Valtio-opillinen analyysi Sipilän hallituksen ymmärryksestä valtion luonteesta
Keskustalaisen Juha Sipilän hallituksen työmarkkinoihin koskevista niin sanottujen pakkolakien vaikutuksesta valtion olemukseen ei juurikaan olla keskusteltu. Asia lienee sen verran vaikea varsinkin niille, jotka vannovat klassisen liberalismin nimeen, mutta haluaisivat myös tukea perusporvarihallituksen harjoittamaan ay-liikkeen vastaista politiikkaa. Pakkolait toteutuessaan laajentaisivat valtion alaa entisestään kansalaisyhteiskunnan alueelle.
Moderni valtio
Valtion käsite on historian kuluessa kokenut lukemattomia metamorfooseja. Sen etymologia viittaa ruhtinaan statukseen. Myöhäiskeskiajalla valtion käsite liitettiin hallitsijaan, siihen mitä hän omista ja keitä olivat hänen alamaisiaan (mistä tulee latinan valtiota tarkoittava status). Vasta 1600-luvulla ruhtinas tai hallitsija ja valtio instituutiona erotettiin toisistaan.
Moderni valtio sellaisena kuin me sen ymmärrämme syntyi teollistumisen myötä 1800-luvulla.
Valtion tehtäväksi määräytyi kuuliaisten ja hyödyllisten mieskansalaisten tuottaminen tehtaisiin liukuhihnan ääreen ja juoksuhautoihin kuolemaan isänmaan puolesta. Naiset toteuttivat kansalaisuuttaan olemalla hyviä äitejä sekä työskentelemällä miehiä avustavissa tehtävissä.
Kuuliaisia kansalaisia tuotettiin viime vuosisadan alussa sellaisilla uusilla keksinnöillä kuin kansakoululaitos ja yleisellä asevelvollisuudella. Mutta toisen maailmansodan jälkeen sosiaalipolitiikasta tuli kaikista tehokkain mies- ja naiskansalaisten normittamisen väline. Edelliset sukupolvet eivät olisi edes voineet kuvitella sitä, kuinka sosiaalidemokraattinen valtio kannatteli kansalaista kohdusta hautaan samalla kontrolloiden tämän elämää ja kuolemaa.
Tässä taustalla oli ennen kaikkea tieteiden ja teknologian kehitys. Esimerkiksi jo pelkästään verojen kerääminen esimodernissa yhteiskunnassa oli yllättävän vaikeaa. Teknologian lisäksi se vaatii tilastotieteellisten ja kansantaloustieteellisten metodien kehitystä jne.
Uusliberaali valtio
1970-luvulta alkaen valtion luonne jälleen muuttui, aluksi Yhdysvalloissa Vietnamin sodan seurauksena, samalla kuin kultakannasta ja yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin. Valtio ei enää pyrkinyt normittamaan kansalaisia yhteen yhteiskunnalliseen mies- tai naiskansalaisen muottiin, jotta he olisivat kuuliaisia tehdastyöläisiä, vaan heistä kasvatettiin yksilöllisiä kuluttajakansalaisia. Ymmärrän monikulttuurisuuden eufemismina uusliberaalille hallintamentaliteeille.
Tämä uusliberalistinen hallintamentaliteetti levisi Manner-Eurooppaan 1980-luvulla koukaten Margaret Thatcherin Iso-Britannian kautta.
Suomessa uusliberalistinen hallintamentaliteetti omaksuttiin Harri Holkerin pääministerikaudella ensin talous- ja myöhemmin sosiaalipolitiikassa seuraavien hallitusten aikana.
Valtio on ulkoistanut ja kilpailuttanut julkisia palveluita, mitä on perusteltu säästösyillä ja byrokratian vähentämisellä. Tosi asiallisesti byrokratia on lisääntynyt ja palveluiden kustannukset kasvaneet. Mutta tärkeintä on ollutkin valtion roolin muuttaminen: valtiosta on tullut yksityisten yritysten rahoittaja sen sijaan, että valtio tuottaisi nämä palvelut kansalaisilleen itse.
Samanlainen paradoksi on nähtävissä siinä, kuinka vapaakauppa tarkoittaakin itse asiassa globaalin kaupan entistä tarkempaa sääntelyä: jotta vapaa kilpailu olisi mahdollista, on luotava vapaat markkinat lainsäädännöllisin ja ylikansallisin pakkokeinoin.
Juha Sipilän hallituksen käsitys valtion tehtävistä
Juha Sipilän perusporvarihallituksen politiikka osoittaa valtion olevan jälleen kokemassa uudenlaisen metamorfoosin, jota aikaisemmat sukupolvet eivät olisi kyenneet kuvittelemaankaan.
Viime vuosina valtio ei ole ainoastaan tuottanut hyödyllisiä ja kuuliaisia työläisiä yritysten palvelukseen tai vapaita markkinoita byrokratiallaan, vaan yhä useampi yritys saa rahallista tukea valtiolta tuotekehitykseen ja markkinointiin. Niin ikään edellisten hallitusten aikana alennettiin ensin yritysten Kela-maksua ja sittemmin yhteisöveroa. Varallisuusvero oli poistettu jo aikaisemmin. Mutta nyt Sipilän hallitus muokkaa valtiosta yritysten bulvaanin.
Toisin sanoen valtio tunkeutuu yhä syvemmälle kansalaisyhteiskunnan alueelle: se alkaa määrittelemään pakkolailla työvoiman hintaa sen sijaan, että se tapahtuisi vapauden valtakunnassa, mille valtiovalta loisi vain ja ainoastaan minimiehdot. Viime kädessä kyse on tulonsiirrosta, joka tehdään työntekijöiltä yrityksille, jotta näillä olisi varaa maksaa osinkoja pääomasijoittajille, myös laskusuhdanteessa tai tilanteessa, jossa ei ole talouskasvua.
Sipilän hallitusohjelmassa on myös kirjaus perustulokokeilusta, mikä tarkoittaa sitä, että valtio eli veronmaksajat osallistuisivat osaltaan suoraan yritysten kustannuksiin ja palkanmaksuun, sen jälkeen kun edellä mainitun pakkolain turvin hallitus on ensin luonut työtätekevän köyhällistön. Tähän liittyy myös oikeiston pyrkimys lisätä maahanmuuttoa ja työvoiman liikkuvuutta.
Yhteenveto
Valtion metamorfoosit sitten keskiajanlopun ovat olleet pyrkimyksiä reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi on viimeisin tällainen murros ja se tullee muuttamaan radikaalisti valtion käsitettä ja alaa. Valtio ei ole enää hallitsevan luokan väline (marxilainen määritelmä valtiolle) tai väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella (weberiläinen määritelmä valtiolle), vaan valtiosta ja elinkeinoelämästä on tullut yhtä.
Näyttää siltä, että valtio ja elinkeinoelämä sotkeutuvat toisiinsa ennennäkemättömästi siten, että se alkaa muistuttamaan jonkinlaista käänteistä sosialismia tai tilannetta, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot ja kustannukset sosialisoidaan veronmaksajille, eli kansalaisille (koska tulevaisuudessa yritykset tulevat maksamaan entistä vähemmän veroja). Ainakin kehityskulku on antiteesi klassiselle liberalismille tai ajatukselle paluusta nin sanottuun yövartiovaltioon.
Se oli upea esitys. 99% omaa ideologista paatosta ja 1% irrelevanttia historiallista nippeliä.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvää settiä! Olisiko taistolaisvuosien aikana kukaan kuvitellut, että maalaisliitto (oikeasti) ja kansallinen kokoomus ihan oikeasti ajavat taistolaisten tavoitteista kirkkaasti ohi ja vaativat valtion määräämään työvoiman hinnan?
Maalaisliitolla oli aikoinaan sormet ja sorkat syvällä Lapuan Liikkeessä, joten kepun ja persujen sympatian pakkovaltaa kohtaan ymmärtää hyvin. Mutta sitä on vaikeampi ymmärtää, että kokoomuksen ja hammaslääkäriliiton suosikkipoika ei enää vaadi markkinaehtoista yö-vartijavaltiota, vaan stalinistista pohjois-koreaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sipilä vie Uusliberalisaation sellaiselle tasolle johon Thatcher, Reagan tai Bush eivät ikinä uskaltaneet edes uneksia.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus.
Kyllä se niin taitaa olla, että teknokraattinen vasemmisto ja oikeisto yhdistyvät. Ovat vain saman kolikon kääntöpuolia. Yhteiskuntamalli on kehitetty jo 30-luvulla Amerikassa, nyt sen toteuttamiseen on tekniikat vihdoin olemassa. Ihmisiltä ei tarvitse kysyä suostumusta, kun talouskehitys vie suoraan oikeaan suuntaan.
https://www.youtube.com/watch?v=MxSTmcwP4QI
Ilmoita asiaton viesti
Stalinin mukaan valtio lakkaa olemasta, kunhan kontrolli kehitetään ad absurdum.DDR:ssä jo lähestyttiin tavoitetta – kun kaikkia puhelimia kuunneltiin, ei kukaan ehtinyt kuuntelemaan nauhoja.
Kun valtio kontrolloi kaikkea, syntyy vapauden valtakunta?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on hegeliläinen määritelmä. Siis G. W. F. Hegelillä valtio on sama kuin yhteiskunta liberalistisessa poliittisessa ontologiassa, eli vähän niin kuin yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan huipentuma, jossa todellinen vapaus on saavutettu totaliteetissa.
Liberalistisessa poliittisessa ontologiassa yhteiskunta on kokonaisuus, joka taasen muodostuu valtiosta ja kansalaisyhteiskunnasta. Liberalismin kannattajat ovat perinteisesti halunneet pitää valtion alan pienenä ja kansalaisyhteiskunnan (johon kuuluu myös liike-elämä) alan isona ja mahdollisimman riippumattomana valtiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Marx kai oli pohimmiltaan hegeliläinen – historian logiikka on valtion logiikkaa? Valtiovalta on välttämätön, ja kysymys on siitä, kellä se on.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Marxia on tulkittu hegeliläisenä, koska Marx ei itse ennättänyt tai halunnut kehitttää omaa teoriaa valtiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Lukekaa myös tämä:
http://www.politiikasta.fi/artikkeli/p%C3%A4%C3%A4…
Ilmoita asiaton viesti
Hallitusten liittoutuminen isojen kaupallisten konsernien kanssa tavoilla, jotka ovat antaneet valtiollisen ja de facto laillisen statuksen etuoikeuksille ja monopoleille ei ole suorastaan uusi ilmiö. Itä-Intia-kompania tai Krupp olivat liian tärkeitä valtiolle, jotta niihin olisi sovellettu mitenkään oikeudellisesti tasapuolista kohtelua.
Yleensä tällainen on kuitenkin palvellut suoraan esim. ulko- ja sotilaspolitiikan tarpeita poliittisesti käytännöllisellä tavalla.
Mikäli tulkitsen kirjoittajan näkemystä oikein, liittoutuminen vaikuttaa nyt erilaiselta – BKT, vienti ja yritysten menestys ovat itseisarvoja ja kansakunnan tärkeimpiä arvoja. Jos/kun näin on, valtio tietysti asettuu varmistamaan että ”kansalaisten työn tuottavuus (yrityksille) on valtion erityisessä suojeluksessa”.
Kansakunta ei kuitenkaan ole yritys. Liki kaikki työ on kansakunnan kannalta tuottavaa, kun se lisää hyvinvointia – sinänsä huonosti(kin) tuottavaan työhön voidaan maltillisesti panostaa, koska pienituloiselle maksettu lisäansio palautuu kiertoon (ja se pienikin työn lisäarvo on lisäarvoa, aktiivisuutta, sekä toivottasti terveyttä ja yhteiskuntarauhaa). Näin ainakin nyt kun suhdanne kaipaisi kulutuskysynnän ylläpitämistä ja palvelutyöllistämistä. Ylityökorvausten leikkaus yms. valtion sanelemana tässä suhdanteessa on nähtävissä vain lyömisenä kun ”vastapuoli” on maassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Valtion metamorfoosit sitten keskiajanlopun ovat olleet pyrkimyksiä reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vuonna 2008 alkanut talouskriisi on viimeisin tällainen murros ja se tullee muuttamaan radikaalisti valtion käsitettä ja alaa. Valtio ei ole enää hallitsevan luokan väline (marxilainen määritelmä valtiolle) tai väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella (weberiläinen määritelmä valtiolle), vaan valtiosta ja elinkeinoelämästä on tullut yhtä.”
Erottaisin vielä omaksi kolmanneksi tekijäkseen valtion valuutan. Valtiot eivät hallitse omaa valuuttaan ja valuutta on täysin keskiössä elinkeinoelämän näkökulmasta. 2008 eteenpäin avoimesti on nähty kuinka elinkeinoelämä on hallinnut valtioita keskuspankkien välityksellä. Voittojen rakentamisen taustalla on nähty erittäin suosiollista keskuspankkien (=valtion valuutta) politiikkaa. Markkinoiden purkautuessa kriisinä manipulatiivisten ärsykkeiden jälkeen, tappioiden kuittaajana ja pelastajana tarvitaan valtiota (valtionvelkaa ja takaajana veronmaksajat).
Tämä ilmiö on hieman eri muodoissaan tapahtunut globaalisti. Elinkeinoelämä käy sotaa vaihtotaseilla ja valuutan arvo vaikuttaa tähän suoraan. Vaihtotaseiden sota tarvii heikkoa valuuttaa ja tässä valuuttasodassa keskuspankit eivät siis voi poiketa isoimman asettamasta linjasta.
Ilmoita asiaton viesti