Ensin turkulainen terroristi, sitten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne…

Viime perjantain turkulaisen terrori-iskun analyyseissä on kiitettävästi kiinnitetty huomiota siihen, että terroristi valikoi uhreikseen ennen kaikkea naisia.

Syyksi tähän on muun muassa väitetty sitä, että naiset olisivat helpompia uhreja turkulaiselle terroristille, koska ovat fyysisesti heikompia.

Kyse on kuitenkin syvällisemmästä ilmiöstä.

Viime vuosien terrori-iskuja kouluampumisista lähtien lähes poikkeuksetta yhdistää se, että tekijä on mies ja uhrien enemmistö naisia: ne ilmentävät naisvihaa ja moraalista paniikkia maailmassa, jossa miehet eivät enää kykene kontrolloimaan naisia samalla tavoin aikaisemmin tai miehet ovat menettämässä etuoikeutettua asemaansa sukupuolen perusteella.

Silti terroritekojen syyllisiksi leimataan uhrit eli naiset.

Nytkin interwebin ihmeellisestä maailmasta löytyy kirjoituksia, joissa iloitaan siitä, että yksi turkulaisen terrorin uhreista oli italilaisnainen ja yliopistotutkija, joka kannattaa ihmisten vapaalta liikkuvuutta.

Klassikko on myös Aamulehden kulttuuritoimittaja Markus Määttäsen kolumni Anders Behring Breivkin terroriteon jälkeen: hän ei olisi tehnyt sitä, jos joku tyttö olisi jörninyt tämän väkivaltaisen ihmisvihaajan, massamurhaajan ja terroristin kanssa.

Terrorismin sukupuolittuneisuus ei ole irrallinen muista yhteiskunnallisista valtasuhteista.

Suomen nykyisen hallituksen tavoitteet ovat samat kuin turkulaisella terroristilla, keinot ovat ainoastaan sisäsiistimmät: naiset on saatava takaisin miesten holhousenalaisiksi.

Mistä muusta kilpailukykysopimuksessa oli kyse kuin siitä, että ennen kaikkea naisvaltaisilta alojen palkkoja ja työnantajakustannuksia halutaan leikata?

Niin ikään hallituksen tekemät leikkaukset vaikkapa sosiaali- ja terveyssekotorille tai opetusalaan koskettavat eniten naisvaltaisia aloja; miesvaltaisten alojen turhia yritystukia ei leikata vaalilupauksista huolimatta.

Huoli valtionvelasta poliittikkojen puheessa realisoituu vain sillon kun se koskee naisten elämää.

Kuvaavaa on myös se, että keskustalaisen pääministeri Juha Sipilän hallituksessa on naisia vähemmän kuin edellisissä hallituksissa vuosikymmeniin – ja keskustan kansanedustajista naisia on vain kolmannes. Se oli äänestäjien tahto?

Siksi onkin vielä oudompaa, että tänään 23. elokuuta vuonna 2017 sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne päätti alkaa kontrolloimaan naisten elämää, alistaa naiset miehisen vallan alle kuin turkulainen terroristi pimeimmissä fantasioissaan.

Rinne piti puheen Kouvolassa, jossa hän vaati suomalaisia naisia synnytystalkoisiin.

Vaikka jo aikoinaan Michel Foucault esitti, että ei suinkaan kansallissosialismi vaan ruotsalainen sosiaalidemokratia oli ja on biopolitiikan ja eugeniikan korkein muoto, Rinteen ehdotus on niin tyhmä, että aluksi luulin sen tulleen Jari ”pihvi” Lindströmin suusta.

Vai onko Kouvolan alueen vesijohtovedessä jotain vikaa?

Viimeisten gallupien mukaan SDP on jo menettämässä nuorten ja vähän vanhempienkin naisten kannatusta vihreille, enää Rinne ei kykene näitä kannattajasegmenttejä saamaan takaisin.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu