Seksin ostamisen kriminalisointi

Keskustelu seksin ostamisen täyskiellosta on keskusteluttanut feministejä sen jälkeen, kun elokuussa Naisasialiitto unioni otti esityksen puolesta kantaa otsikoiden tiedotteensa: "Seksin ostin täyskielto todistetusti vähentää prostituutiota".

Varsinkin ne feministit ja sosiologit, jotka ovat tutkineet ja tutkivat prostituutiota ovat kyseenalaistaneet Naisasialiitto unionin tulkinnan Norjan kokemuksista. Norjassa – samoin kuin Ruotsissa ja Islannissa – seksin ostaminen on kriminalisoitu joitakin vuosia sitten.

Politiikan tutkijana olen kiinnittänyt huomion siihen, kuinka keskustelu seksin ostamisen kriminalisoinnista on tuonut esille erilaisia jakolinjoja esiin suomalaisen feminismin kentällä.

Seksin ostamisen kriminalisointia puolustetaan moralistisilla argumenteilla: naisia ei haluta kohdeltavan kauppatavarana ja tämänkaltaisen heteroseksuaalisen vaihdannan välineenä toimimisen katsotaan olleen osasyyllinen siihen, että naisten asema yhteiskunnassa yleensäkin on miehiä heikompi. Lainsäädännön koetaan olevan viesti, joka ajanmittaan muuttaa asenteita.

Ne, jotka kyseenalaistavat seksin ostokiellon mielekkyyden, korostavat työläisten oikeuksia. Näiden feministien mukaansa seksin ostamisen kriminalisointi kurjistaisi seksityötä tekevien asemaa entisestään prostituution painuessa maan alle. Seksin ostamisen kriminalisoinnilla ei kyetä puuttumaan ilmiön syihin, ainoastaan lumpenroletariatin harjoittamaan ja porvariston kauhistelemaan näkyvään katuprostituutioon.

Keskustelussa seksin ostokiellossa onkin kyse idealistisen ja materialistisen eli oikeistolaisen ja vasemmistolaisen poliittisen maailmankuvan erosta.

Mutta lisäksi se kuvaa suomalaisen feminismin sukupolvieroa ja -kokemusta.

Sukupolvilla tarkoita tässä sitä, kuinka vielä vuosituhannen vaihteessa yhteiskuntatieteissä maailmaa selitettiin diskursseina tai kulttuurisina ilmiöinä. Kapitalismin kritiikki loisti poissaoloillaan ja vain harva osoitti solidaarisuutta työveänluokan taistelulle. Yhteiskuntaluokan käsitettä kukaan ei käyttänyt, koska Suomi kuulemma ei enää ollut luokkayhteiskunta.

Seksin ostamisen kriminalisointia kannattavien argumenteissa on havaiitavissa heijastumia näiltä oppivuosilta. Puoluepoliittisesti vuosituhannen vaihde oli myös vihreiden kulta-aikaa. Se loi pohjan Etelä-Suomen kaupunkeja hallitseville sinivihreille koalitioille. Samaisen sukupolven feministit elvyttivät Naisasialiitto unionin toimintaa ja perustivat Tulva-lehden.

Sen sijaan 2000-luvulla yliopistoihin opiskelemaan tullut sukupolvi alkoi painottamaan kapitalististen tuotantosuhteiden kritiikin tärkeyttä, jotta ymmärtäisimme yhteiskunnallisia valtasuhteita, kuinka heteronormatiivinen sukupuolijärjestys, rasismi ja luokkayhteiskunnan todellisuus kietoutuvat yhteen. Puoluepoliittisesti tämä uusi sukupolvi on sitoutunut enemmän tai vähemmän vasemmistolaiseen materialistiseen maailmankuvaan haastaen ituhippi-idealismin.

Suomalaisessa feministisessä kentässä sen näkyvimpiä edustajia ovat muun muassa tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula sekä Tulva-lehden nykyinen päätoimittaja Atlas Saarikoski.

Tämä uudempi feminismisukupolvi on ottanut tosissaan ne merten takaiset keskustelut, joissa on kyseenalaistettu valkoisen keskiluokkaisten ja akateemisesti koulutettujen feministien oikeus puhua vaikkapa maahanmuuttajanaisten tai seksityöläisten puolesta, kuulematta asianomaisia.

Kaiken lisäksi nämä uudemman sukupolven materialistiset feministit kieltäytyvät tekemästä eroa meihin ja heihin. Vasemmistolaisille feministeille prostituoitu ei edusta toiseutta, joka tahraa kunniallisten naisten maineen, vaan seksityötä tekevät naiset ja queer-ihmiset ovat meitä.

Esimerkiksi jos seksityötä tekevien naisten asemaa oikeasti haluttaisiin parantaa, niin vaikkapa huumekaupan sosialisoinnilla olisi jo merkitystä. Huomattava osa seksiä myyvistä naisista käyttää huumeita ja näillä rahantarve on keskeinen syy prostituutioon. Seksiä myyvien naisten asiakkuuden kriminalisointi ei poistaisi rahantarvetta huumeisiin.

Niin ikään vaikkapa tarpeeksi korkean perustulon tai kansalaispalkan käyttöönotolla olisi opiskelijoiden harjoittamaa prostituutiota vähentävä vaikutus.

Mutta tuntuu, että nimenomaan niissä oikeistopuolueissa, joissa seksin oston kiellolla on kannatusta, ei haluta kuullakaan perustulosta tai liberaalista huumausainepolitiikasta, vaan nyrpistetään nenää lähimmäisille, jotka eivät täytä heidän normejaa kutsuen näitä ihmisroskiksi.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu