Halla-aho huomasi länsimaiden olevan liberaalidemokratioita?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoittaa elonmerkkejä pitkästä aikaa tai ainakin allekirjoittaneen fb-syötteeseen jostain syystä ilmestyi hänen pohdintaansa (jossa hän tapansa mukaan laittaa sanoja toisten suuhun vaikka tarkoittaa ennen kaikkea itseään).
Hän on näemmä vihdoin ja viimein ymmärtänyt, noin kolmen vuoden kansanedustajan ja kolmen vuoden europarlamentaarikon kokemuksella, että niin sanotut länsimaiset yhteiskunnat ovatkin liberaalidemokratioita.
Huomaa, että hän on koulutukseltaan humanisti ja kirkkoslaavin tutkija, ei valtio-oppinut.
Liberaalidemokratian käsitteen kompleksisuuden ja historian ymmärtäminen kuuluu yliopistossa valtio-opin ensimmäisen vuoden peruskurssin sisältöön, jollei jo lukion oppimäärään.
Liberalismi ja demokratia ovat toisilleen vastakkaisia poliittisia ideologioita.
Demokratia viittaa kansan (yksinkertaisen) enemmistön valtaan.
Liberalismi puolustaa yksilön oikeuksia suhteessa aluksi monarkiaan, myöhemmin kansan enemmistöä vastaan: yksilöillä ja vähemmistöryhmillä on joitain perustavanlaatuisia oikeuksia, joita ei enemmistö ei saa viedä heiltä pois.
Jos demokratialla on juurensa antiikin Kreikassa, niin liberalismi alkoi hahmottumaan vaurastuvan aateliston ja myöhemmin porvariston hakiessa suojaa kuninkaan mielivallalta 1200-luvun Englannissa.
Länsimainen poliittinen järjestelmä pyrkii tasapainoilemaan näiden kahden ideologian välillä.
Konkreettisesti tämä ilmenee siten, että Suomessa samoin kuin muissa länsimaissa perustuslailla on säädetty tietyistä yksilön oikeuksista ja perustuslain muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien: yksinkertaisen enemmistön sijaan vaaditaan kahden kolmasosan tai neljän viidesosan enemmistö. Kaiken lisäksi tavallisen lait ovat alisteisia perustuslaille, mitä valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä valtiosääntöoppineet ja oikeustieteilijät.
Mielenkiintoinen kysymys on kutienkin se, mitä mieltä Halla-aho on tästä kaikesta käytännössä.
Kuvaavaa, että hän ymmärsi länsimaiden olevan liberaalidemokratioita vasta kun Turkissa AKP (joka muuten on perussuomalaisten sisarpuolue) uhkaa tätä tasapainottelua.
Aikaisemmin Halla-aho tai perussuomalaiset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita vähemmistöjen oikeuksien suojaamiselta enemmistön tyrannialta.
Niin ikään samanlainen kehityskulku kuin nyt Turkissa, on pienemmässä mittakaavassa ollut havaittavissa Unkarissa ja Puolassa kansallismielisten puolueiden päästyä hallitusvastuuseen. Siellä hallituspuolueilla on kova halu sörkkiä perustuslakia ja perusoikeuksia.
Kansallismielisyys ja uskonnollinen fundamentalismi ei näytä sopivan yhteen liberaalidemokratian kanssa tai se vakavasti horjuttaa kahden ristiriitaisen ideologian tasapainoa.
Samoin Suomessa vaikka kokoomuksen Kimmo Sasi pudottuaan eduskunnasta on esittänyt näkemyksiä, että oikeustieteilijöillä on liikaa valtaa kun he huomauttavat hallituksen ajamien lakien olevan ristiriidassa perustuslain ja yksilönoikeuksien kanssa. Mielenkiintoista henkilöltä, joka on käynyt yliopistonsa liberaalidemokratian luvatussa maassa, Yhdysvalloissa.
”Kaiken lisäksi tavallisen lait ovat alisteisia perustuslaille, mitä valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä valtiosääntöoppineet ja oikeustieteilijät.”
Valtiosääntöoppineilla ja oikeustieteilijöillä ei ole sitä yhtä vaaleissa annettavaa yhtä (1) ääntään kummenpaa mandaattia toimia väistämättä usein yleisluontoisten perustuslain pykälien ylitulkitsijoina ja ”lain hengen” kahvinpavuista lukijoina. Tämä koskee myös ja erityisesti Ojanen-Scheinin-Koskenniemeä ym. kärkkäästi perustuslakikirjalla päähän kopauttavia laitavasemmistolaisia tutkijoita, joiden mielipide tulkinnasta on todellakin vain yksityishenkilön mielipide.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ollaankin siirrytty mielipidevaltaan: Halla-aho totesi KO:n tuomion saatuaan että oikeuden tuomiot ovat vain ”mielipiteitä”. Vallan kolmikannasta luopuminen johtanee oikeuden jakamiseen kaduilla oikeusistuinten sijasta.
Onkohan Sillanpää tutkinut myös Halla-ahon terveyshistoriaa? Epäilläänkö tälläkin kertaa aivovammaa?
Ilmoita asiaton viesti
En tiennytkään, että Ojanen-Scheinin-Koskenniemellä on tuomarin asemakin. Ehkä Salakarin maailmassa jonkinlainen ylituomarin asema? Selvänäkijöiden konklaavi, joka kertoo, mitä perustuslakia säätäneet kansanedustajat menneisyydessä ajattelivat ja manaavat esiin Perustuslain Hengen.
En muuten ole kuullut salakareilta ”mutku vallan kolmijako”-horinaa esim. silloin, kun poliitikot arvostelevat KHO:n turvapaikanhakuvalitusten päätöksiä. Mistäköhän se johtuu?
Ilmoita asiaton viesti
”Vallan kolmikannasta luopuminen johtanee oikeuden jakamiseen kaduilla oikeusistuinten sijasta.”
Vallan kolmikannasta, sinnä vähässä määrinkun sitä Suomessa koskaan on ollut, luovuttiin lopullisesti perustuslain uudistuksen yhteydessä. Hallitusvalta, lainsäädäntövalta, ja tuomiovallan osalta perustuslain tulkintavalta ovat kaikki käytännössä pääministerin ja muutaman muun hallituspuolueen puheenjohtajan käsissä.
Edellä mainittu Halla-Ahon tapaus oli vielä siitä erikoinen, että yksi ja sama mies – Mika Illmann – oli rikotun lain laatija, tapauksen syyttäjä, ja käytännössä myös tuomari (esitelijänä oikeudessa, jossa esittelijän näkemystä ei juuri koskaan muuteta), sekä myös ”rikoksen” todellinen kohde. Eipä oikein kuulosta oikeusvaltion touhuilta.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Turkin Erdoganinkin mielestä oikeuslaitos ja professorit edustavat laitavasemmistoa ja siksi heidät on puhdistettava olemassaolosta?
Ilmoita asiaton viesti
Turkissa on perustuslakituomioistuin, jonka (poliittisesti nimitetyillä) tuomareilla on virallinen asema.
Miten Jiri vaikka Yhdysvaltojen korkein oikeus, ilmeisesti republikaanien nimittämät tuomarit toimivat päätöksissään Perustuslain Henkeä vastaan?
Kuinka monta ääntä Ojanen-Scheinin-Koskenniemelle pitäisi sitten mielestäsi antaa? Vai annetaanko tavoittelemansa veto-oikeus?
Ilmoita asiaton viesti
Sinua varmaankin huvittaisi, jos tarjoilisin tänne asiantuntevia mielipiteitäni radiologiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Minua huvittaa aina, kun perustelut ovat tyyppiä ”tämä asia on niin, koska minä sanon (tai minä tulkitsen, että ”henki” sanoo), että se on niin”. Tyypillinen tässä kommentoiva kokonaisuus ei ole asiantuntemuksen kysymys, vaan puhtaasti poliittinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotahan kaikki keskustelu on, kun siitä puhdistaa ylimääräisen liirumlaarumin. Siitä ollaan kieltämättä montaa mieltä, onko oikeustiede tiedettä ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
…ja sehän nähtiin Sipoon lounaiskulman kaappauksessa Helsingille. Helsingillä ja Sipoolla ei ollut yhteistä rajaa, mutta jostain se laintulkinnan irvikuva vedettiin esille ynnä selvitysmies apuun, niin johan saatiin liitettyä.
Ei siinä auttanut paljon kuntalainsäädännön Kaarlo Tuori eikä muutkaan…
Ilmoita asiaton viesti
”Liberalismi puolustaa yksilön oikeuksia suhteessa aluksi monarkiaan, myöhemmin kansan enemmistöä vastaan: yksilöillä ja vähemmistöryhmillä on joitain perustavanlaatuisia oikeuksia”
Väität, että liberalismi, joka yleisesti ottaen puolustaa yksilönvapauksia, puolustaisi myös ryhmien oikeuksia. Ryhmät viittaavat kuitenkin kollektivismiin, mikä on taas vastakkainen termi yksilölle.
”Kollektivismi on yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella. Kollektivismi on individualismin eli yksilökeskeisyyden vastakohta, ja näiden yhdistelmä on organisaatio.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektivismi
Ilmoita asiaton viesti
Älä Ilkka unohda, että jokainen ryhmä koostuu yksilöistä. Ryhmittely työkaluna ei tarkoita sitä, että vain ryhmällä ryhmänä olisi jotain oikeuksia, vaan sitä, että samankaltaisilla ominaisuuksilla varustetun ryhmän, jonka yksilöillä on tietynlaisia yhteisiä tarpeita, jokaisella yksilöllä on henkilökohtainen oikeus niihin oikeuksiin, jotka ryhmälle on konsensuksena myönnetty, olipa ryhmä enemmistöä tai vähemmistöä edustava joukko.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, en tiedä miten tuo muuttaa mitään. Jos oikeuksia jaetaan sen mukaan, että on punainen tukka (vähemmistöryhmä), onko se liberalismia?
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu siitä, millä kriteereillä oikeuksia jaetaan.
Jos tieteellinen konsensus kertoo, että punatukkaisten iho palaa auringossa keskimääräistä herkemmin, ja heillä siten esiintyy ihosyöpää keskimääräistä useammin, pitäisin ihan perusteltuna, että punatukkaisille ryhmänä annettaisiin jokin valtion korvaama prosentuaalinen alennus aurinkovoiteista. Siitä hyötyisi valtiokin pienempinä syövänhoitokuluina.
Jos taas punatukkaisuuden avulla saisi ilmaisen tikkarin joka toinen tiistai, ei kyseessä enää olisi liberalismi, vaan eturyhmäpolitikointia pahimmasta päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kutakuinkin näin. Lähtökohtana on yksilö, vaikka kaikenmaailman perussuomalaiset haluaisivat kohdella yksilöitä ennen kaikkea jonkin ryhmän edustajina. Siksi korostin sitä, ettei myös ryhmiä saa liberaalidemokratiassa syrjiä tai esim. uskonnon, seksuaalisuuden, iän jne. perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tuosta olen kyllä samaa mieltä. Eli yksilöitä ei saa syrjiä sen takia, että he kuuluvat johonkin ryhmään. Tämä kuulostaa liberaalidemokratialta.
Mutta käytännössä ongelma on, että tästä tulee ryhmien oikeuksia (kiintiöt, positiivinen syrjintä), mikä taas ei kuulosta liberaalidemokratialta.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä pläjäyksellä pitäisi pätevöityä saman tien YLE:n päivystäväksi dosentiksi, persuinho oli kiitettävää luokkaa. Jos kirjoituksesta suodatetaan Halla-aho pois ihan hyvä yhteenveto. Jos joku haluaa taas lukea Halla-ahon tähän plokaisuun kai etäisesti liittyvän facepäivytksen niin ->
Jussi Hallaaho
15 t ·
”Turkki on paradoksaalinen valtio. Sen perimmäinen ongelma ei ole huono tai epädemokraattinen hallinto vaan väestö, joka on suurimmaksi osaksi taipuvainen vanhoillisuuteen ja islamismiin.
Turkki on paradoksaalinen, koska siellä kemalistinen armeija on aika ajoin epädemokraattisin keinoin puolustanut sekularismia, länsimaisuutta ja perusvapauksia ja pannut kuriin demokraattisesti valittuja mutta ääriuskonnollisia ja epäliberaaleja siviilihallituksia.
Asiasta on vaikea käydä keskustelua, koska länsimaalaiset ihmiset, omasta perspektiivistään, kuvittelevat (tai ovat kuvittelevinaan), että demokratia tiukassa merkityksessään (enemmistövalta) tuottaa automaattisesti ja kaikkialla myös demokratiaa sen laajassa merkityksessä (sekularismi, liberalismi, kansalaisvapaudet).
Muistan, kuinka ministeri Stubb Egyptin vallankumouksen aikana hehkutti, että nyt maahan saadaan ”liberaali demokratia ja sosiaalinen markkinatalous”. Saatiin Mursi ja muslimiveljeskunta.
Kysymys kuuluu, onko demokratia itseisarvo vai väline hyvän yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Jos jälkimmäinen, miten pitäisi suhtautua tilanteeseen, jossa demokratia ilman suitsia tuottaa asukkaiden ja naapureiden kannalta huonomman yhteiskunnan kuin suitsittu demokratia?”
Halla-ahon kirjoitukseen voisi kiihkoton lukija lätkäistä oitis Brexit – analogian. Avaan. Maaseudun vanhoillinen väki äänesti väärin Briteissä vs. vanhoillinen maaseudun väki Turkissa vs. isojen kaupunkien ihmiset molemmissa maissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Maaseudun vanhoillinen väki äänesti väärin Briteissä vs. vanhoillinen maaseudun väki Turkissa vs. isojen kaupunkien ihmiset molemmissa maissa.”
Brexit äänestyksen ero maaseudun ja isojen kaupunkien välillä selittyy sillä että isoissa kaupungeissa oleva maahan tullut äänioikeuden saanut väestö äänesti jäämisen puolesta. Maaseudullahan heitä ei siinä määrin ole. Kantaväestön osalta tulos suurissa kaupungeissa oli vielä enemmän brexit kuin maaseudulla.
Ilmoita asiaton viesti
No hupsista!
”Aikaisemmin Halla-aho tai perussuomalaiset eivät ole olleet erityisen kiinnostuneita vähemmistöjen oikeuksien suojaamiselta enemmistön tyrannialta.”
Sitten, kun täällä Suomi-leivoslaatikossa herätään, ymmärretään myös se, että maapallolla, Euroopassa ja jopa Skandinaviassa Suomi, suomenkieli ja suomalaiset ovat oikein vähemmistöjen vähemmistö.
Halla-aho on mielestäni ymmärtänyt tämän jo kauan sitten. Hän ei ole sortunut sellaiseen isopäisyyteen, että kuvittelisi muun maailman ajattelevan, elävän ja toimivan kuten suomalaiset täällä omassa leivoslaatikossaan.
Asettaen itsensä verrattain epämukavaan viestintuojan rooliin hän on osoittanut enemmän valtiomiesmäisyyttä ja valtio-opin tuntemusta kuin yksikään katsomosta huutelija; Halla-aho on jalkautunut sinne, missä lainsäädäntöön voi vaikuttaa ja perehtyy parhaillaankin valtio-opin soveltamiseen käytännössä.
Valtio-oppi ja lainsäädäntötyö pysyvät kuosissaan vain niin kauan kuin niiden soveltaminen käytännössä vastaa kansalaisten oikeustajua. Ihmistenvälisistä sopimuksistahan pykälissä on loppupeleissä kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
”Halla-aho on jalkautunut sinne, missä lainsäädäntöön voi vaikuttaa ja perehtyy parhaillaankin valtio-opin soveltamiseen käytännössä.”
Sittenhän meillä ei ole mitään hätää!
Ilmoita asiaton viesti
Juu, lepo vaan, Nieminen! Keskeytymätön kolmivuorofilosofointi Tampereella voi jatkua 🙂
Ilmoita asiaton viesti