Halla-aho huomasi länsimaiden olevan liberaalidemokratioita?

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoittaa elonmerkkejä pitkästä aikaa tai ainakin allekirjoittaneen fb-syötteeseen jostain syystä ilmestyi hänen pohdintaansa (jossa hän tapansa mukaan laittaa sanoja toisten suuhun vaikka tarkoittaa ennen kaikkea itseään).

Hän on näemmä vihdoin ja viimein ymmärtänyt, noin kolmen vuoden kansanedustajan ja kolmen vuoden europarlamentaarikon kokemuksella, että niin sanotut länsimaiset yhteiskunnat ovatkin liberaalidemokratioita.

Huomaa, että hän on koulutukseltaan humanisti ja kirkkoslaavin tutkija, ei valtio-oppinut.

Liberaalidemokratian käsitteen kompleksisuuden ja historian ymmärtäminen kuuluu yliopistossa valtio-opin ensimmäisen vuoden peruskurssin sisältöön, jollei jo lukion oppimäärään.

Liberalismi ja demokratia ovat toisilleen vastakkaisia poliittisia ideologioita.

Demokratia viittaa kansan (yksinkertaisen) enemmistön valtaan.

Liberalismi puolustaa yksilön oikeuksia suhteessa aluksi monarkiaan, myöhemmin kansan enemmistöä vastaan: yksilöillä ja vähemmistöryhmillä on joitain perustavanlaatuisia oikeuksia, joita ei enemmistö ei saa viedä heiltä pois.

Jos demokratialla on juurensa antiikin Kreikassa, niin liberalismi alkoi hahmottumaan vaurastuvan aateliston ja myöhemmin porvariston hakiessa suojaa kuninkaan mielivallalta 1200-luvun Englannissa.

Länsimainen poliittinen järjestelmä pyrkii tasapainoilemaan näiden kahden ideologian välillä.

Konkreettisesti tämä ilmenee siten, että Suomessa samoin kuin muissa länsimaissa perustuslailla on säädetty tietyistä yksilön oikeuksista ja perustuslain muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien: yksinkertaisen enemmistön sijaan vaaditaan kahden kolmasosan tai neljän viidesosan enemmistö. Kaiken lisäksi tavallisen lait ovat alisteisia perustuslaille, mitä valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä valtiosääntöoppineet ja oikeustieteilijät.

Mielenkiintoinen kysymys on kutienkin se, mitä mieltä Halla-aho on tästä kaikesta käytännössä.

Kuvaavaa, että hän ymmärsi länsimaiden olevan liberaalidemokratioita vasta kun Turkissa AKP (joka muuten on perussuomalaisten sisarpuolue) uhkaa tätä tasapainottelua.

Aikaisemmin Halla-aho tai perussuomalaiset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita vähemmistöjen oikeuksien suojaamiselta enemmistön tyrannialta.

Niin ikään samanlainen kehityskulku kuin nyt Turkissa, on pienemmässä mittakaavassa ollut havaittavissa Unkarissa ja Puolassa kansallismielisten puolueiden päästyä hallitusvastuuseen. Siellä hallituspuolueilla on kova halu sörkkiä perustuslakia ja perusoikeuksia.

Kansallismielisyys ja uskonnollinen fundamentalismi ei näytä sopivan yhteen liberaalidemokratian kanssa tai se vakavasti horjuttaa kahden ristiriitaisen ideologian tasapainoa.

Samoin Suomessa vaikka kokoomuksen Kimmo Sasi pudottuaan eduskunnasta on esittänyt näkemyksiä, että oikeustieteilijöillä on liikaa valtaa kun he huomauttavat hallituksen ajamien lakien olevan ristiriidassa perustuslain ja yksilönoikeuksien kanssa. Mielenkiintoista henkilöltä, joka on käynyt yliopistonsa liberaalidemokratian luvatussa maassa, Yhdysvalloissa.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu