Valtio-opillinen analyysi Sipilän hallituksen ymmärryksestä valtion luonteesta

Keskustalaisen Juha Sipilän hallituksen työmarkkinoihin koskevista niin sanottujen pakkolakien vaikutuksesta valtion olemukseen ei juurikaan olla keskusteltu. Asia lienee sen verran vaikea varsinkin niille, jotka vannovat klassisen liberalismin nimeen, mutta haluaisivat myös tukea perusporvarihallituksen harjoittamaan ay-liikkeen vastaista politiikkaa. Pakkolait toteutuessaan laajentaisivat valtion alaa entisestään kansalaisyhteiskunnan alueelle.

 

Moderni valtio

Valtion käsite on historian kuluessa kokenut lukemattomia metamorfooseja. Sen etymologia viittaa ruhtinaan statukseen. Myöhäiskeskiajalla valtion käsite liitettiin hallitsijaan, siihen mitä hän omista ja keitä olivat hänen alamaisiaan (mistä tulee latinan valtiota tarkoittava status). Vasta 1600-luvulla ruhtinas tai hallitsija ja valtio instituutiona erotettiin toisistaan.

Moderni valtio sellaisena kuin me sen ymmärrämme syntyi teollistumisen myötä 1800-luvulla.

Valtion tehtäväksi määräytyi kuuliaisten ja hyödyllisten mieskansalaisten tuottaminen tehtaisiin liukuhihnan ääreen ja juoksuhautoihin kuolemaan isänmaan puolesta. Naiset toteuttivat kansalaisuuttaan olemalla hyviä äitejä sekä työskentelemällä miehiä avustavissa tehtävissä.

Kuuliaisia kansalaisia tuotettiin viime vuosisadan alussa sellaisilla uusilla keksinnöillä kuin kansakoululaitos ja yleisellä asevelvollisuudella. Mutta toisen maailmansodan jälkeen sosiaalipolitiikasta tuli kaikista tehokkain mies- ja naiskansalaisten normittamisen väline. Edelliset sukupolvet eivät olisi edes voineet kuvitella sitä, kuinka sosiaalidemokraattinen valtio kannatteli kansalaista kohdusta hautaan samalla kontrolloiden tämän elämää ja kuolemaa.

Tässä taustalla oli ennen kaikkea tieteiden ja teknologian kehitys. Esimerkiksi jo pelkästään verojen kerääminen esimodernissa yhteiskunnassa oli yllättävän vaikeaa. Teknologian lisäksi se vaatii tilastotieteellisten ja kansantaloustieteellisten metodien kehitystä jne.

 

Uusliberaali valtio

1970-luvulta alkaen valtion luonne jälleen muuttui, aluksi Yhdysvalloissa Vietnamin sodan seurauksena, samalla kuin kultakannasta ja yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin. Valtio ei enää pyrkinyt normittamaan kansalaisia yhteen yhteiskunnalliseen mies- tai naiskansalaisen muottiin, jotta he olisivat kuuliaisia tehdastyöläisiä, vaan heistä kasvatettiin yksilöllisiä kuluttajakansalaisia. Ymmärrän monikulttuurisuuden eufemismina uusliberaalille hallintamentaliteeille.

Tämä uusliberalistinen hallintamentaliteetti levisi Manner-Eurooppaan 1980-luvulla koukaten Margaret Thatcherin Iso-Britannian kautta.

Suomessa uusliberalistinen hallintamentaliteetti omaksuttiin Harri Holkerin pääministerikaudella ensin talous- ja myöhemmin sosiaalipolitiikassa seuraavien hallitusten aikana.

Valtio on ulkoistanut ja kilpailuttanut julkisia palveluita, mitä on perusteltu säästösyillä ja byrokratian vähentämisellä. Tosi asiallisesti byrokratia on lisääntynyt ja palveluiden kustannukset kasvaneet. Mutta tärkeintä on ollutkin valtion roolin muuttaminen: valtiosta on tullut yksityisten yritysten rahoittaja sen sijaan, että valtio tuottaisi nämä palvelut kansalaisilleen itse.

Samanlainen paradoksi on nähtävissä siinä, kuinka vapaakauppa tarkoittaakin itse asiassa globaalin kaupan entistä tarkempaa sääntelyä: jotta vapaa kilpailu olisi mahdollista, on luotava vapaat markkinat lainsäädännöllisin ja ylikansallisin pakkokeinoin.

 

Juha Sipilän hallituksen käsitys valtion tehtävistä

Juha Sipilän perusporvarihallituksen politiikka osoittaa valtion olevan jälleen kokemassa uudenlaisen metamorfoosin, jota aikaisemmat sukupolvet eivät olisi kyenneet kuvittelemaankaan.

Viime vuosina valtio ei ole ainoastaan tuottanut hyödyllisiä ja kuuliaisia työläisiä yritysten palvelukseen tai vapaita markkinoita byrokratiallaan, vaan yhä useampi yritys saa rahallista tukea valtiolta tuotekehitykseen ja markkinointiin. Niin ikään edellisten hallitusten aikana alennettiin ensin yritysten Kela-maksua ja sittemmin yhteisöveroa. Varallisuusvero oli poistettu jo aikaisemmin. Mutta nyt Sipilän hallitus muokkaa valtiosta yritysten bulvaanin.

Toisin sanoen valtio tunkeutuu yhä syvemmälle kansalaisyhteiskunnan alueelle: se alkaa määrittelemään pakkolailla työvoiman hintaa sen sijaan, että se tapahtuisi vapauden valtakunnassa, mille valtiovalta loisi vain ja ainoastaan minimiehdot. Viime kädessä kyse on tulonsiirrosta, joka tehdään työntekijöiltä yrityksille, jotta näillä olisi varaa maksaa osinkoja pääomasijoittajille, myös laskusuhdanteessa tai tilanteessa, jossa ei ole talouskasvua.

Sipilän hallitusohjelmassa on myös kirjaus perustulokokeilusta, mikä tarkoittaa sitä, että valtio eli veronmaksajat osallistuisivat osaltaan suoraan yritysten kustannuksiin ja palkanmaksuun, sen jälkeen kun edellä mainitun pakkolain turvin hallitus on ensin luonut työtätekevän köyhällistön. Tähän liittyy myös oikeiston pyrkimys lisätä maahanmuuttoa ja työvoiman liikkuvuutta.

 

Yhteenveto

Valtion metamorfoosit sitten keskiajanlopun ovat olleet pyrkimyksiä reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi on viimeisin tällainen murros ja se tullee muuttamaan radikaalisti valtion käsitettä ja alaa. Valtio ei ole enää hallitsevan luokan väline (marxilainen määritelmä valtiolle) tai väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella (weberiläinen määritelmä valtiolle), vaan valtiosta ja elinkeinoelämästä on tullut yhtä.

Näyttää siltä, että valtio ja elinkeinoelämä sotkeutuvat toisiinsa ennennäkemättömästi siten, että se alkaa muistuttamaan jonkinlaista käänteistä sosialismia tai tilannetta, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot ja kustannukset sosialisoidaan veronmaksajille, eli kansalaisille (koska tulevaisuudessa yritykset tulevat maksamaan entistä vähemmän veroja). Ainakin kehityskulku on antiteesi klassiselle liberalismille tai ajatukselle paluusta nin sanottuun yövartiovaltioon.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu