Kosmonautteja kuussa vuonna 2028 ja muita huuhaauutisia avaruudesta
Yleisradio julkaisi pari päivää sitten uutisen, että Venäjä suunnittelee rakentavansa pysyvän avaruusaseman kuuhun. Se, miksi The Moscow Timesin juttu julkaistiin ilman minkäänlaista toimittajan kritiikkiä tai kommenttia, herättää ihmetystä.
Samalla tavoin pari vuotta sitten suomalaisessa mediassa meni täydestä läpi uutinen, että hollantilainen televisioyhtiö aikoo lähettää tosi-tv-sarjan innoittamana ihmisiä Marsiin.
Siltä varalta, että toimittajien keskuudessa ei todellakaan ole ketään, joka tuntisi edes alkeita rakettiteknologiasta tai avaruuslentojen historiasta, niin kerrataanpa pari asiaa.
Tällä hetkellä millään maalla ei ole superraskasta rakettia, jolla voisi tehdä miehitetyn lennon kuuhun, puhumattakaan Marsista.
Yhdysvaltojen kuulennoilla vuosina 1968–1972 käyttämä Saturn V -kantoraketti oli ja on edelleen kaikkien aikojen raskain koskaan rakennettu raketti. Se kykeni viemään maan kiertoradalle 118 tonnia ja laukaisemaan kuun ympäri noin 47 tonnia.
Se tarkoitti kapselia, johon mahtui kolme astronauttia kuin sillipurkkiin, laskeutumisaluksen kuuautoineen sekä kuuta kiertäneen paineistamattoman huoltoaluksen.
Raketeissa käytettävä polttoaine ei itsessään ole kovin kallista, mutta keventääkseen menoa, oli lennon eri vaiheissa hylättävä senaikaista huipputeknologiaa täynnä olevat raketin osat.
Saturn V -raketin lentoonlähtöpaino polttoaineineen oli 3 000 tonnia, mutta maanpinnalle palasi ainoastaan 6 tonnin kapseli astronautteineen.
Kuulennot olivat niin tuhottoman kalliita kertakäyttöisellä raketilla, että niistä luovuttiin.
Vaikka Neuvostoliitto oli 1960-luvun alussa rakettiteknologiassa edellä Yhdysvaltoja, se ei koskaan kyennyt rakentamaan Saturn V -raketin kaltaista superraskasta rakettia.
Tilanne on yhä samanlainen.
Keskiraskaissa kantoraketeissa Venäjä on yhä edellä Yhdysvaltoja.
Itse asiassa Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat ongelma NASA:lle, koska sen pääasiallinen työjuhdan Atlas V -raketin moottorit ovat venäläisiä.
Venäjällä on tämän vuoden aikana tekemässä ensilentonsa uuden angrara-rakettiperheen ensimmäinen prototyyppi. Angara-rakettien olisi tarkoitus korvata niin Sojuz- kuin Proton-raketit.
Sojuz on se raketti, jolla Venäjä on tehnyt miehitetyt lentonsa. Se kykenee viemään 7,5 tonnia ja kolme kosmonauttia maan kiertoradalle.
Hieman epäluotettavampaa Protonia Venäjä on käyttänyt rakentaessaan kiertoradalle avaruusasemia ja laukaistessaan painavampia satelliitteja. Se kykenee viemään maan kiertoradalle 21 tonnia.
Angara rakettiperheen arkkitehtuurille on suunniteltu Protoniakin raskaampi raketti, joka kykenisi nostamaan maan kiertoradalle yli 40 tonnin hyötykuorman. Mutta se, rakennetaanko se joskus ja milloin, on epävarmaan ja kaiken lisäksi sekin on liian pieni, jotta sillä kyettäisiin tekemään miehitetty kuulento, puhumattakaan kuuaseman rakennuttamisesta.
En epäile, etteikö Venäjä joskus kykenisi rakentamaan oikean kuuraketin (kun teknologia halpenee), mutta Ylen välittämän uutisen ilmoittama vuosi 2028 on aivan liian optimistinen arvio.
Kiinan kunnianhimoisella avaruusohjelmalla on niin ikään täynnä haasteita.
Kolmen taikonautin lähettämisestä keskiraskaalla raketilla on tullut kommunistiselle Kiinallekin rutiinia, mutta Kiina ei ole kyennyt rakentamaan vielä edes Protonin kokoluokan kantorakettia, jolla laukaista oma avaruusasema maan kiertoradalle.
Sen sijaan Yhdysvaltojen luovuttua avaruussukkulaohjelmastakin liian kalliina, NASA on keskittänyt voimansa uuden superraskaan raketin rakentamiseen.
Space Launch Systemin nimellä kulkevan raketin ensimmäisen version olisi tarkoitus tehdä ensilento vuonna 2019. Sillä Yhdysvallat on suunnitellut vuoteen 2030 mennessä tekevänsä miehitetyn lennon tai kaksi kuuhun sekä maapallon lähellä sijaitseville asteroideille.
Mitä miehitettyihin lentoihin Marsiin tulee, pelkästään yhteen suuntaan menevän avaruusaluksen rakentaminen vaatisi useamman superraskaan raketin laukaisun. Hinnaksi tulisi miljardeja.
Yhdelläkään hollantilaisella tosi-tv:n tuotantoyhtiöllä ei ole sellaisia rahoja.
Sen sijaan kehotan seuraamaan SpaceX-yhtiön kokeita uudelleen käytettävän raketin rakentamiseksi. Sikäli kun projekti onnistuu, tulee se tiputtamaan radikaalisti avaruuslentojen hintaa, mahdollisesti jo seuraavan vuosikymmenen aikana.
Viimeisimmät kokeet ovat olleet menestyksekkäitä.
Niin ikään, jotta kuuta ja lähiasteroideja pidemmälle suuntautuvat miehitetyt avaruuslennot tulisivat mahdolliseksi ja kohtuuhintaisimmiksi, tarvittaisiin esimerkiksi vasimr-moottorin kaltainen ratkaisu, jotta ajoainetta ei tarvitsisi laukaista maan kiertoradalle niin paljoa.
Mutta sekään ei ole toteutumassa aivan lähivuosina.
NL:lla oli ensin N1-raketti, joka ei koskaan toiminut – viimeisessä kokeilussa 72 muistaakseni kolmas vaihe petti. Sen sijaan Buran-sukkula laukaistiin miehittämättömälle lennolle Energia-kantoraketilla, mikä toimi hyvin, ja niitä voitaisiin koska tahansa rakentaa uudelleen. Energia pystyy laukaisemaan 32 tonnia toisella kosmisella nopeudella, so. kuuhun. Toisin sanoen, tekniikka on valmiina.
Ilmoita asiaton viesti
Buran oli hieno laite, jopa edistyksellisempi kuin Yhdysvaltojen avaruussukkulat. Se vaan oli tuhottoman kallis käyttää romahtamassa olevalle Neuvostoliitolle ja sukkulalle on sittemmin käynyt huonosti (halli romahti sen päälle).
Sitä paitsi 32 tonnia ei riitä miehitettyyn kuulentoon.
Niin, aina voi spekuloida, että olisiko N1-raketti onnistunut, jos Sergei Korolev ei olisi kuollut vuonna 1965. Siihen pysähtyi Neuvostoliiton rakettien teknolohinen kehitys.
Ilmoita asiaton viesti
Kävin jopa sisällä Neuvostoliiton Buran sukkulassa, laite oli esillä näyttelyssä Sydneyssä, 2001. Sukkulan pinta oli järkyttävän huonon näköistä työtä, aivan kuin kirveellä veistetty. Sukkulan tavaratilassa oli suuri, ilmeisesti ilmassa lentämiseen tarkoitettujen suihkumoottoreiden polttoainetankki, Buranassa tosiaan olivat nekin moottorit. Hyötykuormaa sukkulan tavaratilaan näytti mahtuvan aivan todella vähän.
Varastohalli, jossa kerran avaruudessa käynyttä (15. marraskuuta 1988) Burania säilytettiin, romahti vuonna 2002 korjauksen puutteessa. Hallissa ollut sukkula hajosi korjauskelvottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Lisättäköön vielä, että kuualus voidaan koota maata kiertävällä radalla. Energia pystyy sellaisen osat hyvin laukaisemaan, LEO-radalle ainakin 100 tonnia per laukaisu.
Venäläiset suljetun syklin rakettimoottorit ovat parhaita koskaan tehtyjä, Energian moottoreita on parannettu, ja uusi konfiguraatio veisi helposti 175 tonnia LEO-radalle, riittää maniosti.
Tunnustan, että Sergei Korolev on aina ollut ihanteeni.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän osaamiselle on täysin realistista suorittaa miehitetty kuulento 2028. Aikaa on 14 vuotta. USA toteutti 60-luvulla kuuohjelmansa puolessa tästä ajasta ja verrattuna Venäjän tämänhetkiseen osaamiseen, USA lähti silloin liikkeelle käytännössä tyhjästä.
Edestakaiseen kuumatkaan käytettävä kokoonpano voidaan aivan hyvin koota matalalla maan kiertoradalla vaikkapa Venäjän nykyisellä kantorakettikalustolla tekemällä useita laukaisuja.
Space-One yrityksellä on vuosia aikaa rahoittaa ensimmäinen miehitetty Mars-lentonsa, jos he tänä vuonna, lähikuukausina, löytävät operaattorit esittämään ensin astronauttikarsintansa ja sitten astronauttien kahdeksan vuotta kestävän kouluksen maksullisena tosi-TV-showna, joka esitetään kaikkialla maailmassa. Projektia verrattiin olympialaisten televisointiin. Katsojia olisi lähes yhtä paljon, kahdeksan vuoden ajan.
Havainnollisesti, kun firman pystyttäjän olivat käynnistämässä hanketta, finanssiasiantuntijat vakuuttivat, että rahaa kyllä löytyy, mutta lennot ja asumusten pystyttäminen eivät ole teknisesti mahdollisia. Tekniset asiantuntijat puolestaan vakuuttivat, että kaikki teknologia on jo olemassa, mutta rahaa ei varmaankaan löydy. Tästä asetelmasta koko projekti käynnistyi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, teoriassa on mahdollista, että angara-rakettiperheen kolmen raskaimman kantoraketin hyötykuormat telakoituvat maan kiertoradalla ja ne yhdessä muodostavat aluksen, joka vie joko rakenteilla olevalle kuuaseman moduulin tai sitten uuden miehistön. Mutta koko hommasta tulisi niin kallista kertakäyttöisillä raketeilla, etten usko sen olevan Venäjän taloudellisesti mahdollista kuin aikaisintaan 2030-luvun lopulla, jos silloinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos yhden laukaisun kustannukset olisivat 200M$ ja tarvittaisiin 10 laukaisua, joilla roippeet vietäisiin kiertoradalla, niin 2 G$ eivät olisi Venäjän kansantaloudelle mitenkään ylivoimaisia. Suomellakin olisi siihen rahaa, jos tulisi tiukka paikka. Tietysti kaikki muut kehityskustannukset olisivat monikertaiset. Mutta eikä Venäjäkin ole USA:n mallin mukaan aloittamassa avaruuspalveluiden yksityistämistä, näin luin äsken jostakin.
Lisäksi uskon, että SpaceX:n kustannusrakenteesta ja teknologiasta tullaan ottamaan paljon oppia maailmalla seuraavan 10v kuluessa, että koko kaupallinen liiketoiminta maailmassa ei mene yhdelle yhtiölle. Kuten nyt näyttää tapahtuvan…
Venäjällä on isompia ongelmia kuin tämä…
Ilmoita asiaton viesti
Avaruustekniikasta vielä: oletteko huomanneet, jotta Apollo haudattiin, mutta Sergein Sojuz-konfiguraatio elää edelleen, myös kiinalaisena versiona?
Paluukapseli on pienin osa, Apollossa tuotiin koko asumismoduli takaisin, Sojuzissa tarpeettomat osat hylättiin avaruuteen. Asumismoduli toimi ilmalukkona.
60-luvulla ihmeteltiin muistiinpanojen kirjaamista painottomassa tilassa. Jenkit kehittivät painekuulakynän, joka toimii veden allakin. Rahaa paloi.
Venäläiset käyttivät lyijykynää…
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan sen Olympiakisojen aukeamattoman renkaan käyttöhenkilökunta hengissä, veikkauksia?
Ilmoita asiaton viesti
Epäiletkö, että heidät lähetettiin Kuuhun?
Ilmoita asiaton viesti
Vladimir Putinin täytyy miettiä , mihin hän pakenee, kun kansa ottaa vallan Venäjällä. Jos Pohjois-Korea luhistuu , mikään maa ei tarjoa turvapaikkaa. Putin käyttää miljardien omaisuutensa uuteen kotiin kuun pinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän avaruustekniikka on 50 vuotta Yhdysvaltoja jäljessä, puheet Kuuhun menosta, jonka USA toteutti kohta puoli vuosisataa sitten, ovat huuhaata, korkeintaan itsemurhakosmonautti voidaan laukoa sinne. Mitään avaruussukkulan veroista ei koskaan saatu aikaan, Tuo styrox-malli jonka minäkin näin Paris Air Show´ssa ei koskaan lentänyt muualla kuin kommunistilehdistössä.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt sanoisin Venäjän avaruusteknologian olevan kategorisesti 50 vuotta jäljessä. Joissain asioissa kyllä, mutta kuten kirjoitan rakettiteknologiassa ei. Päinvastoin, Yhdysvallat laittoi 30 vuoden ajan pelimerkkejä niin paljon avaruussukkulaohjelmaan, että Venäjä ja ESA pääsivät keskiraskaiden ja kevyiden kantorakettien kehittämisessä ja kaupallistamisessa jopa edelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjän avaruustekniikka on 50 vuotta Yhdysvaltoja jäljessä..”
Eiköhän tuo ole melkoista liioittelua. Avaruussektori on laaja ja aivan varmasti sen useissa osissa USA:lla on ylivoimainen johtoasema. Mutta edestakainen kuumatka ei tarvitse paljoakaan sellaista, mitä Venäjä, jos se yleensäkin valtiona pysyy pystyssä seuraavan 14v ajan, ei osaisi kehittää. Aseteknologia ja avaruusteknologia ovan lähellä toisiaan ja näissä puitteissa Venäjällä on paljon osaamista, ainakin edestakaisen kuumatkan verran.
Esimerkiksi on muistettava, että NL ja Venäjä ovat vuosikymmenien ajan olleet aktiivisesti rakentamassa omia avaruusasemiaan (Saljut, Mir) sekä mukana ISS:n rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Tämä on hyvin pitkälti samaa teknologiaa ja osaamista, jota kuumatkalla tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Buran teki miehittämättömän lennon maan ympäri ja laskeuti lentokentälle kauko-ohjattuna.
Ilmoita asiaton viesti