Vasemmisto-opiskelija Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi!
Huhut kulttuurimarxilaisten vallankumouksellisen ideologian levittäytymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa eivat sittenkään taida olla liioittelua.
Viikonloppuna Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa valittiin ensimmäistä kertaa järjestön 93 vuotisessa historiassa sille vasemmistolainen puheenjohtajan, humanististen tieteiden kandidaatti Jari Järvenpää Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta.
Asiaan perehtymättömille tämä voi tulla yllätyksenä, koska kaikenmaailman benzyskowiczit ovat luoneet muisteluillaan valheellista kuvaa siitä, kuinka suomalainen ylioppilasliike olisi ollut 1970-luvulla ja vielä sen jälkeenkin, ei ainoastaan vasemmistolaisten käsissä, vaan suorastaan taistolaisten temmellyskenttänä.
Tosiasiassa esimerkiksi punaisena yliopistona pidetyn Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa läpi 1970-luvun Tampereen opiskelevat oikeistonuoret (TOON) oli suurin ryhmä.
Vasemmistoenemmistöiseksi (sikäli kun sosiaalidemokraattiset opiskelijat lasketaan vasemmistoon kuuluvaksi) edustajistosta tuli vuonna 1972, ja tuolloinkin vain muutaman paikan turvin. 1960-luvun lopulla Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto oli porvarillisempi kuin suomalainen yhteiskunta keskimäärin. Vasta vuonna 2011 Vasemmisto-opiskelijoista tuli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston suurin ryhmä.
Muualla Suomessa yliopistojen ylioppilaskunnat ovat olleet vielä vähemmän vasemmistolaisia. Tosin esimerkiksi Helsingissä taistolaiset olivat vielä enemmän niskanpäällä saarislaisia vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen sisällä kuin Tampereella.
Tämä johtui siitä, että työläisperheissä kasvaneet nuoret äänestivät yleensä enemmistökommunisteja kuten vanhempansa, kun taasen suomalaisen yläluokan ja ylemmän keskilluokan vesat halusivat tehdä isänmurhaa kannattamalla vähemmistökommunisteja. Helsingin yliopisto oli — ja on edelleen — elitistisempi kuin Tampereen yliopisto.
Siksi vasemmisto-opiskelijoiden Järvenpään valintaa voi pitää historiallisena.
Isän- ja äidinmurhaa?
Ilmoita asiaton viesti
Suojautukaa! Virhevasemmisto on syrjäyttänyt isämmaallisen oikeiston.
Ilmoita asiaton viesti
Jiri Nieminen.
Mielenkiintoinen kirjoitus, tosin en ole tarkistanut siinä esitettyjen asioiden totuusarvoa tämän tekstin ulkopuolisista lähteistä.
Minullekin on muodostunut kuva suomalaisista yliopistoista ja ylioppilaskunnista jonkinlaisina vasemmistolaisuuden, jopa taistolaisuuden pesäkkeinä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ehkä olen väärässä tässä – toisaalta, ehkä en.
Ilmoita asiaton viesti
Olet väärässä ja asian voit tarkistaa minkä tahansa yliopiston historiikista.
Ja jos uudempi tutkimus kiinnostaa, niin Tieteentekijöiden liitto kysyi pari vuotta sitten tutkijoiden poliittisia mieltymyksiä. Enemmän kuin kolmannes sanoi äänestävänsä kokoomusta, vihreillä oli neljänneksen kannatus, sdp:llä, keskustalla reilu kymmenesosa ja vasemmistoliitolla alle.
Kun mennään yliopistohen hierarkissa vielä ylöspäin professoritalolle, yliopistojen rehtoreista puhumattakaan, niin kokoomuksen asema vahvistuu entisestään.
Yliopistojen maine vasemmistolaisina paikkoina johtunee kait siitä, että akateemista ihmisten tehtävänä on kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia ja kritisoida vallitsevia oloja. Tämä on jostain syystä yhdistetty vasemmistolaisuuteen, vaikka se tekisi hyvää muillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Myytti yliopistoista vasemmiston linnakkeina on taitavasti toteutetun propagandan tulosta. Sitä on johdettu elinkeinoelämän sylttytehtaasta vuosikymmeniä, kuten myös opettajaksi opiskelevien taustoja on perkattu salaisille mustille listoille säätiön kulissien takana 90-luvulle asti. Monet kokoomuslaiset ovat saaneet vaalirahaa tältä järjestöltä, joka siis harrasti laittomien henkilörekisterien ylläpitoa pitkän aikaa esivallan suojeluksessa, ja ohjaili suomalaista koulutuspolitiikkaa itselleen myönteiseen suuntaan. Toisin kuin muissa pohjoismaissa.
Ilmoita asiaton viesti