynamiikasta ja sukupuolittuneista
käytännöistä, joista poliisi työpaikkana ei tunnetusti ole
vapaa. Päinvastoin, tilastot koskien sukupuolista ja seksuaalista
häirintää poliisien keskuudessa ovat järkyttävää luettavaa ja
asettavat ainakin allekirjoittaneen silmissä kyseenalaiseksi koko
ammattikunnan.
Maanpuolustuskorkeakoulussahan
työskenteleekin tutkijana jo ainakin yksi tuntemani
profeministimies. En tiedä antaako hän myös opetusta tuleville
upseereille, toivottavasti.
Minä olen mies. Olen käynyt kymmenillä risteilyillä. Istunut sadoissa baareissa, joissa naiset ryyppäävät itsensä räkäkänniin. Voin kokemuksesta sanoa, että teoriasi ryyppäävien naisten rankaisemisesta eivät pidä Suomessa paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä teillä on niin hyvä itsetunto ja olette postmoderni mies, joka ei joudu identiteettikriisiin siitä, että naiset astuvat aikaisemmin miehisiksi ymmärretyille aloille?
Ilmoita asiaton viesti
20 vuotta vanha artikkeli raiskauksista amerikkalaisilla yliopistokampuksilla ei kerro raiskauksista tänä päivänä tallinanlaivalla.
Se kertoo 20 vuotta sitten tapahtuneista raiskauksista amerikkalaisilla yliopistokampuksilla. Haluaisin kuulla perustelut yhtäläisyysmerkeille, sillä tekstistäsi ne puuttuvat. Oma ymmärrykseni yhdysvaltalaisesta kampuskulttuurista perustuu televisioon ja elokuviin, mutta niistä välittynyt kuva ei kyllä ensimmäisenä tuo mieleen vaikkapa tallinnanlaivaa, vaan ennemminkin vaikkapa vankilaa kaikkine rituaaleineen, perinteineen ja rooleineen.
Ilmoita asiaton viesti
Meitsi taas on sitä mieltä, että ainakin hypoteesin tasolla mainittu artikkeli ja siitä suoraksi vetämäni esitys on varsin universaali.
Tai siis miten yrittäisit itse käsitteellistää vaikkapa sitä, miksi poliisi, kirkko ja armeija ovat yliedustettuina tilastoissa koskien sukupuolista häirintää?
Ne kaikki ovat olleet perinteisesti miehisiä linnkkaita, jonne vasta viime vuosikymmeninä ovat naiset astuneet.
Ja esimerkiksi joidenkin poliisimiesten mielestä poliisi ei edelleenkään ole naisille sopiva työpaikka, minkä he osoittavat käytöksellään. Kyse on siis kamppailusta koskien miehiseksi ymmärretyn tilan hallinnasta, jonne jotkut rohkeat naiset ovat uskaltaneet ja rikkoneet sukupuolijärjestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kännissäolo on miehiseksi ymmärretty tila samassa mieleessä kuin poliisi, kirkko ja armeija? Minusta jokaisessa jälkeenmainittu vertautuu perinteineen, rituaaleineen jne. ennemminkin siihen yliopistokampukseen. Joiden sisällä kännätessä toki se todennäköisyys raiskaukselle on kertaluokkaa suurempi. Se kännäyskulttuuri on instituution sisällä, ei instituutio.
Minusta naiset ovat edistyneet alkoholisoitumisessaan varsin kunniakkaasti.
Ennen kuin lähtisin hakemaan kovin monimutkaista selitystä känniraiskauksille, kohdistaisin huomion alkoholiin ja sen vaikutuksiin ihmisessä.
Minun ymmärrykseni humalatilasta on se, että se on taantumuksellinen tila. Tietoisuuden taso alentuu. Taantuneessa tilassa harrastetaan taantuneita asioita, tai riski moiselle kasvaa.
En, Nieminen, suosittele menemään sinne snagarille aamuyöstä kaatokännissä. Ja jos menet, suosittelen sisäistämään ajatuksen, että saattaa joutua vääntämään. Suosittelen käymään mielessä läpi sen mahdollisuuden. Jos feministinen itsepuolustukurssi auttaa, peukutan. Mielestäni kyky fyysiseen konfliktiin kuuluu yleissivistykseen.
Jos siitä huolimatta heräilet snagarin edestä kulma auki, en pidä sinua syyllisenä tilanteeseesi, mutta jos alat huutamaan ääneen, ettet voi käsittää, miten sinulle niin kävi, en voi kuin huokaista, että sellaista elämä on. Yleensä mitään ei tapahdu, mutta merkitys on niissä kerroissa kun tapahtuu. Mitä teet, miten teet, ja selviätkö. Ne kaikki muut kerrat ovat ihan tyhjänpäiväisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän armeijan ovet aukeaisi samantien, mikäli säädettäisiin tasa-arvoinen maammepuolustus velvollisuus. Samalla tämä effekti valaisi tietä naisten pääsemiseksi poliiseiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, tämä liittyy siihen, että miesten väkivaltaisuus on luonnollistettu yhteiskunnassa institutionaalisilla päätöksillä. Naiset taas sosiaalistetaan pelokkaiksi uhreiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Raiskaaja ei palvele mitenkään mitenkään miesten välistä yhteisöllisyyttä. Kyllä tämä juttu on kaikessa feminismissään hakoteillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän se voi palvella, aivan kuten Jiri Nieminen esimerkeissään tuo esille. Se on eri asia, pätevätkö nämä esimerkit Tallinnan-laivalla.
Ilmoita asiaton viesti
”epäsuorasti raiskaaja palvelee miesten välistä yhteisöllisyyttä…”
Ja sitten ei kun selittämään tyhmille miten raiskaaja palvelee miesten välistä yhteisöllisyyttä.
”Niin ikään silloin, kun miehillä ei ollut tarvetta näytellä toisille miehille olevansa ”kovia jätkiä”, vähensi naisen mahdollisuutta tulla raiskatuksi.”
Varmaan juuri tästä syystä raiskaukset tapahtuvat keskimäärin tilanteissa, joissa miehet näyttävät (raiskaamalla) toisille miehille olevansa kovia jätkiä?
Ei kun hei, taisi sittenkin oikeassa maailmassa olla niin, että raiskaukset tapahtuvat tilanteissa joissa ei ole muita miehiä paikalla keskeyttämässä ja vetämässä raiskaajaa pataan. Tosin se sotkisi tuon aiemman paskapuheesi raiskausten vaikutuksesta miesten yhteisöllisyyteen, joten unohdetaan se sopivasti.
”vielä tärkeämpää onkin väkivallan uhka eli se, että naiset sisäistäisivät pelon ja alkaisivat rajoittamaan käyttäytymistään omaehtoisesti, tietäisivät paikkansa; olisivat isiensä, veljiensä ja aviomiestensä nöyriä palvelijoita.”
Mitenkäs, kun keskiverto mies jotenkin luonnostaan miettii, että snagarijonossa kannattaa pitää turpansa kiinni ja Tampereella ei kannata lähteä yöelämään TPS-paita päällä, niin kenenkäs nöyrä palvelija hän silloin on?
Edellinen ei millään tavalla muuta sitä tosiasiaa, että snagarijonossa päälle käyvä on yksin syyllinen päällekarkaukseen, vaan on ainoastaan reaalimaailman sanelemaa sopeutumista siihen, että keskuudessamme elää ihmisiä, jotka eivät kunnioita toisten ihmisten fyysistä koskemattomuutta.
Forssin kommentti menee samaan sarjaan. Koska em. yksilöitä on keskuudessamme, tietyllä tavalla käyttäytymällä vähentää todennäköisyyttä pääyä tilanteeseen jossa näillä yksilöillä on tilaisuus touhuilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Tomi, jos nyt ymmärrän kirjoitustasi, niin väität, että tyypillinen raiskaaja olisi jonkinlainen fingerporista tuttu puskajussi. Sen sijaan lainaamani tutkimus piirtää kuvaa miehestä, joka on sosiaalisissa tilanteissa dominoiva, eräänlainen luokan kingi, ja joka ei ymmärrä kun hänelle sanotaan ei.
Mitä tulee tuohon snägärijonoesimerkkiin, niin on hyvä kysymys, miksi toiset miehet sallivat jonkun miehen käyttäytyvän aggressiivisesti tai pitävät snägärijonossa turpaan saamista suorastaan luonnonlakina.
Ilmoita asiaton viesti
On siis väärin varoittaa miehiä siitä, ettei kannata huomauttaa nakkikiskajonossa etuilevalle bodarille kello 4 aamuyöstä? Tai siitä, että mikäli harrastaa ns. konfliktialuematkailua niin saattaa sattua pipi?
Ei ihme, että vasemmistoliitto marginalisoituu kun keulilla on pro-feministimiehiä, naistutkijoita, järjestöasiantuntijoita ja muita turhakkeita. Yhdistykää ihmeessä vihreiden kanssa, eroa on nytkin vaikea havaita.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, miesten ei pitäisi hyväksyä katuväkivaltaa. Nyt miesten väkivaltaisuuden ajatellaan olevan jotankin luonnollista – ainakin Suomessa.
Koska miehet ovat haluttomia puuttumaan sen dominoivan ”alfauroksen”, joka ei ymmärrä kun sille sanoo ei, käyttäytymiseen, niin se jokseenkin tukee kirjoituksessa esittämääni hypoteesia, että raiskaaja itse asiassa palvelee vallitsevaa sukupuolijärjestystä, vaikka häntä muodollisesti paheksuttaisiin. Hän pitää yllä miehistä kunniaa aggressiivisella käytöksellään, jonka uhreiksi voi joutua niin miehet kuin naiset.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkelisi jälkeen ymmärrän tuon, mutta osaatko selittää, miksi sama logiikka ei päde esimerkiksi taskuvarkauksista tai pahoinpitelyistä puhuttaessa? Miksi on OK sanoa, että älä mene räkäkännissä suurkaupungin slummialueelle tai älä auo päätäsi jääkaappipakastinen kokoiselle korstolle, vaikka tämä olisikin sanonut jotain tyhmää, mutta ei ole OK sanoa, että älä toikkaroi umpihumalassa minihame korvissa ruotsinlaivan käytävällä?
Ilmoita asiaton viesti
Koska nainen ei voi jättää vaginaansa naulakkoon tai pistää sitä vyölaukun sisään piiloon, kuten taskuvarkauksissa. Koska se että nainen ottaa vaginansa mukaan lähtiessään ruotsinlaivalle ei ole sama asia kuin tarkoituksellisesti aukoa päätä ihmisille.
Puhe siitä miten naisen tulisi suojella itseään ei ole vain huolenpitoa, se on sanaton uhkaus, että jos nainen ei elä kuten kunnon naisen kuuluu, juo varovaisesti, lähde aikaisin kotiin, pukeudu hillitysti ja ole puhumatta tuntemattomille miehille, tulee iso paha setä ja raiskaa, ja se on kuule silloin ihan omaa syytäsi jos niin käy, mikset ottanut opiksi kun sanottiin, ehkä nyt olet vähän viisastunut sitten.
Naisen olemassaolo ei ole provokaatio.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä tulee mieleen koko ”dont be that man” kampanja ja sille esitetty ”dont be that girl” vastakampanja.
Ilmoita asiaton viesti
Kehottaisin suhtautumaan hivenen kriittisemmin esittämiisi teorioihin. Suoraan sanottuna esittämäsi näyttää elämästä vieraantuneelta ylitulkinnalta, jossa tärkeintä on luoda teoria jolla todistellaan valmiiksi päätettyä lopputulosta. Kriittistä ”tiedettä” pahimmillaan.
Miehisen tilan puhtauden sijaan voisit kenties miettiä sukupolivietin ja vaikkapa alkoholin yhteisvaikutusta ja sen vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta mitä jos ihan oikeasti selittävänä tekijänä ei ole promillemäärä tai edes hormonien taso vaan sosiaalinen paine ja tila?
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan tuo armeijakohta esimerkiksi. Eli jos vaikkapa Suomessa kasarmialueella on 5% naisia ja 95% miehiä, niin tilastot ovat kovin erilaisia riippuen siitä mistä kulmasta asiaa katsoo. 19 miestä yhtä naista kohtaan tarkoittaa valtavaa todennäköisyyden kasvua naisen seksuaalisen väkivaltariskin suhteen ilman, että yksikään mies käyttäytyisi eri tavalla kuin missä tahansa tilassa. Jotta esittämäsi kaltainen ilmiö todella vaikuttaisi (tai olisi se määräävä tekijä) täytyisi silloin miesten käyttäytyminen nousta merkittävästi agressiivisemmaksi, eli riski sekasuaaliseen väkivaltaan pitäisi tuolloin olla naisen kannalta olla luokkaa 30 kertaa suurempi tai jopa enemmän kuin normaaliyhteiskunnassa. Onko se noin? Itse epäilen vahvasti. Jos taas tuo riski olisi luokkaa 5-10 kertaa normaalia suurempi tarkoittaisi se sitä, että armeijan harmaissa käyttäydytään oikeasti paremmin kuin siviilissä. Jolloin todellisuudessa käyttäytymisvaikutus olisi juuri päinvastainen kuin tuossa toit esille. Riippuu toki luvuista, mutta valitettavasti tämänkaltaisten teorioiden pohjalla on usein aika mielenkiintoisesti valittuja faktoja…
Mutta tässäkin pitäisin Occamin partaveitsen käyttöä hyvänä, eli näyttäisi siltä, että yliselität pohjimmiltaan aika yksinkertaisia käyttäytymismalleja rakentamalla niiden päälle keinotekoisia metatasoja.
Ilmoita asiaton viesti
Jiri Niemisen pitäisi jättää kirjansa ja hankkia elämä!
Alkoholin humalahakuinen nauttiminen tuo monenlaisia ongelmia ajan oloon sekä miehille että naisille!
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei se ole selittävä tekijä. Raiskauksia tapahtuu maissa, joissa ei edes (ainakaan virallisesti) ole tarjolla alkoholia ja toisaalta kuten veli Mikko Ahola aikaisemmin yllä väkevästi todisti, ei alkoholin runsaskaan käyttö sinänsä aiheuta tarvetta käyttäytyä naisia kohti väkivaltaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
…ikäänkuin rikollisuus ja yhteiset normit käyttäytymisestä oletuksena, ei koskisi miehiä lainakaan. Tämä käy selväksi perus suomalaisen miehen näkökulmasta, tässä kommenttiketjussa. Feminiininen kokemus ja näkökulma väkivallasta, on pelkkää sitä itseään: Feminismiä.
Naisen on todella harkittava puoluevalintaansa pariinkin kertaan, jos haluaa muutosta asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni pohdinta kumman sukupuolen lainvastaisia toimia paapotaan ja piilotellaan. Kumman sukupuolen laajoja ihmisoikeus ja perusoikeus vastaisia toimia ei haluta säätää lainvastaiseksi?
Perheriitoihin liittyvää vieraannuttamista ei haluta säätää rangaistavaksi teoksi. Naisten väkivaltaisuudesta hyssytellään, eikä siihen tartuta voimakkaalla kädellä. Ainoa keskustelu diskurssi pidetään jämäkästi miesten tekemässä väkivallassa ja kohteena voi ainoastaan olla nainen.
Itse viljelet misantropiaa samalla kun pyrit syyttelemään muita.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä väkivalta on yleisen syytteen alainen asia onneksi, ja yksin minusta riippumatta. 90 % kaikenlaisen väkivallan tekijöistä on miehiä.
Blogin aihe käsittelee raiskausta. Ja mielipidetasolla tämä vakava rikos ei aukene. Jos haluat mennä henkilökohtaiselle tasolle, niin ota selvää asioista lukemalla aiheeseen liittyvää tutkimustietoa.
Perhe ja parisuhdeväkivallan laaduissakin on eroja. Karkeasti jaotellen: A) Molemmin puolista ”mäiskimistä”, joka ei ole vahingoittamaan tarkoitettua, ja häviää usein iän myötä.
Ja B) Yksipuolista väkivaltaa, joka ON vahingoittamaan tarkoitettua. Ja joka aina samalla on myös henkistä väkivaltaa ja mitätöintiä.
Ilmoita asiaton viesti
— Jo yksin tästä syystä olisi väärin varoittaa naisia alkoholinkäytön riskeistä.
Nähdäkseni poliisin on syytä varoittaa sekä miehiä että naiais humalahakuisen juomisen riskeistä, ei se voi olla mitään patriarkaalista vallankäyttöä.
Onko muuten tilastoja siitä, kuinka suuri osa raiskauksen uhriesta ja tekijöistä on kännissä?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus ja olen samaa mieltä siinä, että tietynlainen ryhmädynamiikka varmasti mahdollistaa tai ainakin luo ilmapiirin, jossa väkivallankäyttö on hyväksyttyä. Näen kuitenkin tuossa ajattelussa riskin, että miehiä pidetään potentiaalisina raiskaajina liian heppoisin perustein.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta jotenkin tuntuu, että tämä on sen verran kompleksinen ongelma, että sitä ei ratkaista vain joko varoittelemalla tai asenteisiin vaikuttamalla vaan niitä tarvitaan molempia. Toinen on lyhyen aikavälin keino, toinen taas ottaa oman aikansa ennen kuin tulokset alkavat näkyä.
Enkä nyt tarkoita tätä vain naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan kannalta, vaan sama pätee myös nakkikioskin jonossa.
Riippumatta siitä puhutaanko nyt Marja-Tuulikista joka on nauttinut risteilyllä muutaman liikaa ja hoippuu pitkin laivankäytävää tai Pyry-Petteristä joka on päättänyt muutamantoista Jallukolan jälkeen siirtyä hankkimaan hiukopalaa naapurikaupungin urheiluseuran paita päällä, voidaan todeta kaksi asiaa:
1. Kumpikin on joutunut tilanteeseen jossa heille voi EHKÄ käydä ikäviä asioita ja joka EHKÄ olisi voinut välttää jos alkoholia olisi nautittu vähemmän ja/tai pukeutuminen päällä olisi jotakin muuta.
2. Olisi kuitenkin suotavaa, että vastaantuleva päihtynyt tai päihtymätön henkilö ei päättäisi turvautua väkivaltaan Marja-Tuulikkia tai Pyry-Petteriä kohtaan, riippumatta siitä onko syy halu saada seksiä vai ylitsepääsemätön kotiseuturakkaus.
Ensimmäiseen kohtaan voidaan vaikuttaa varoittelemalla uhria, toiseen taas muuttamalla potentiaalisen väkivallantekijän asennemaailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rohkea kirjoitus Jiriltä. Minua ainakin nyppi takavuosina kun vuoden poliisiksi nimetyllä Marja Vuennolla ei ollut mitään sen rakentavanmpaa sanottavaa raiskausten ehkäisemiseksi kuin että naisten on varottava juomasta itseään humalaan ja paljastavaa pukeutumista tulee välttää. Samaa scheissea siis edelleen, ei valistuneissa maissa tälläiset neuvot mene läpi, kyllä raiskaaja on syyllinen aina, ei raiskattu.
Ilmoita asiaton viesti
Sikäli kun minä muistan — ja seurasin tuota keskustelua silloin aika tarkkaan — niin ylikonstaapeli Vuento ei sanonut paljastavasta pukeutumisesta kyllä yhtään mitään. Siis ikinä. Voitko esittää suoran sitaatin? Mielellään viitteiden kera.
Sen sijaan Vuento kyllä esimerkiksi antoi itsepuolustusohjeita, ja korosti että pienikin vastarinta, usein jopa vain kovaääninen avunhuuto, saattaa pelottaa raiskaajan tiehensä.
Sen lisäksi hän kieltämättä myös mainitsi, että kannataa olla varovainen lähtiessään tuntemattoman miehen kanssa jatkoille tämän kämpille, koska suurin osa raiskauksista tapahtuu neljän seinän sisällä. En nyt tiedä, mitä muutakaan _ennaltaehkäisevässä_ työssä toimiva poliisi voi sanoa, ja tilastojen valossa yksityisasunto on aina vaarallisempi kuin katu. Vuento tähdensi silti kerta toisensa jälkeen, että syypää tapahtumiin on aina raiskaaja.
Viimeinen neuvo muuten sopisi tätä nykyä antaa myös miehille. Perättömät raiskausilmoitukset ovat lisääntyneet siinä määrin, ettei kenenkään kannata ottaa riskiä tuntemattoman naisen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jiri Keronen: ”Koska miehet ovat haluttomia puuttumaan sen dominoivan ”alfauroksen”, joka ei ymmärrä kun sille sanoo ei, käyttäytymiseen, niin se jokseenkin tukee kirjoituksessa esittämääni hypoteesia”
Miehet eivät ole mikään kollektiivinen ryhmä joka on vastuussa jäseniensä teoista.
Yksilötasolla näitä raiskaavia idiootteja löytyy aina ja eri syillä. Olkoon se panetus, alkoholi, turhautuminen baarivonkausreissulla tai sitten se machoilu, ei se tarkoita että kaikki tapaukset voitaisi niputtaa samaan muottiin tai koittaa etsiä niille yhteistä nimittää jota ei sukupuolen lisäksi välttämättä ole.
Minna E. ”Rohkea kirjoitus Jiriltä. Minua ainakin nyppi takavuosina kun vuoden poliisiksi nimetyllä Marja Vuennolla ei ollut mitään sen rakentavanmpaa sanottavaa raiskausten ehkäisemiseksi kuin että naisten on varottava juomasta itseään humalaan ja paljastavaa pukeutumista tulee välttää. Samaa scheissea siis edelleen, ei valistuneissa maissa tälläiset neuvot mene läpi, kyllä raiskaaja on syyllinen aina, ei raiskattu.”
Toistan nyt itseäni hieman sanomalla raiskaajan olevan tietenkin yksilönä vastuussa teoistaan. Näitä yksilöitä ei voida kuitenkaan nimetä ennalta tai kouluttaa sukupuolivalistuksella ja raiskausvalistuksella, joten ainoa toimivaksi todettu ohjeistus koskee ikävä kyllä sitä uhripuolta, eli naisia.
Marja Vuennon kommentit eivät olleet rakentavia, mutta ovatko sitten ”miehet älkööt raiskatko” kaltaiset huutelut ja julistukset jotka leimaavat koko sukupuolen muutamien yksilöiden takia.
Mikä olisi rakentava ja toimiva tapa estää raiskaukset?
Ilmoita asiaton viesti
Jiri, näin turkulaisena näyttäisi, että Sinulla on varsin tiukasti havainnointia ja ajatteluasi ohjaavat silmälasit. Aggression sukupuolistava ja biologistava yhteisötulkinta tuo mieleen marxilaisen tieteeen, jossa kaikki lopulta palautui tuotantovälineiden omistussuhteisiin. Sinulla näyttää kaikki ahdistava ja paha maailmassa palautuvan miesten väliseen aggressioon. Samalla tavoin uusi idealisoitu postmoderni mies on kuin sosialistinen ihminen konsanaan.
Hieman on myös varomatonta vetää yleistyksiä, universaaleja, amerikkalisten gollage nuorten käyttäytymisestä kulttuuriympäristöjen vaihtelut sivuuttamalla.
Turkulainen harkitsisi vielä toisenkin kerran….
Ilmoita asiaton viesti
”epäsuorasti raiskaaja palvelee miesten välistä yhteisöllisyyttä” -ymmärrän kyllä ton ajatuskulun, mutta on toi silti aika kaukaa haettua, tai sitten tuolla 20 vuoden takaisessa amerikkalaisessa yliopistomaailmassa on kyllä ollu erikoinen meininki… eihän miehet hyväksy raiskaamista sen enempää ku naisetkaan…
Ilmoita asiaton viesti
No otetaan sitten sellainen hypoteettinen kysymys, entä jos tekijä kuuluu johonkin pohjoissuomalaiseen uskonnolliseen liikkeeseen, on reservin upseeri ja nykyisin pyörittää firmaa, joka on tärkeä alueellinen työllistäjä ja jota kautta useampi samaan uskonnolliseen liikkeeseen kuuluva perhe saa leipänsä.
Veikkaan, että tällaisessa tilanteessa on aika korkea kynnys alkaa haastamaan tekijää, vaan asia painetaan villasella tai uhria aletaan syyllistämään.
Yritän siis vielä kerran painottaa sen vääristyneen mielikuvan vahingollisuutta, että raiskaaja olisi tyypillisesti joku Fingerporista karannut Asko Vilenius tai totaalinen luuseri (kuten sanotaan).
Päinvastoin, raiskaukset ovat siksi niin ongelmallsia rikoksia selivttää, koska niitä tekevät ihan tavallisilta vaikuttavat miehet, jotka saattavat yhteisöissään nauttia korkeastakin arvostuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen muuten itse blogistille lämpimästi David Lisakin tutkimuksia liittyen aiheeseen, mikäli ko. herra ei ole vielä tuttu. En viitsi linkittää itse tutkimuksia, kun löytyvät niin kivasti saman linkin takaa kaikki:
http://www.davidlisak.com/resources/
Ilmoita asiaton viesti
Kerran raiskaamatta jääneen kokemus vielä perään:
Ollessani 17-vuotias alkoi kesätyöpaikkani bussilinjan kuski flirttailla kanssani. Oli hauskaa jutella hänen kanssaan, kun satuin kyytiin. Kerran hän pyysi minua leffaan ja suostuin. Päivän ajonsa ajanut 35-vuotias mies tuli hakemaan minua töistä omalla autollaan. Hän halusi poiketa kotonaan vaihtamassa paidan. Jäin seisomaan eteiseen, kun mies kävi huuhtaisemassa kainalonsa ja palasi luokseni uutta paitaa napittaen. Sitten hän suuteli minua. Kuinka romanttista!
Paitsi että hän tunki kieltään väkivalloin suuhuni ja romantiikka haihtui kauas pois. Rimpuilin irti ja lähdimme elokuviin. Kysyin, kävisimmekö syömässä jotain ensin – olin nälkäinen, mutta mies ei ollut. Emme olisi ehtineet sitä toimintaleffaa katsomaan, jota hän oli ehdottanut. Minulle olisi hyvin kelvannut muukin genre. Katsoimme räiskintäelokuvan ja kysyin uudestaan, menisimmekö vaikka kahville. Ei kiinnostanut, vaan kaveri heitti minut kotiini vievälle bussille. Erotessamme hän tuumi, etten tainnut oikein ymmärtää, että hän olisi kyllä voinut tehdä muutakin siellä kotonaan…
Jäin äimän käkenä katsomaan auton perävaloja. Tavallinen kunnon duunari kerskuu sillä, että EI raiskannut tyttöä, jonka kanssa oli viikkoja tehnyt tuttavuutta ja rakentanut luottamuksellisen suhteen! Oli vieläpä närkästynyt, etten osoittanut kiitollisuutta noin suuresta jaloudesta. Näinkö te kunnon miehet ajattelette?
Kesäduunini loppui pian sen jälkeen. Muutamalla kerralla, kun vielä osuin ex-heilani kyytiin, yritin päästä juttusille selvittämään välejämme, mutta hän kieltäytyi puhumasta kanssani.
Ilmoita asiaton viesti