Perussuomalaiset – monikulttuurisuuden puolesta

Sosiologia on yliopistollinen oppiaine, joka tutkii modernisaatiota: siirtymää esimodernista 1800-luvun  agraariyhteiskunnasta 1900-luvun moderniin teolliseen yhteiskuntaan ja edelleen 2000-luvun myöhäismoderniin tieto- ja kulutuskeskeiseen yhteiskuntaan.

Sosiologian keskeinen kysymys, aina siitä lähtien kun se institutionalisoitui akateemiseksi oppiaineeksi ja tutkimusalaksi, on ollut sosiaalinen koheesio: kuinka on mahdollista, että moderneissa yhteiskunnissa ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Saksalainen sosiologian klassikko Ferdinand Tönnies on – jos ei antanut suoraan vastausta kysymykseen, niin ainakin selkeyttänyt tätä kysymystä ehkä ymmärrettävimmin. Hänen mukaansa on kaksi sosiaalisen perustyyppiä Gemeinschaft ja Gesellschaft.

Näistä ensimmäisen voisi suomentaa yhteisöllisyydeksi. Se on se sosiaalisten suhteiden muoto, joka vallitsee esimoderneissa agraariyhteiskunnissa. Sille on ominaista muun muassa vuorovaikutuksen paikallisuus, perhe ja kyläyhteisö, jaettu uskonto ja tapakulttuuri.

Toinen Tönniesin sosiaalisen perustyyppi on yhteiskunnallisuus. Sille on ominaista sosiaalisten suhteiden etäisyys kaupungissa tai kansakuntana. Yhteisen uskonnon ja kirjoittamattomien normien sijaan laki määrittelee normijärjestelmää, ihmiset erottautuvat.

Karl Marx ennusti modernin yhteiskunnan olevan mahdoton sosiaalisten suhteiden kompleksisuudessa. Mikä pitää sen sosiaalista koheesiota? Tönniesin vastaus on sama kuin Marxin, mutta siinä missä Parta-Kalle oli pessimisti, niin Tönnies oli optimisti.

Siirtymä esimodernista agraariyhteiskunnasta moderniin teolliseen yhteiskuntaan tarkoitti sitä, että sosiaalinen muodostui vaihdannan ja sopimusten ympärille omavaraistalouden ja luonnollisten suhteiden sijaan: Tönnesin mukaan raha pitää yllä sosiaalista koheesiota.

Rahan ja vaihdannan lisäksi sosiologiassa on kiinnitetty myös kurinpidollisiin instituutioihin, jotka tuottavat – tai tuottivat – modernia yhtenäiskulttuuria; normatiivista mies- ja naiskansalaisuutta kansallisvaltioiden ja kapitalismin palvelukseen, juoksuhautoihin tai liukuhihnojen ääreen.

Tärkeimpiä tällaisia yhtenäiskulttuuria tuottaneita kurinpidollisia instituutioita Suomessa ovat olleet muun muassa kansa- ja peruskoulu, miesten yleinen asevelvollisuus, Yleisradio (ja muut institutionalisoituneet joukkotiedotusvälineet), poliisi ja oikeuslaitos.

Sosiologien kysymyksenasettelu on siten sama kuin useimpien perussuomalaisten ensisijainen ongelma: kansallisen yhteiskunnan patoaminen nestemäiseltä modernilta (mikä sitten kristallisoituu niin sanottuna maahanmuuttokritiikkinä ja/tai EU-vastaisuutena).

Kuitenkin lukiessa perussuomalaisiksi tai isäm maallisiksi itseään mainostavia kirjoituksia vaikkapa täällä Uuden Suomen blogipalvelussa, olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjoittajilta uupuu sosiologisten käsitteiden ja teorioiden perusteiden tuntemus käytännössä kokonaan.

Se ei ole ongelma sosiolgeille, vaan perussuomaisille: yhteiskuntaa on vaikea muuttaa (tai edes konservoida), jos ei tunne edes sosiaalisen peruslainalaisuuksia. Ehkä se on yksi syy sille, miksi perussuomalaisten äänestäjät pettyvät omiin kerta toisensa jälkeen.

Kuvaavaa on, että nykyään radikaaleinta kritiikkiä suomalaista yhtenäiskulttuuria tuottavia viimeisiä linnakkeita, kuten poliisia, Yleisradiota, peruskoulua, yliopistolaitosta, vastaan esittävät nimenomaan perussuomalaiset ja niin sanotut kansallismieliset.

Näiden kurinpidollisten instituutioiden normatiivista mies- ja naiskansalaisuutta tuottaneiden instituutioiden alasajo on luonut tilaa globaalille kapitalismille ja monikulttuurisuudelle sen ideologisena ylärakenteena, Gilles Deleuzea lainaten: kontrolliyhteiskunnalle.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu