Suomen lentoasemaverkoston tulevaisuus

Lueskelin diplomi-insinööri Katja Kaartisen Tampereen teknilliselle yliopistolle kirjoittamaa diplomityötä, joka käsittelee Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden skenaarioita vuoteen 2030. Kyseinen tutkielma ei ehkä ole kovin filosofinen — se ei sisällä valitettavasti yhtään viittausta G. W. F. Hegelin ajatteluun — tai mullistava niille, jotka ovat aihetta pohtineet, mutta hyvä, että se on kirjoitettu: saatu imaginaation tueksi aiheesta niin sanotusti adekvaattia tietoa.

Kaartinen esittää neljä erilaista skenaariota, jotka hän johtaa — marxilaisittain käsitteellistettynä — taloudellisesta perusrakenteesta: keskeinen muuttuja on lentoasemien omistussuhde, ovatko ne tulevaisuudessa Finavian omistuksessa kokonaan, osittain vai eivät ollenkaan.

Yhteenvetona tutkimuksesta voisi todeta, että Suomessa mitä todennäköisemmin mennään seuraavina vuosina samaan suuntaan kuin Ruotsin Swedavia on tehnyt. Sen periaatteen on, että valtionyhtiön tehtävänä on keskittyä lentoasemien runkoverkkoon, noin 250 kilometrin päässä toisistaan oleviin asemiin. Sikäli kun lentoasemien halutaan olla tiheämmässä, voivat kunnat, kuntayhtymät, säätiöt ja yksityiset yritykset astua kehiin. Itse lisäisin vielä vaatimuksen 100 000 lentomatkustajasta vuodessa — muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Lapissa olisi tulevaisuudessa kolme lentoasemaa: Kittilä, Ivalo ja Rovaniemi. Pohjanmaalla sijaitsisi kaksi lentoasemaa: Oulu ja Vaasa. Itä-Suomeen jäisivät Kuopion ja Joensuun lentoasemat (joista viimeinen ei ollut mukana Kaartisen kaikissa skenaariovaihtoehdoissa, vaikka nähdäkseni sen säilyttäminen on itsestäänselvyys). Etelä-Suomessa olisi voimissaan vain ja ainoastaan Helsinki-Vantaa lentoasema kruununjalokivenä.

Aluepoliittisilla syillä voisin vielä ajatella Maarianhaminan, Kajaanin ja Savonlinnan lentoasemien säilyttämisen olevan perusteltua, koska ne ovat junalla kohtuuttoman vaikeasti saavutettavissa. Mutta esimerkiksi Kuusamon lentoasema voisi olla matkailuyritysten pyörittämä: Suomi on kapitalistinen, eikä mikään suunnitelmatalousmaa.

Muut Suomen lentoasemat ovat alle kahden tunnin automatkan päässä toisistaan tai kolmen tunnin junamatkan päässä Helsinki-Vantaalta. Ne voidaan lakkauttaa.

Esimerkiksi mieluummin kuin Porin kaupunki yrittää subventoida lentolippujen hintoja ja tekohengittää omaa lentoasemaa, kustantaisi mieluummin vaikkapa kimppatakseja suoraan Helsinki-Vantaan lentokentälle joka aamu pari kappaletta. Tulisi veronmaksajille paljon halvemmaksi. Sama koskee seinäjokelaisia: käyttäkää Vaasan lentoasemaa, kyllä hämeenlinnalaisillekin Helsinki-Vantaan lentoasema kelpaa. Ei lentoasema kaupungille sen enempää kuin lentomatkustaminen palleroille ole enää nykypäivänä statussymboli – ei sen ainakaan pitäisi olla, edes oopperaa kuuntelevalle keskiluokalle.

Kun viime keväänä matkustin pari kertaa (New Yorkiin ja Berliiniin) niin sanotusti toisten rahoilla, varasin kokeeksi lennot Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta, koska halusin mitata matkaan käytetyn ajan ja yritin tarkkailla sosiologista mielikuvitustani käyttäen, että minkälaiset ihmiset lentävät Tampere-Pirkkalasta Helsinki-Vantaalle.

Sen tiesin vanhoista tilastoista, että yli yhdeksän kymmenestä jatkaa Helsinki-Vantaalta eteenpäin muualle Eurooppaan tai maailmalle samantien, kuvitellen säästävänsä aikaa ja vaivaa tekemällä lähtöselvityksen jo Tampere-Pirkkalassa.

Laskujeni mukaan se ei kuitenkaan ollut nopeampaa. Tampereen keskustorilta Pirkkalaan kestää bussilla puolesta tunnista kolmeen varttiin. Lentoasemalle on hyvä olla noin puolituntia etukäteen ja lento kestää aikataulun mukaan puolituntia, mutta tosiasiallisesti kolme varttia lentokoneeseen sisäänastumisineen ja ulospoistumisineen. Lentokoneen vaihtoaika on yleensä noin tunti.

Tämä tekee yhteensä noin kaksi ja puoli tuntia. Se on enemmän kuin bussilla kestää matkustaa Tampereen linja-autoasemalta suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Testin lopputulos oli se, että ainakaan järkevät ihmiset eivät matkusta lentokoneella Tampere-Pirkkalasta Helsinki-Vantaalle. Se on aikaa vievää ja kalliimpaa kuin linja-auton käyttäminen.

Kun ensi kesänä avataan kehärata, mikä tarkoittaa sitä, että Tikkurilan asemalta vaihtamalla paikallisjunaan on mahdollista päästä suoraan lentoasemalle, joutuu Finnair tosissaan miettimään, onko mielekästä lentää Helsingin ja Tampereen väliä.

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla remontoidaan parhaillaan Ryanairin käyttämää toista terminaalirakennusta. Olisi ehkä mieluummin kannattanut lakkauttaa toinen terminaaleista ja tehdä ykkösterminaalista niin sanottu halpalentoterminaali. Tampere-Pirkkalan lentomatkustajien määrät ovat tulleet sellaista vauhtia alas, että yhdellä – mahdollisesti yksityisessä tai Tampereen kaupungin omistuksessa olevalla – terminaalilla olisi pärjätty tulevaisuudessa.

Finnair tai FlyBe siis lopettanee lennot kokonaan, SAS:n syötyä Blue1:n suorat lennot Kööpenhaminaan loppuivat jo, samoin kävi Air Balticin lennoille. Tätä menoa Tampere-Pirkkalasta SAS:n neljän päivittäisen Tukholmaan lennettävän vuoron lisäksi lentokentältä pääsee vain ja ainoastaan Ryanairin siivin, nyt talvella Bremeniin ja Lontooseen, toivottavasti tulevaisuudessa jälleen useampaan kohteeseen.

Ryanair on allekirjoittaneen suosikki: se on äärimmilleen viedyssä kapitalismissaan luokaton lentoyhtiö. Siellä kaikki matkustavat samassa turistiluokassa, ovat internationaalista työväenluokkaa vailla palveluskunnan nöyristelyä. Lentomatkustamiseen aikaisemmin liittynyt porvarillinen charmi tai jopa yläluokkaisuus on kuollut pois, historia on loppunut.

Joka tapauksessa, Tampere-Pirkkalalle on käymässä samalla tavoin kuin kävi Lappeenrannan lentoasemalle muutama vuosi sitten oikoradan valmistuttua, Suomen Turku seurannee perässä.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu