Esa Suominen, paha poliisi – Antti Rinne, hyvä poliisi

Politiikan tutkijan norsunluutornista katsottuna tulevien eduskuntavaalien kampanjat ovat olleet mitäänsanomattomia. Allekirjoittaneelle on herännyt huoli mistä kirjoitan lupaamani tutkimuksen "korkeatasoisine kansainvälisine artikkeleineen".

Onneksi tänä aamuna Yle TV1:n Ykkösaamussa valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi valtiosihteerinsä kirjoittelua. Rinteen valtiosihteeri Esa Suominen oli kirjoittanut seuraavaa kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbista Facebook-seinälleen:

"Tämän paniikin katsominen alkaa säälittää minua. Ihmispolo ryntäilemässä ympäri mediaa pistämässä leikkauslistoilla 'paremmaksi' ja puhumassa läpiä päähänsä. On varmasti kaikille paras, hänelle itselleen ja hänen puolueelleenkin, ettei hän hoida enää nykyisiä tehtäviään kuukauden kuluttua. Romahtamista ei ole koskaan kiva katsoa, ihmisiä me olemme kaikki."

Yllä olevasta sitaatista ja siitä käydystä keskustelusta hyvää tutkimusmateriaalia: tapauksessa on useita nykypolitiikalle ominaisia elementtejä, jotka auttavat myös hahmottamaan sosiaalidemokraattisen puolueen vaalistrategiaa vaikeassa tilanteessa.

SDP joutui varsinkin edellisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen aikana kokoomuksen politiikan vangiksi kykenemättä osoittamaan omaa linjaansa.

Nyt näyttää siltä, että SDP pyrkii erottautumaan kokoomuksen politiikasta tahtopolitiikalla, samalla tavoin kuin Keskusta teki Paavo Väyrysen puheenjohtajuuden aikana tai perussuomalaiset edellisissä eduskuntavaaleissa, luomalla puolueiden välillä vastakkainasetteluita vaikka väkisin.

Sosiaalidemokraattien ongelmana on kuitenkin se, että he ovat edelleen hallituspuolue. Olisi älyllisesti epärehellistä tehdä nopeita liikkeitä. Niin ikään SDP:n perinteinen kannattajakunta arvostaa sosiaalidemokraatteja maltillisena valtionhoitajapuolueena. Jos he haluaisivat repivää politiikkaa, äänestäisivät he perussuomalaisia tai vasemmistoliittoa.

Mutta moittimalla valtiosihteeri Esa Suomisen kirjoittelua Facebookissa SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Antti Rinne ratkaisi yllä kuvatun dilemman yhdellä kertaa.

Valtiosihteeri Suominen sai pahanpoliisin roolin: hän loi kirjoituksellaan vastakkainasettelua kokoomuksen ja SDP:n välillä; kuinka Alexander Stubbille itselleen ja kokoomukselle on parasta, ettei Stubb enää hoida pääministerin tehtäviä kuukauden kuluttua. Suominen asetti kommentillaan äänestäjäkunnan himoitsemien valintojen eteen: joko äänestät kokoomuksen puolesta tai sitten vastaan (eli mieluiten sosiaalidemokraatteja).

(Mainittakoon ohimennen, että vasemmistoliiton Paavo Arhinmäellä on ollut samanlainen tyyli-intensiivinen strategia vaalitenteissä: kaikissa mahdollisissa käänteissä hän on hyökännyt aggressiivisesti Stubbin kimppuun tietäen, ettei hänellä ole mitään hävittävää; ottaakseen keskustelualoite nykyisessä mediailmapiirissä on oltava räväkkä.)

Valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Rinne on ottanut hyvän poliisin roolin: hän nuhteli valtiosihteeriään vihjaamalla, ettei tämän käytös ollut viran mukaista. Rinne näyttelee sovittelevampaa linjaa pitäen yllä SDP:n kuvaa maltillisen valtionhoitajapuolueena.

Rinne ei kuitenkaan missään yhteydessä sanoutunut irti Suomisen kirjoituksen sisällöstä, ainoastaan sen tyylistä. Tulee mieleen perussuomalaisten Timo Soinin tapa reagoida nykyisen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon rasvaisimpiin juttuihin.

Sitä paitsi Rinne ottaessaan esille nyt jo Facebookista poistetun Suomisen kirjoituksen, hän hankki sille enemmän lukijoita ja julkisuutta kuin sillä alun perin olisi ollut.

Lopuksi Suomisen kirjoituksessa ja Rinteen kommentoinnissa tulee erinomaisesti esille politiikan tutkimuksessa viime vuosina paljon puhuttu politiikan affektiivisuus sekä tutkimukseni polttopisteessä oleva miehinen vallankäyttö.

Suominen kyseenalaistaa Stubbin maskuliinisuuden, kyvyn rationaaliseen ajatteluun kirjoittaessaan tämän olevan paniikissa ja "ryntäilemässä ympäri mediaa". Hän käyttää Stubbista ilmaisuja ”ihmispolo” ja väittää tämän olevan romahtamispisteessä.

Niin ikään Rinne ottaa dominoivan maskuliinisen position nuhdellessaan isällisesti valtiosihteeriään, mutta ei nolaa häntä, pue valtiosuhteeri Suomista kuvainnollisesti hameeseen, vaan antaa ymmärtää hänen olevan vielä epäkypsä hyväksi sosiaalidemokraatiksi, poikanen.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu