Kirjoittiko Niccolò Machiavelli Tampereen tulevasta pormestarista?
Ranskalaisen filosofin Louis Althusserin mukaan Niccolò Machiavelli valtio-opissaan ei luottanut mihinkään olemassa olevaan, vaan pyrki ajattelemaan jotain joka oli mahdotonta 1500-luvulla: uudesta ruhtinaasta, joka yhdistäisi Italian uudeksi ruhtinaskunnaksi ja lopettaisi sodat.
Mutta mitä jos Althusser on tulkinnassaan väärässä ja Machiavellin teos ruhtinaalle on vielä radikaalimpi? Ehkä se ei ollutkaan kirjoitettu oppaaksi ja toiveeksi sotien riivaamaan Pohjois-Italian rauhoittamiseksi Cesare Borgialle vaan Mikko Aaltoselle, tuolle Fred Perryn mannekiinille ja tamperelaiselle skinheadille, jotta hänestä voisi kasvaa Tampereen kaupungin seuraava pormestari?
Machiavellin Ruhtinas-teoksen vallankumouksellinen neuvo on siinä, että kansan eli populaarin pitää tehdä liitto ruhtinaan kanssa mieluummin kuin antaa ruhtinaiden veljeillä keskenään. Sikäli kun poliitinen eliitti eli ruhtinaat pelaavat peliään kansasta välittämättä, on seurauksena vain onnettomuutta; murhia ja sisällissotia. Ruhtinaat ovat vertaisia keskenään: heillä on sekä resursseja että motivaatiota puukottaa toisiaan selkään – enemmän tai vähemmän kuvainnollisesti – heti kun siihen tulee tilaisuus. Sen sijaan kansan ja ruhtinaan välinen liittosuhde luo vakautta yhteiskuntaan.
Se, miten liittosuhde kansanjoukkojen eli populaarin ja ruhtinaan välillä luodaan – tarkemmin, kuinka kansakunta subjektina muodostuu – on par excellence politiikan taitoa.
Machiavellin aikana uskonto oli keskeisessä asemassa (ja vielä vahvistu juuri käynnistyneen reformaation myötä), lisäksi hän ehdotti yleistä asevelvollisuutta vapaille miehille mieluummin kuin turvautumista palkka-armeijaan.
Modernisaation myötä liittosuhteen luomisessa ovat nousseet keskeiseen asemaan sellaiset ideologiset valtiokoneistot tai kurinpidolliset instituutiot kuin kansa- tai peruskoulu, poliittinen järjestelmä (demokratia), joukkotiedotusvälineet ja ennen kaikkea sosiaalipolitiikka.
Edellä mainitun Mikko Aaltosen erityisenä vahvuutena on nimenomaan sosiaalipolitiikka. Kansanjoukot eli populaari on jo nostanut Aaltosen ei ainoastaan Tampereen kaupunginvaltuutetuksi vaan myös hyvinvointia ja toimintakykyä edistävistä palveluista sekä ikäihmisten palveluista vastaavaksi apulaispormestariksi.
Aaltosta hyväksi käyttämällä kansanjoukot eli populaari on kyennyt huolehtimaan siitä, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ainakin kohtalaisesti toimineet (toisin kuin vaikkapa Suomen Turussa, jossa machaivelliläisestä ruhtinaasta ei olla edes kuultu). Niin ikään kuluneella valtuustokaudella muun muassa sotiemme veteraanien kuntoutus on saatettu kuntoon Aaltosen avulla, asia mihin vaikkapa kokoomuslaiset poliitikot olivat olleet kykenemättömiä.
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Puolentoista viikon kuluttua näemme sen, ovat antavatko tamperelaiset luottamuksen Aaltoselle, jotta seurava valtuusto voi valita Tampereen pormestariksi aidon amurilasien skinheadin.
Pormestarius on ehkä vähän epärealistista, mutta toivon Mikon saavan runsaasti ääniä ja jatkavan apulaispormestarina. Koko sen ajan, kun olen hänet tuntenut, hänellä on ollut tukka päässä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kirjoittiko Niccolò Machiavelli Tampereen tulevasta pormestarista?”
Ei kirjoittanut. Tamperetta ei ollut edes keksitty silloin, kun Niccolo kirjoitteli. Muuten olen sitä mieltä, että Niccololta kannattaa lukea mieluummin se Valtiollisia mietteitä (Discorsi sopra la prima deca di Tito Livio) kuin Ruhtinas. Jälkimmäinen oli kirjoitettu lähinnä Medicien nuoleskelemita varten, edellisessä oli fundeerattu asioita aivan tosissaan.
Ilmoita asiaton viesti