Perussuomalaiset – monikulttuurisuuden puolesta
Sosiologia on yliopistollinen oppiaine, joka tutkii modernisaatiota: siirtymää esimodernista 1800-luvun agraariyhteiskunnasta 1900-luvun moderniin teolliseen yhteiskuntaan ja edelleen 2000-luvun myöhäismoderniin tieto- ja kulutuskeskeiseen yhteiskuntaan.
Sosiologian keskeinen kysymys, aina siitä lähtien kun se institutionalisoitui akateemiseksi oppiaineeksi ja tutkimusalaksi, on ollut sosiaalinen koheesio: kuinka on mahdollista, että moderneissa yhteiskunnissa ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Saksalainen sosiologian klassikko Ferdinand Tönnies on – jos ei antanut suoraan vastausta kysymykseen, niin ainakin selkeyttänyt tätä kysymystä ehkä ymmärrettävimmin. Hänen mukaansa on kaksi sosiaalisen perustyyppiä Gemeinschaft ja Gesellschaft.
Näistä ensimmäisen voisi suomentaa yhteisöllisyydeksi. Se on se sosiaalisten suhteiden muoto, joka vallitsee esimoderneissa agraariyhteiskunnissa. Sille on ominaista muun muassa vuorovaikutuksen paikallisuus, perhe ja kyläyhteisö, jaettu uskonto ja tapakulttuuri.
Toinen Tönniesin sosiaalisen perustyyppi on yhteiskunnallisuus. Sille on ominaista sosiaalisten suhteiden etäisyys kaupungissa tai kansakuntana. Yhteisen uskonnon ja kirjoittamattomien normien sijaan laki määrittelee normijärjestelmää, ihmiset erottautuvat.
Karl Marx ennusti modernin yhteiskunnan olevan mahdoton sosiaalisten suhteiden kompleksisuudessa. Mikä pitää sen sosiaalista koheesiota? Tönniesin vastaus on sama kuin Marxin, mutta siinä missä Parta-Kalle oli pessimisti, niin Tönnies oli optimisti.
Siirtymä esimodernista agraariyhteiskunnasta moderniin teolliseen yhteiskuntaan tarkoitti sitä, että sosiaalinen muodostui vaihdannan ja sopimusten ympärille omavaraistalouden ja luonnollisten suhteiden sijaan: Tönnesin mukaan raha pitää yllä sosiaalista koheesiota.
Rahan ja vaihdannan lisäksi sosiologiassa on kiinnitetty myös kurinpidollisiin instituutioihin, jotka tuottavat – tai tuottivat – modernia yhtenäiskulttuuria; normatiivista mies- ja naiskansalaisuutta kansallisvaltioiden ja kapitalismin palvelukseen, juoksuhautoihin tai liukuhihnojen ääreen.
Tärkeimpiä tällaisia yhtenäiskulttuuria tuottaneita kurinpidollisia instituutioita Suomessa ovat olleet muun muassa kansa- ja peruskoulu, miesten yleinen asevelvollisuus, Yleisradio (ja muut institutionalisoituneet joukkotiedotusvälineet), poliisi ja oikeuslaitos.
Sosiologien kysymyksenasettelu on siten sama kuin useimpien perussuomalaisten ensisijainen ongelma: kansallisen yhteiskunnan patoaminen nestemäiseltä modernilta (mikä sitten kristallisoituu niin sanottuna maahanmuuttokritiikkinä ja/tai EU-vastaisuutena).
Kuitenkin lukiessa perussuomalaisiksi tai isäm maallisiksi itseään mainostavia kirjoituksia vaikkapa täällä Uuden Suomen blogipalvelussa, olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjoittajilta uupuu sosiologisten käsitteiden ja teorioiden perusteiden tuntemus käytännössä kokonaan.
Se ei ole ongelma sosiolgeille, vaan perussuomaisille: yhteiskuntaa on vaikea muuttaa (tai edes konservoida), jos ei tunne edes sosiaalisen peruslainalaisuuksia. Ehkä se on yksi syy sille, miksi perussuomalaisten äänestäjät pettyvät omiin kerta toisensa jälkeen.
Kuvaavaa on, että nykyään radikaaleinta kritiikkiä suomalaista yhtenäiskulttuuria tuottavia viimeisiä linnakkeita, kuten poliisia, Yleisradiota, peruskoulua, yliopistolaitosta, vastaan esittävät nimenomaan perussuomalaiset ja niin sanotut kansallismieliset.
Näiden kurinpidollisten instituutioiden normatiivista mies- ja naiskansalaisuutta tuottaneiden instituutioiden alasajo on luonut tilaa globaalille kapitalismille ja monikulttuurisuudelle sen ideologisena ylärakenteena, Gilles Deleuzea lainaten: kontrolliyhteiskunnalle.
Myös ns koululääketiede rokotusohjelmineen ja neovoloineen luo kansallista yhtenäiskulttuuria mitä vastaan äärioikeistopopulisteihin linkittyvät piirit hyökkäävät. Ehkä kansallisten yhtenäiskulttuurien hävittäminen onkin mukakansallismielisten piiloagenda.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kansanterveys ja sosiaalipolitiikka ovat oikeastaan kaikista tehokkaimmat yhtenäiskultuurin tuottamisen muodot tai ideologiset valtiokoneistot.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuntuu poliisi saavan kritiikkiä myös ei niin ”kansallismielisiltä”
Ilmoita asiaton viesti
Näin allekirjoittanutkin kuvittein vielä pari vuotta sitten tai siis nykyään perussuomalaiset ja kaiken maailman Suomi ensin -tyypit haukkuvat poliisia enemmän kuin anarkistit koskaan kuokkavierasjuhlien jälkipeleissä mediassa viime vuosikymmenellä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjää sanotaan sekurokratiaksi, mutta sinne taitavat kakki teollisuusmaat suunnata.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, kulttuurimarxistithan ovat vallanneet nämä kulttuurisesti yhtenäistä kansallisvaltiota määrittävät instituutiot – demla oikeuslaitoksen, punaviherfeministiset toimittajat yle:n ja muun valtamedian, kirkko ja koulu on mädätetty Setan toimesta ja lainasäädäntöä muokataan koko ajan yksilöllisemmäksi konservatiivisien pysyväisarvojen vastaisesti löpsöjen perustuslakiasiantuntijoiden tuella. Poliisikin tutkii nykyisin mieluummin netin ”vihapuhetta” kuin oikeita rikoksia…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sitä välillä miettii mitä yhteisöllisyys tänään voisi merkitä. Olin viikonlopun Turussa kansainvälisessä kansantanssitapahtumassa. Niin älyttömän yhteisöllistä elämää ei monta viikonloppua vuodessa minun valmiuksilla jaksa. Yhteismajoitus Turun lähiökoulujen lattioilla natisevilla patjoilla, raahautumista villapuvut tällissä tapahtumapisteestä toiseen, ruokadieetti saarioiselta ja ympärillä olevien toimitsijoiden ympärivuorokautinen talkoorehkintä silmien edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaiset – moniarvoisuuden puolesta
Amerikka on kai tunnetuin esimerkki maasta, jossa juuria piisaa, ihmisiä on kaikkialta, mutta kaikki silti ovat amerikkalaisia. Sininkään ei pitäisi osoittaa sormella ihaillen jotain kulttuuria, ”katso, eskimo!”, vaan ihailla spektaakkelia vain siinä vaiheessa kun juuriltaan eskimokin on suomalainen.
Monikulttuurisuus eri instituutioissa johtaa niiden rappeutumiseen kun taas monista eri arvoista pohjautuva kulttuuri kukoistaa, kaikki ovat suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Täh. Mikä Sini ja mitkä eskimot ja mitä pitäisi. Mä olen ollut suomalaista yhteisöllistä kansallista kulttuuria duunaamassa kansainvälisessä tapahtumassa. Persu alkaa aukomaan päätään kuin todistaakseen Jirin blogin olleen todella paikkansapitävä. Jirin listaan niistä yhteisötoiminnoista joita populistinen äärioikeisto pilkkaa, heikentää tai kyseenalaistaa voi lisätä kansantanssiharrastuksen.
Ilmoita asiaton viesti
”kuinka on mahdollista, että moderneissa yhteiskunnissa ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Kuinka paljon yhteenkuuluvuuden tunnetta koetaan tänne täysihoitoon tulleiden nuorten muslimimiesten kanssa? Onko sosiaalinen koheesio siis lisääntynyt vai näkyykö toisenlaista kehitystä? Entä Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa?
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen aikaansa seuraavan tulisi lukea kirja: Sapiens Ihmisen lyjyt historia (Yuval Noah Harari)
Se karsii myyttejä provokatiivisella kädellä kaiken sen ympäriltä, mihin olemme uskoneet ja edelleen uskomme.
Mutta olemme edelleen metsästäjä – keräilijöitä.
http://www.hs.fi/tiede/art-2000002891769.html
Ilmoita asiaton viesti
”Perussuomalaiset unelmoivat, että kansallisvaltio (yhteiskunta) toimisi kuin (kylä)yhteisö”
Vai tuollaisia unelmoivat? Mistä väite on peräisin?
Ilmoita asiaton viesti
Oisko vaikka puolueen vaaliohjelma mitään?
”Kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä, johon kuuluu olennaisena osana yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys perustuu hyvin pitkälle yhteisiin arvoihin ja normeihin, joiden pohjalta myös yhteisöllisyyden kehittäminen yhteiskunnaksi ja kansanvallaksi on mahdollista.”
https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvo…
Ilmoita asiaton viesti
Hienommin sanottuna perussuomalaisilla keinot ja päämäärä ovat ristiriidassa keskenään (sikäl kun oikeasti olisivat huolissaan kansallisesta yhtenäiskulttuurista).
Perussuomalaiset unelmoivat, että kansallisvaltio (yhteiskunta) toimisi kuin (kylä)yhteisö, ilman kurinpidollisia instituutioita (koska niiden ylläpitäminen ja vahvistaminen verojen korottamisia, mitä vastaan perussuomalaiset näyttävät kategorisesti olevan). Mutta koska yhteiskunnassa ei voi olla samalla tavalla luonnollisia sosiaalisia suhteita kuin yhteisössä, niin kurinpidollisten eli yhtenäiskulttuuria tuottavien insituutioiden alasajo tarkoittaa tosiasiassa siirtymistä monikulttuurisuuteen, jossa valtiovalta ei enää kykene pitämään sosiaalista koheesiota yllä, vaan markkinataloudesta tulee keskeinen voima, mikä johtaa yhteiskunnan fragmentoitumiseen entisestään: eriarvoisuuteen ja sosiaalisten kuplien ja alakulttuurien syntymiseen tai jopa eriytymiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri enempää ei Jiri Nieminen voisi itesään nolota kuin tällä blogilla joten klassikko sinänsä.
Kuten tuossa lukee perussuomalaiset lähtevät ylhäältä, yhteisöstä, yhteiskunnasta alas eivätkä toisinpäin, yksilöistä yhteiskuntaan. Kyläyhteisö, valtio ei toimisi ilman sen tärkeintä ominaisuutta, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Sisäinen turvallisuutemme onkin kiikun kaakun kun minimaalisten poliisivoimien osa luke päätoimekseen facebookia etsien vihaa eivätkä ole oikessa töissä. Tämän jälkeen hoidetaan terveys, opetus etc ja jos jotain jää voidaan siitä jakaa toisiinkin kyliin (Halla-aho todennut monen monta kertaa).
Kaikkien ongelmien lähde onkin juuri tällainen äärilähestymiskulma yksilöstä joka on vihervasemmistolle ominaista. Jokainen instituutio rappeutuu, kun liiaksi ollaan jääty kiinni yksilöön. Yhteiskunta rappeutuu kun jumitetaan jokaisessa eri kulttuurissa, monikultuurissa, eikä katsella ylhäältä alas, valtiosta, kyläyhteisöstä, sen eri jäseniin ja ryhmittymiin.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt ymmärrä tästä kommentista mitään. Kummasta siis puhut, yhteisöstä (Gemeinschaft) vai yhteiskunnasta (Gesellschaft). Sitten vielä jotenkin tuot valtion käsitteen mukaan, mikä on ihan eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
#16 Puhutko sinä sitten sillä jumalavaltion äänellä nähden kansan kuin ylhäältäkäsin? Tai miten asetat itsesi. Etkö ole yksilö yhteisössä joka puhuu täällä Puheenvuorossa? Sinun teoriasi tai ihannemallisi tekee keskustelevan kansalaisen turhaksi. Sinun mallissasi ”oikkoset”
ottavat kaikkitietävän position eivätkä pysty väittelemään, ainoastaan joko luonnoimaan ylhäältäpäin tai vihapuheeseen.
Minun mielestäni yksilön näkökulmasta voi paremmin keskustella.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan kaikilla tasoilla kyse on samasta ilmiöstä.
Yksilökeskeinen opetus on toki hieno asia mutta jo nyt ollaan äärirajoilla resurssien kanssa. Vaikka uskoisi loputtomiin resursseihin ainakin materiaali ja vaikka opettajat loppuvat jo nyt.
Yksilökeskeinen turvapaikkaprosessi on hieno asia mutta raja siinäkin tulee vastaan.
Yksilökeskeiset poikkeamat yhteisön normeissa, säännöissä ovat toki hyvä asia mutta rajansa silläkin.
Mitä ylemmäs mennään sitä enemmän on vain pakko katsoa ylhäältä alas. Kela antaa könttäsummat kaikille ja poikkeamia toki on mutta raja siinäkin tulee vastaan.
Perussuomalainen etiikka on utilatarismia, jaetaan se mitä on mahdollisimman tehokkaasti kaikkille. Jos muille kylille (valtiolle) jää jotain niin sitten sinnekin.
Sisäinen koheesio katoaa juuri liiallisen yksilökeskeisen näkökulman takia ei päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Fasismi ei hyväksy yksilöä ja yksilöllisyyttä kun se on vallassa. Kun se ei ole vallassa se taas hyökkää yhteisöllisyyttä vastaan saadakseen vallan. Fasistista keskustelijaa ei myöskään kiinnosta minkäänlainen johdonmukaisuus tai keskustelun itsensä arvo. Keskustelu on sille olemassa vain aseena ei päämääränä.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että Halla-aho on todennut jotain monen monta kertaa, ei tee siitä siltikään totuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisön koheesiota ylläpitävä tekijä on luottamus, jonka surrogaatti mm. raha on.
Yhteisöissä vallitsevaa luottamusta on ihan empiirisestikin tutkittu, esim. Robert Putnam, eli on olemassa jotain laadukkaampaakin tietoa kuin teoreetikkojen nojatuolifuntsailut ja -määrittelyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kylhän kaikkia näitä sosiologian klassikoita on jo toistasataa vuotta koeteltu empiirisesti, ja hyviksi havaittu, siksi klassikoita ovatkin. Testattavuus erottaa sosiologian muun muassa filosofiasta ja makrotaloustieteen tietyistä koulukunnista.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni R.Putnamkin on teoreetikko joka toki on tutkinut asiaa ja tehnyt merkittäviä havaintoja kuten moni muukin. Ja epäilenpä hänenkin istuneen myös nojatuolissa funtsailemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tullut tulemaan, että persulit haaveilevat tokikin yhteisöllisestä utopiasta, jonkinlaisesta kuvitellusta menneisyyden onnelasta jossa aurinko paistaa, läski on valkoista ja kesät on lämpimiä sekä talvella hyvät hiihtokelit. Mutta kun he törmäävät rupisen maailman realiteetteihin eli,e ttä kaikki eivät suostukaan heidän utopiaansa, he kaipaavat väkivaltakoneistoja mutta nekään eivät suostu toimimaan heidän tahtonsa mukaan. Seurauksena on pettynyt jurputus ajojahdista ja muiden erinäköisten syyllistäminen.
Heille kun monikulttuurisuudeksi riittäisi Soinin uskonnollinen arvokonservatismi, Halla-ahon etninen konservatismi ja Hakkaraisen tapakulttuuri.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten juuri toisinpäin, vaikka Impivaaraan ei ole palua on myös yksilökeskeinen, monikulttuurinen rajattomien resurssien utopia tiensä päässä vaikka siitä ei välitetä, sen tuloksista ei piitata, vaan tavoitellaan valinnanvapautta, hoito,- opiskelu-, harrustustakuita sille perustuslain Jokaiselle joka ei ole koskaan onnistunut.
Impivaarassa oli helppoa (ja halpaa) kun oli kaikkille se yksi ja sama hattu, mutta kaikki romahtaa jos hattuja (ja meloneja) on ad infinitum. Siksi tulee esimerkiksi kotoutua Suomeen tiettyjen mahdollisten resurssejen puitteissa ja ei ainakaan epäonnistuessa pyytää joka kerta lisää ja lisää resursseja loputtomiin.
Ilmoita asiaton viesti
Impivaara on fiktiota niin A.Kivellä kuin sekä sillä pelottelevilla että sitä kaipaavilla. Samaten monikulttuurisuuden dystopiat ovat fiktiota. Meillä on resursseja paljon enempään hyvinvointiin kuin nyt tarjoamme. Ja kun otamme huomioon n.s. hyvän kierteen, mahdollisuutemme paranevat entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Meitsille on jäänyt epäselväksi millä tavalla perussuomalaiset ovat vastustaneet yksilökeskeistä monikulttuurisuutta, edes teoriassa?
Yritin kirjoituksessani avata sitä, että ainoa mahdollisuus vastustaa monikulttuurisuutta gesellschaftissa olisi vahvistaa yhtenäiskulttuuria tuottavia kurinpidollisia instituutioita, eli hyvinvointivaltiota, antaa lisää pelimerkkejä poliiseille ja sosiaalityöntekijöille puuttua sellaisten yksilöiden ja perheiden elämään, jotka eivät nuodata ”suomalaista elämänmuotoa”.
Mutta en muista nähneeni yhtään kirjoitusta perussuomalaisilta, joissa he olisivat valmiita lisäämään näitä pelimerkkejä viranomaisille, nostamalla vaikkapa veroaste samalla tasolle kuin se oli 1980-luvulle, jolloin Suomessa oli vielä verrattain vahva yhtenäiskulttuuri.
Päinvastoin, perussuomalaiset tuntuvat olevan kokoajan napit vastakkain virkavallan kanssa ja haluavat alentaa veroja, heikentää valtion mahdollisuuksia tuottaa yhtenäiskulttuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma lienee siinä, että kukaan ei halua tuottaa sellaista yhtenäiskulttuuria jota persulit haluaisivat. Ei edes valtion väkivaltaorganisaatiot joihin he aiemmin uskoivat ja joiden parista monet heidän kellokkaansakin ovat lähtöisin.
Olen ollut huomaavinani, että alun perin, siis persuleiden puoluetaipaleen alussa heidän epäuskonsa noihin väkivaltakoinestoihin ei ollut samalla tasolla kuin nykyisin. Tämä siis lienee myöhäissyntyisempää reaktiota noiden väkivaltakoineistojen heille epätyydyttävään käytökseen. ”Jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan” niinkuin tapana on ollut sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin meidän kesken voin sanoa, että olen ollut aina sitä mieltä, että perussuomalaiset ovat olleet liian fiksoituneita maahanmuuttoon enkä myöskään muista lukeneeni tekstejä joissa ajatukset viedään loppuun asti ja todella ajatellaan kokonaisuutta. Mutta ei se siis vaikeaa ole. Ei jokaisella lapsella voi olla omaa erityisopettajaa kuten ei maahanmuuttajalla kotouttajaakaan. Resurssit loppuvat samalla logiikalla. Kaikkea voi yksilöittää vain tiettyyn pisteeseen saakka ja lisää erityisopetusta tai lisää kotoutusta (yksilöllistä) ei vain toimi, opetus pirstaloituu liiaksi kuten yhteiskunta pirstaloituu liiaksi, vaikka yksilöllisiä tarpeita tulee huomioida tiettyyn pisteeseen saakka on sillä rajansa.
Yhteiskunta pirstaloituu liiaksi jossei nykyisiä tulijoita saada sen osaksi. Tältä kantilta valtaosa perussuomalaisia asiaa lähestyy. Kliseinen vastaus on, että leikataan maahanmuuton kustannuksista (totta sekin), mutta ei se koko totuus ole. Moni näkee ettei lisää valvontaa ole se ratkaisu vaan niiden tulijoiden poistu maasta jotka eivät tiettyjen normien jälkeen maahan sovellu. Yksilökeskeinen ajattelu vastustaa juuri tätä kovin, ihmisoikeudet jne. Mutta johonkin se raja on laitettava. Suomalaisia taas ei voida poistaa maasta joten ollaan tekemisissä esim. Helsingin yliajaja tapauksen kanssa joka kertoo Suomen tästä päivästä. Mikään yksilökeskeinen paijaus ei auttanut, silti mies vapautettiin kaikista varoituksista huolimatta ja ihminen kuoli. Kustannusten lisäksi tapahtuu inhimillisiä tragedioita.
En tiedä ketään perussuomalaista kuka vastustaisi poliiseja sinänsä, tämä on klisee, vaan kyse on pienestä osasta eli ajatuspoliiseista. Perussuomalaiset eivät siis todellakaan ole napit vastakkain virkavallan kanssa kokonaisuudessaan, vaan kyse on tietysti vain tästä pienestä osasta.
Tämä nyt tällainen pikainen ja sekava pintaraapaisu.
Ilmoita asiaton viesti