Kosmonautteja kuussa vuonna 2028 ja muita huuhaauutisia avaruudesta

Yleisradio julkaisi pari päivää sitten uutisen, että Venäjä suunnittelee rakentavansa pysyvän avaruusaseman kuuhun. Se, miksi The Moscow Timesin juttu julkaistiin ilman minkäänlaista toimittajan kritiikkiä tai kommenttia, herättää ihmetystä.

Samalla tavoin pari vuotta sitten suomalaisessa mediassa meni täydestä läpi uutinen, että hollantilainen televisioyhtiö aikoo lähettää tosi-tv-sarjan innoittamana ihmisiä Marsiin.

Siltä varalta, että toimittajien keskuudessa ei todellakaan ole ketään, joka tuntisi edes alkeita rakettiteknologiasta tai avaruuslentojen historiasta, niin kerrataanpa pari asiaa.

Tällä hetkellä millään maalla ei ole superraskasta rakettia, jolla voisi tehdä miehitetyn lennon kuuhun, puhumattakaan Marsista.

Yhdysvaltojen kuulennoilla vuosina 1968–1972 käyttämä Saturn V -kantoraketti oli ja on edelleen kaikkien aikojen raskain koskaan rakennettu raketti. Se kykeni viemään maan kiertoradalle 118 tonnia ja laukaisemaan kuun ympäri noin 47 tonnia.

Se tarkoitti kapselia, johon mahtui kolme astronauttia kuin sillipurkkiin, laskeutumisaluksen kuuautoineen sekä kuuta kiertäneen paineistamattoman huoltoaluksen.

Raketeissa käytettävä polttoaine ei itsessään ole kovin kallista, mutta keventääkseen menoa, oli lennon eri vaiheissa hylättävä senaikaista huipputeknologiaa täynnä olevat raketin osat.

Saturn V -raketin lentoonlähtöpaino polttoaineineen oli 3 000 tonnia, mutta maanpinnalle palasi ainoastaan 6 tonnin kapseli astronautteineen.

Kuulennot olivat niin tuhottoman kalliita kertakäyttöisellä raketilla, että niistä luovuttiin.

Vaikka Neuvostoliitto oli 1960-luvun alussa rakettiteknologiassa edellä Yhdysvaltoja, se ei koskaan kyennyt rakentamaan Saturn V -raketin kaltaista superraskasta rakettia.

Tilanne on yhä samanlainen.

Keskiraskaissa kantoraketeissa Venäjä on yhä edellä Yhdysvaltoja.

Itse asiassa Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat ongelma NASA:lle, koska sen pääasiallinen työjuhdan Atlas V -raketin moottorit ovat venäläisiä.

Venäjällä on tämän vuoden aikana tekemässä ensilentonsa uuden angrara-rakettiperheen ensimmäinen prototyyppi. Angara-rakettien olisi tarkoitus korvata niin Sojuz- kuin Proton-raketit.

Sojuz on se raketti, jolla Venäjä on tehnyt miehitetyt lentonsa. Se kykenee viemään 7,5 tonnia ja kolme kosmonauttia maan kiertoradalle.

Hieman epäluotettavampaa Protonia Venäjä on käyttänyt rakentaessaan kiertoradalle avaruusasemia ja laukaistessaan painavampia satelliitteja. Se kykenee viemään maan kiertoradalle 21 tonnia.

Angara rakettiperheen arkkitehtuurille on suunniteltu Protoniakin raskaampi raketti, joka kykenisi nostamaan maan kiertoradalle yli 40 tonnin hyötykuorman. Mutta se, rakennetaanko se joskus ja milloin, on epävarmaan ja kaiken lisäksi sekin on liian pieni, jotta sillä kyettäisiin tekemään miehitetty kuulento, puhumattakaan kuuaseman rakennuttamisesta.

En epäile, etteikö Venäjä joskus kykenisi rakentamaan oikean kuuraketin (kun teknologia halpenee), mutta Ylen välittämän uutisen ilmoittama vuosi 2028 on aivan liian optimistinen arvio.

Kiinan kunnianhimoisella avaruusohjelmalla on niin ikään täynnä haasteita.

Kolmen taikonautin lähettämisestä keskiraskaalla raketilla on tullut kommunistiselle Kiinallekin rutiinia, mutta Kiina ei ole kyennyt rakentamaan vielä edes  Protonin kokoluokan kantorakettia, jolla laukaista oma avaruusasema maan kiertoradalle.

Sen sijaan Yhdysvaltojen luovuttua avaruussukkulaohjelmastakin liian kalliina, NASA on keskittänyt voimansa uuden superraskaan raketin rakentamiseen.

Space Launch Systemin nimellä kulkevan raketin ensimmäisen version olisi tarkoitus tehdä ensilento vuonna 2019. Sillä Yhdysvallat on suunnitellut vuoteen 2030 mennessä tekevänsä miehitetyn lennon tai kaksi kuuhun sekä maapallon lähellä sijaitseville asteroideille.

Mitä miehitettyihin lentoihin Marsiin tulee, pelkästään yhteen suuntaan menevän avaruusaluksen rakentaminen vaatisi useamman superraskaan raketin laukaisun. Hinnaksi tulisi miljardeja.

Yhdelläkään hollantilaisella tosi-tv:n tuotantoyhtiöllä ei ole sellaisia rahoja.

Sen sijaan kehotan seuraamaan SpaceX-yhtiön kokeita uudelleen käytettävän raketin rakentamiseksi. Sikäli kun projekti onnistuu, tulee se tiputtamaan radikaalisti avaruuslentojen hintaa, mahdollisesti jo seuraavan vuosikymmenen aikana.

Viimeisimmät kokeet ovat olleet menestyksekkäitä.

Niin ikään, jotta kuuta ja lähiasteroideja pidemmälle suuntautuvat miehitetyt avaruuslennot tulisivat mahdolliseksi ja kohtuuhintaisimmiksi, tarvittaisiin esimerkiksi vasimr-moottorin kaltainen ratkaisu, jotta ajoainetta ei tarvitsisi laukaista maan kiertoradalle niin paljoa.

Mutta sekään ei ole toteutumassa aivan lähivuosina.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu