Vasemmistonuorten luokkaretki ja kaupunkisosiologia
Helsingin Sanomien lukijatilaston mukaan nettilehden luetuin juttu kuluneella viikolla on ollut vasemmistonuorten luokkaretki Helsingin Kuusisaareen ja Espoon Westendiin.
Itse nuorempana harrastin enemmänkin niin sanottua urbaania maantiedettä, mihin yhteiskuntatieteiden opinnot antavat hyvän pohjan.
Yhteiskuntatieteet ja ennen kaikkea sosiologia syntyivät porvariston peloista kun modernisaation myötä kaupungin kasvoivat ja magneetin lailla vetivät puoleensa moninaisia ihmisiä.
Tuolloin ei vielä puhuttu monikulttuurisuudesta, mutta periaatteessa kyse oli samasta asiasta: yhteiskuntien moninaistuminen ja urbanisoituminen on ollut megatrendi 1800-luvulta alkaen.
Nouseva porvaristo samaan aikaan tarvitsi halpaa ja oikeudetonta työvoimaa, mutta myös pelkäsi maaseudulta tai jopa ulkomailta kaupunkiin muuttanutta muukalaista.
Sosiologien tehtäväksi tuli selittää porvaristolle ja luoda työkaluja viranomaisille, aluksi poliisille ja myöhemmin myös sosiaalityöntekijöille, kansanjoukkojen hallitsemiseksi ja kontrolloimiseksi.
Kyselytutkimusten mukaan suomalaisten yksi suurimmista pelonaiheista on elämismaailmojen eriytyminen. Elämismaailmojen eriytyminen ilmenee tilan ja ajan kategorioissa: missä asut, käyt töissä, vietät vapaa-aikaasi; ja miten ajankäyttö jäsentyy tiloissa. Ihmiset eivät enää kohtaa.
Viime eduskuntavaalien jälkeen alettiin puhua siitä, kuinka sosiaalisia kuplia pitäisi rikkoa.
Siksi olisi hienoa, jos allekirjoittaneen ja vasemmistonuorten lisäksi suomalaiset laaejmminkin harrastaisivat urbaania maantiedettä, poistuisivat välillä mukavuusalueeltaan.
Myönnän, että oma elämänikin tuntuu nykyään pyörivän Tampereella lähinnä Kalevan, Keskustan, Pispalan ja Nekalan kaupunginosissa, ja kesäisin tykkään kävellä Helsingin kantakaupungissa yrittäen arvata vastaantulijoiden sosiaalsta statusta heidän habituksestaan.
Mutta kuinka saisin itseäni jälleen niskasta kiinni ja kävisin tutustumassa Kuusisaareen tai Westendiin kuin vasemmistonuoret? Kuusisaaresta löytyy kyllä Didrichsenin taidemuseo (missä olen kerran käynyt), mutta kumpaankin kaupunginosaan on vaikea päästä julkisilla liikennevälineillä, eikä niissä ole mitään trendikkäitä menomestoja tai edes tunnelmallista pubia.
Oikeastaan ihmettelen kuka niin tylsissä kaupunginosissa haluaa asua, ja sitä en miksi Helsingin punavihreä kupla on keskittynyt edellä mainittuja alueita jokseenkin trendikkäämpään Kallioon ja Vallilaan – ja aina välillä he matkustavat Berliiniin hipsteröitymään.
Maahanmuuttajatkin näyttävät viihtyvän paremmin Kontulassa kuin vaikkapa Kuusisaaressa.
Ainakin meitsille pitäisi maksaa aika isoa kuukausipalkkaa, jotta suostuisin muuttamaan Tampereen Kalevasta johonkin Espoon Westendiin.
Tänään piti olla Brysselin Molenbeekissa Islamsafari, jostain syystä sikäläiset vasemmistolaiset vetivät herneen tästä urbaanimaantieteestä ja kunnanisät kielsivät sen.
https://www.hln.be/nieuws/binnenland/-islamsafari-…
Ilmoita asiaton viesti
Meitsin pitäisi joskus käydä Brysselissä, ja toki suuntaisin kulkuni myös Molenbeekiin!
Olut & simpukat. Slurps!
Ilmoita asiaton viesti
Aika isoo kuukauspalkkaa sitä pitäis saadakkin että vois päätyä asumaan ko. alueelle.
Asiasta kymmenenteen. Luin ton sun ”profiilis”. Toi kohta :”yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen”, tohon on helppo samaistua.
Ilmoita asiaton viesti
Molenbeek on sopivaa vaihtelua EU-keskuksen pönöttäville lasifasadeille ja belgien ylisuurille omille hallintorakennuksille.
Siellä syntyi kummallinen mielikuva kuinka belgien kaikki omat hallintorakennukset ja pääkadut ovat kuin numeroa tai kahta liian suuria. Johtuneeko entisen siirtomaa-ajan ylisuuresta kansallisesta egosta.
Toisaalta vastakohtia löytyy EU:lle myös lähenpää sitä kuin Molenbeekistä. Ihan parin korttelin päässä linja-autoaseman kupeessa ihmiset asuvat ja nukkuvat kaduilla.
P.s. Simpukat olivat todella herkullisia. Ja dessertiksi vohveleita.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan mielenkiintoista pyörittelyä tää kirjoitus eikä mulla sinäänsä siihen ole lisättävää kommentoisin kuitenkin pikaisesti tuota vasemistonuorten safaria. Mielestäni oli tosi ikävä kuulla, että vasemmistonuoret eivät menneet grillailemaan ökyporvareiden kanssa. Se että jos vaikkapa yliopistoissa avoimen marxistiset opet antavat negatiivisen kuvan ökyrikkaista ja rikaille tulee mieleen, sen jälkeen kun heitä on haukuttu julkisesti loisiksi, että jos tutustuisitte niin tajuaisitte että porvarikin on ihminen ja ihan samanlainen kuin te miinus laiskuus ja halveksunta toisia ihmisryhmiä kohtaan niin mielestäni tommoisten hakkumisten jälkeen on kyllä itselleen velkaa mennä tutustumaan nähin ihmisiin ja muodostamaan oman näkemyksen asiaan.
Mutta kun kyse on kuplasta ja ideologiasta niin varmaan aika vaarallsita pistää nuoria tutustumaan näihin aitoihin ihmisiin. vielä eroavat koko puolueestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kateus se on, mikä vie kalatkin vedestä. Minua ei kiinnosta pätkääkään, miten ihmiset asuvat. Jos on omaa, itse tienattua rahaa, mitä helvattaa se kenellekkään kuuluu?
Itse enemminkin hukun Itä-Suomessa suohon, kun muuttaisin kehäkolmosen sisäpuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Meitsi ei ole koskaan ymmärtänyt tuota kateusargumenttia.
Et jos on aidosti kiinnostunut siitä, kuinka toiset suomalaiset elävät, kvantitatiivisesti tai kvalitatiivisesti, niin se olisi automaattisesti kateutta? Et sosiologia tieteenalana perustuukin kateuteen (eikä muukalaisen pelkoon)?
Ilmoita asiaton viesti
Viikon uutisissa oli muuten paras lohkaisu. Nuoret menevät moikkaamaan vanhempiaan…
Ilmoita asiaton viesti
Omituinen retki, jos se ei ole huumoria. En minäkään tuonne kehä kolmosen sisäpuolelle muuttaisi, koitan välttää jopa siellä käymistä.
Vastakkainasetteluan aika loistaa edelleen, varsinkin vasemmistoliiton toimissa. Yrittäjä, joka on omalla työllään miljoonansa ansainnut, ei voi olla kuin ihailun kohde. Jos taas omaisuus on tullut pörssissä, tai perintönä, niin sekään ei ole keneltään pois.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrittäjä, joka on omalla työllään miljoonansa ansainnut, ei voi olla kuin ihailun kohde.”
Tarkoitatko, että pitäisi alkaa samanlaiseksi, vai voiko ihailla Westendissä asuvaa yrittäjää vaikka ei itse haluaisi asua Westendissä (ja olla yrittäjä)?
Ilmoita asiaton viesti
Juuripa näin.
Rehellinen työ ja sillä ansaittu omaisuus ja raha on ihan kunnioitettavia asioita eikä niitä tule kadehtia. Se vaan on aikuisten oikeasti niin että porukassa on myös aina meitä jotka vaan yrittävät niin hele….sti mutta eivät onnistu ja se pitäisi hyväksyä jokaisen itse.
Ilmoita asiaton viesti
Kui niin. Rikastuminen on muutenkin niin kasikytlukulaista höttöö.
Ihmiset haalii lisää fyrkkaa ja tavaraa , isompia asuntoja, uusia autoja, matkoja vaikka kaikki tietää että pitäis hillitä kulutusta ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseks.
Länsimainen elämäntapa on kuollut.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoinen porvari saisi ollakin että olisi varaa ostaa Kalliosta asunto.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, kuluneen viikon toinen kaupunkisosiologiaan liittyvä uutinen on ollut se, että ns. Nurmijärvi-ilmiö ei olekaan palaamassa: nuoret aikuiset valmistuttuaan yliopistoista ja korkeakouluista ja työllistyttyään eivät halua muuttaa pois Helsingin kantakaupungista, vaan jäävät palveluiden ja trendikkäiden mestojen ääreen myös perustettuaan perheen. Eikä tätä voi selittää edes asumisen hinnalla, päinvastoin, kalliolaisen kaksion hinnalla saisi omakotitalon Pohjoiselta Uudeltamaalta ja kolmion hinnalla Helsingin naapurikunnasta tai Espoon Westendistä rivitaloasunnon.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tämä Case Yläluokkaretki oli yksi mehukas osoitus ns. Oikeamielisestä toiminnasta. Siis että oma toiminta ja ajattelu on täysin oikeaa ja ehdottoman totuudenmukaista. Kuten myös väitteet ”Espoon rikkaista vapaamatkustajina”. Demonisen viholliskuvan, luokkavihollisen luominen.
https://guitarkonkari.wordpress.com/2017/10/20/ela…
Täten myös kaikki kontaktit westendiläisiin, kuten kutsut grillijuhliin tms. kiellettiin. Siksipä, jotta ideologisen aivopesun ylläpitämiseksi ”vapaamatkustajissa” ei saa osoittaa mitään inhimillisiä piirteitä. Samoin eristäminen ideologialle vierailta, mahdollisesti häiritseviltä vaikuttteilta.
Ilmoita asiaton viesti
Tää on kans aika mielenkiintoinen juttu Kuusisaaresta parin vuoden takaa YLE:ltä tai siis tämän aika tehokkaasti kumoaa niin sanotun kateusargumentin, viimeistään:
https://yle.fi/uutiset/3-8139304
Ilmoita asiaton viesti
Hieman ylisosiaalisena ja rauhattoman ihmisenä on tullut nähtyä asumista vähän siellä sun täällä. Ja aina on yhtä mielenkiintoista. Viimeksi muistan pistäneeni Jollaksessa merkille aikamoista homogenisoitumista. Kun tonttien hinnat nousevat voi jossain mielessä atraktiivisyys vähetä. Gentrifikaatiota on monenlaista.
Itse olen jopa ylisukupolvisen pitkäjännitteinen. Näen kotilähiön potentiaalin vaikka luulen että Koivukylä uudelleenlöydetään vasta kun itsestäni aika jättää.
Ilmoita asiaton viesti
Jakomäkikin näyttää jo tänään ihan asuttavalle paikalle. Vanhoja 60-70-luvun kerrostaloja purettiin ja tilalle rakennettiin kauniita uusia taloja. Kyllä sielläkin asua voisi. lenkkipolkuni kulkee vieritse. Ihana metsät lähellä. K-kauppakin on Helsingin paras ja se sijaitsee Jakomäessä. Sitä ei moni uskoisi.
Ilmoita asiaton viesti
Helsinkiläisyys on jo itsessään valtti. Vantaa vielä laahaa. Johtuu myös pönttöjohtajista kunnassa. Korruptio on ollut laaja-alaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ihme on tapahtunut. Sosiologiaa voidaan harrastaa ilman sosiaalisen vakion käsitettä. Sosiologi kävelee Hesan katuja arvellen vastaantulijoiden sosiaalista statusta heidän habituksestaan. Päätä vaivaavat atomien sijoittumisongelmat.
Voi herran jestas.
Ilmoita asiaton viesti
Havainnointi on helpompaa ilman vatupasseja ja luotilankoja ja muita härveleitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän hyvin Niemisen huvittelutavan. Harrastan sitä itsekin, olematta sosiologi, mutta mieluusti joltakin urbaanin viihtyisältä terassilta viinilasin ylitse, pikkusormi somasti puolittain ojennettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, ja kirjapino, näitä nykyisiä, joissa on jo kauan sitten lakattu ymmm…, anteeksi viittaamasta klassikoihin, ja joissa tiedolliset ja aatteelliset ismit ovat jo sulaneet somasti yhteen, ja kuvaukset ja selitykset näyttäytyvät ideologisina sulosointuina. — Viiniä ja kirjoitusta, sanoisi runoilija, ja toisen runoilijan sanoin: pullosta on pitkä matka ylös taivaaseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jiri tuolla kumosi yhden kateusargumentin mutta minun pitää vihjata toisesta. Mikä idea on omata valtava tietotykki jos käyttää sitä villilintujen ampumiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Kateus elää valmiiksi kalkituilla kilparadoilla, ja siihen sisältyy sekä rakenteellisia oidipaalisia että vertailutaipumukseen kuuluvia puolia. Jos sosiologista näkökulmaa etsii, se löytynee siitä miten syvässä symbioosissa yksilö pyrkimyksineen elää oman aikansa elämänmuodon kanssa.
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom…
Samoina verotietojen päivinä, kauan sitten, kun palstalla vielä keskusteltiin, eikä kaikki keskustelu ollut ideologisten klikkien klikkailua.
Ilmoita asiaton viesti
… elämme postrationaalisia aikoja esiintyen elämysmarkkinoilla joissa kaikki, niin ratio kuin motuksetkin ovat inflatoituneet: kun mikään ei riitä, kun mikään ei enää tunnu miltään mutta fasaadin on oltava poliittisesti korrekti jotta säilyttää paikkansa piireissä. Koko ajan on oltava esillä mutta sisältöä on vältettävä olisi olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuolloin ei vielä puhuttu monikulttuurisuudesta, mutta periaatteessa kyse oli samasta asiasta: yhteiskuntien moninaistuminen ja urbanisoituminen on ollut megatrendi 1800-luvulta alkaen.”
Ei ole kyse samasta asiasta. Esim. Robert D. Putnam:
”In recent years, Putnam has been engaged in a comprehensive study of the relationship between trust within communities and their ethnic diversity. His conclusion based on over 40 cases and 30,000 people within the United States is that, other things being equal, more diversity in a community is associated with less trust both between and within ethnic groups.”
Etninen diversiteetti aiheuttaa siis luottamuksen vähenemistä yhteisöissä. Pelkässä kaupungistumisessa ei ole kyse etnisestä diversiteetistä.
Ilmoita asiaton viesti
Vierauden määrettä on aina käytetty vallan ylläpitoon. Esim kommunistinaisia on kutsuttu maatuskoiksi jne.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut kyse vallan ylläpidosta, vaan luottamuksesta yhteisöissä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin vieraaksi leimaamalla yhteisöissä on käytetty valtaa ja aiheutettu että osa yhteisön jäsenistä tehdään epäluotettavan oloisiksi, esim ” maatuskoiksi”. Sellaisen leimaamisen jälkeen kumpikaan osapuoli ei luota toinen toiseensa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sai olettamaan ettei Putnamin havannoima ilmiö olisi sama riippumatta siitä, minkä ominaisuuden diversiteetistä on kyse? Spontaanisti pitäisin tuota ennemmin Jirin teesiä tukevana, kuin kumoavana todisteluna.
Ilmoita asiaton viesti
En ole nähnyt sellaista tutkimusta.
Ilmoita asiaton viesti
Toki Putnamin kuvaama ilmiö — luottamuksen romahtaminen sekä etnisten ryhmien välillä että niiden sisällä — voidaan kylliksi yleistävän käsitteenmuodostuksen raameissa nähdä ihan samana ilmiönä kuin kaupungistumisen kuvaaminen monikulttuurisuusprojektina. Eihän siihen tarvita muuta kuin kyseisten ilmiöiden tarpeeksi väljä kuvaus. Eikä väljiin kuvauksiin tarvita muuta kuin kyllin tulkintavoimaiset ideologiset yleiskäsitteet.
Siitä aristoteelisesta määrittelystä että ihminen on eläin joka rakentaa kaupunkeja ollaan päädytty siihen että monikulttuurisuus on kaikkialla. Vau.
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmisto tuntuu ainakin jossain määrin vahvistuvan siitä, että on yläluokka, jota vastaan taistella.
Eli ”within communities” ei ehkä päde, jos yksi ryhmä vahvistuu sisäisesti.
”between communities” saattaa päteäkin vaikka tuloero-mielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka vahvistuu siitä että yläluokka on piilossa?
Kuka vahvistuu siitä että itsenäisyyttä juhlitaan ilman kiistanalaista mitalia?
Ehkä ei kukaan. Hämärtäminen ei koskaan palvele ketään.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, mutta ei ole ihan sama ilmiö, jos toinen hajottaa yhteiskunnan totaalisesti, ja toinen vain osittain (within/between).
Ilmoita asiaton viesti
Ketkä ovat toinen ja toinen vastauksessasi tai vastaukseesi ripustamassasi muttalauseessa.
Ilmoita asiaton viesti
Enkös mä selittänyt jo, esim kommentissa 28?
Ilmoita asiaton viesti
Et.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni selitin.
Kyse kahdessa ryhmässä oli 1) etnisestä diversiteetistä ja 2) taloudellisesta diversiteetistä (yläluokka/”alaluokka”).
Ilmoita asiaton viesti
Tiputtelet viittauksia oudolla rytmillä. Mikä oli kommentin 28 pointti?
Ilmoita asiaton viesti
Epäselväksi itselleni jäi kuka hajoittaa totaalisesti/osittain, koska kommentissa #31 tuntuisivat viittaukset menevän ristiin.
Ilmoita asiaton viesti
No selitetään pidemmästi:
Etninen diversiteetti vaikuttaa heikentävästi molempiin, eli ryhmien sisäiseen ja ryhmien väliseen luottamukseen (within + between). Näin siis, jos uskomme Putnamia.
Taloudellinen diversiteetti (= tuloerot) mahdollisesti ryhmien väliseen (between) luottamukseen heikentävästi, mutta ryhmän sisäiseen (within) luottamukseen ehkä vahvistavasti (vasemmisto saa vahvistusta taistelulle luokkasodassaan).
Tämä selvä?
Ja totaalinen tuho tulee tietenkin siitä, että luottamus heikkenee sekä ryhmien sisällä, että ryhmien välillä (etninen diversiteetti).
Osittainen tuho siitä, että luottamus heikkenee vain ryhmien välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt valaisit teoriaa johon jotenkin kiinnitit sen että mielestäsi vasemmisto vahvistuu yläluokan olemassaolosta. Itse kiinnitys ja ”huomiosi” vasemmiston vahvistumisesta jäivät vielä hatariksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vahvistuu siis ainakin sisäisesti, jos esim. tuloerot kasvavat. Saavat lisää uskoa asialleen.
Pitääkö tätä jotenkin vielä perustella?
Ilmoita asiaton viesti
Meni ojasta allikkoon.
Ensinnäkin otat yhtäkkiä käyttöön minun oletukseni ylestettävyydestä, jonka aiemmin torppasit. Valitse kummin haluat!
Toiseksi olettamasi vasemmiston tasaisesta tulonjaosta on, sanotaan vaikka ystävällisesti harhainen. Onhan vasemmiston sisälläkin valtavat tuloerot, vaikkapa Suvi-Anne Siimeksen ja toimeentulotuella elävän välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä yleistettävyydestä?
Käsittääkseni vasemmisto puhuu aika paljon suuria tuloeroja vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä, että Putnamin tutkimustulosta voisi yleistää koskemaan muuta kuin etnistä diversiteettiä.
Ilmoita asiaton viesti
Minähän jo aikoja sitten myönsin, että se mahdollisesti sopii siihen, että luottamus heikkenee ryhmien välillä (between).
Mutta ei ryhmien sisäisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Eli jos tuloerot kasvavat (vaikkapa 100-kertaiseksi), eli diversiteetti lisääntyy vasemmiston sisällä, se ei heikennä ryhmän sisäistä luottamusta?
Ilmoita asiaton viesti
Nythän on oikeasti kysymys ns. köyhistä asuinalueista ja rikkaista asuinalueista. Nämä yleensä eriytyvät jossain määrin, ja voi ajatella, että tässä on kyse luottamuksen heikkenemisestä.
Tai kysymys on rikkaista ja köyhistä.
Sanoin ehkä vähän epäselvästi sen, että kyse olisi vasemmistosta.
JOTEN:
Jos tuloerot kasvavat 100-kertaisiksi, niin ne köyhät ovat varmaan 100-kertaisesti ärsyyntyneitä, eli se *yhdistää* heitä.
Mutta luottamus rikkaisiin *heikkenee*.
(Kyllä se jossain määrin pätee varmasti myös poliittiseen kantaan.)
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, että etenemme. Olemme siis hyväksyneet teesin siitä, että diversiteetti kasvattaa epäluuloa yleensä, eikä vain Putnamin raportoiman etnisyyden osalta. Tuo tuntui spontaanisti loogiselta ja iloitsen, että olemme nyt yksimielisiä. Jostain syystä tulkitsin että argumentoit tuota vastaan heti tämän säikeen ensimmäisestä kommentistasi lähtien, mutta antakaamme sen olla kun kerran löysimme yhteisen näkemyksen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt luet uudelleen, niin sanoin, että ne tuloerot *vahvistavat* ryhmien sisäistä luottamusta (”within” Putnamin teesissä). Ja heikentävät ryhmien välistä luottamusta (between).
Tätä nyt olen jo aika monta kertaa yrittänyt selittää 😀
Etninen diversiteetti heikentää luottamusta kauttaaltaan (within + between), eli tuho on täydellinen ja lopullinen. Jää vain kasa tuhkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olen ulalla, eivätkö tuloerot yhtälailla heikennä luottamusta ”within + between”? Luulin meidän juuri löytäneen nimenomaan tuosta yksimielisyyden.
Taidat sekoittaa muuttujan (diversiteetin aiheuttajan) ja ryhmän määrittelevän yhteisen tekijän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, kun sanoin:
Jos tuloerot kasvavat 100-kertaisiksi, niin ne köyhät ovat varmaan 100-kertaisesti ärsyyntyneitä, eli se *yhdistää* heitä.
Siis se yhdistää köyhiä. Köyhät ovat kaikki yhtä ärsyyntyneitä tilanteesta. Alkavat ehkä tehdä jotain asialle. Heidän täytyy luottaa enemmän toisiinsa, jotta voisivat tehdä jotain.
Kuten vaatia progressiivisempaa verotusta tms.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuota tarkoitin. Määrittelet within-ryhmän itse diversiteettiä luovan muuttujan mukaan. Siin ei ole mitään järkeä, koska silloinhan ei määritelmän mukaan synny koskaan diversiteettiä (within). Esität käytännössä kehäpäätelmää.
Ilmoita asiaton viesti
Häh? Kyllä varmasti on olemassa edelleen köyhiä ja rikkaita, jos tuloerot kasvavat.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta tuota ajatusta voisi pohtia tai tutkia, tarvitaan kaksi muuttujaa. Yksi määrittelemään ryhmää, jonka sisällä (within) luottamus teesin mukaan vähenee ja toista joka lisää diversiteettiä. Jos ryhmän määritelmä ja diversiteetin mittari ovat sama muuttuja on koko homma älytön. Siloin ei ryhmän sisäinen luottamuspula ole määritelmällisesti koskaan voinut syntyä tuon muuttujan muutoksesta, koska ne joilla muutos tapahtui eivät enää kuulu ryhmään.
Ilmoita asiaton viesti
Diversiteettihän kasvaa maan/kaupungin/asuinalueiden välillä/tasolla.
Sekä etnisessä että taloudellisessa diversiteetissä.
Ei tässä ole mitään ongelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kyse oli tuosta within-ulottuvuudesta, jota aiemmin kommentoit.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä siitä? Ne ryhmät on olemassa sekä ennen että jälkeen diversiteetin.
Taloudellinen diversiteetti voi kasvaa maan tasolla, kuten etninenkin. En ymmärrä, mikä ongelma tässä pitäisi olla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos määrittelet, kuten teit, ryhmäksi pienituloiset ja yhdellä tulot 10-kertaistuvat, hän ei enää kuulu määrittelemääsi ryhmään. Siispä diversiteetti ryhmässä ei ole lisääntynyt., vaan yksilö on siirtynyt suurituloisten ryhmään. Olet aivan oikeassa että homma toimii jos ryhmä on suomalaiset, uusimaalaiset, helsinkiläiset tai kontulalaiset. Ongelma syntyi kun määrittelit ryhmäksi pienituloiset, kun diversiteetin muuttuja oli tulotaso.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sen ryhmän tartte pysyä samana. Diversiteetti on lisääntynyt joka tapauksessa (tuloerot kasvaneet) maan tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Emme ole erimielisiä tuosta. Ongelma oli diversiteetin lisääntyminen ryhmän sisällä (within). Jos tulotaso (selvyyden vuoksi sentin tarkkuudella) määrittelee ryhmän, miten uusi yksilö voi lisätä diversiteettiä ryhmän sisällä? Voit tehdä saman ajatuskokeen vaikkapa kielen ihonvärin tai kansallisuuden osalta, niin huomannet virheesi.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä uusi yksilö?
Ei tuloeroissa ole mitään uusia yksilöitä.
Ilmoita asiaton viesti
On täysin yhdentekevää puhutaanko uudesta yksilöstä, kuten Putnamin tutkimuksessa, vai muutoksesta. Kirjoitin uusi yksilö jotta se olisi monistettavissa muihin muuttujiin, jotka eivät yksilötasolla muutu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuloerot kasvaa maan tasolla. Se ryhmä, missä diversiteetti lisääntyy, on koko maa.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Koko maastahan ylipäätään puhutaan, sekä maahanmuutossa, että tuloeroissa.
Tai voi se olla kaupunkikin, ihan sama. Siinä näkyy diversiteetti vähän samalla tavalla (ihmisten segregoituminen eri asuinalueille).
Ilmoita asiaton viesti
Olen nähtävästi kyvytön selittämään, joten vaihdetaan rooleja. Millä tavalla diversiteetti voi lisääntyä ryhmässä jotka ansaitsevat x euroa (ceteris paribus)?
Ilmoita asiaton viesti
Siis jokainen ryhmässä ansaitsee x euroa?
No, jos puolet niistä ansaitseekin seuraavana vuonna 100*x euroa?
Ilmoita asiaton viesti
Kuuluvatko he edelleen ryhmään, jotka ansaitsevat x euroa (within)?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, kun ne kuuluu toiseen ryhmään (rikkaisiin).
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, mikä oli pointtini koko ajan. Määritelmällisesti luottamus ryhmän sisällä (within) ei siis voi olla riippuvainen muutoksista siinä muuttujassa, joka määrittelee ryhmän. Kompastuit loogiseen kiemuraan. Ei siinä mitään, sattuuhan sitä.
Ilmoita asiaton viesti
?
Miksei se luottamus sen x euroa -ryhmän sisällä olisi voinut kasvaa?
Näinhän teorian mukaan menisi, jos tuloerot kasvavat.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä kysymystäsi. Emmekö olettaneet Putnamin teoriaa oikeaksi? Sen mukaan luottamuksen pitäisi, päin vastoin kuin väität, vähentyä. Selvyydeksi vielä lainaus omasta lainauksestasi: ”more diversity in a community is associated with less trust both between and within”.
Ilmoita asiaton viesti
Niin nythän oli kyse tästä jälkimmäisestä teoriasta, minkä mukaan Putnamin teoria pätee vain puoleksi.
Tuloerojen kasvu siis lisää ryhmän sisäistä luottamusta, mutta heikentää ryhmien välistä luottamusta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tämä jälkimmäinen teoria ilmestyi?
Lisäyksenä vielä varoituksen sana. ”Jälkimmäinen teoria” heikentää sinun narratiiviasi.
Ilmoita asiaton viesti
No ks. vaikka kommentti 51: ”ehkä vahvistavasti”
Ei sillä nyt ole enää tässä vaiheessa väliä. Nythän puhutaan siitä, voiko tuloero-diversitettiä soveltaa tähän. Kai.
Tai en ole varma enää mistä on kyse, mutta katsotaan nyt kumpi luovuttaa ensimmäisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole missään tapauksessa siitä kuka luovuttaa. Silloin asia jää ratkaisematta. Jos luulet voittaneesi väittelyn sillä, että toinen luovuttaa, voimme lopettaa samantien. Kaikki väittelythän olisivat voitettavissa vastaamalla ikuisesti ”ei”.
Oliko tuo jotain muuta kuin sinun itse keksimä ehkä, jonka pitäisi kumota Putnamin 30 000 yksilön otos? Haluaisin vielä korostaa, että sinä toit Putnamin keskusteluun auktoriteettina.
Ilmoita asiaton viesti
Se nyt oli vitsi.
Ja mitäs mä nyt olen tässä kumoamassa? En ainakaan Putnamia. Putnamin teoria liittyi etnisyyteen.
Mitäs muuta vielä? Mihin jäätiin?
Ilmoita asiaton viesti
Eli kai tähän, että
”Miksei se luottamus sen x euroa -ryhmän sisällä olisi voinut kasvaa?”
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tämä on sivuraide niin voihan sitäkin suoristaa. 1. Kukaan ei puhu tuloerojen puolesta. 2. Miten tuloerojen esilläpitäminen vahvistaa?
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmiston ja varmaan varsinkin vasemmistonuorten ongelma on aina ollut se että koko heidän ajattelunsa on antiteesi heidän tavoittelemalleen aineelliselle hyvinvoinnille. Liberalismin käsitteenmuodostus oli se jolle Marxin kritiikki rakentui, eikä vallankumous ollut pohjimmiltaan muuta kuin ryöstöä riistopropagandalla oikeutettuna.
Historiassa on aatteita jotka luovat uutta, ja sitten näitä aatteita, jotka saavat voimansa vastustamisesta ja viholliskuvasta, vaikka tavoittelevat täsmälleen sitä samaa joka vihollisella on.
Tämä aatteellinen porukka on projektiivisten viholliskuvien suuri tarvitsija ja ystävä. Projektiivinen sielunmekanismi tuottaa viholliskuvan, joka on olemuksellisesti eräänlaista täydennettyä todellisuutta. Se on todellisuusvoimaisempaa kuin todellisuus itse — siis eräänlainen liian värikylläiseksi säädetty televisio, jonka efektit tekevät tajuntaan paljon ”totuudellisemman” efektin kuin todelliset ilmiöt.
Taikasanoja riittää. ”Monikulttuurisuus” on hieno asia — se on jonkin ihanteellisen ihmisarvo- ja ihmisoikeuspropagandan kaikkivoipaisin yleiskäsite — ja se ideologiassa se otetaan jopa moraaliarvona. Vastaavasti vaikkapa ”rasismi” kiteyttää kaiken maagisen pahuuden, ja sen pelkkä liittäminen johonkin yhteyteen saastuttaa koko ilmiön.
Noista projektiivisista viholliskuvista kirjoitin juuri tuonne toiseen blogiin koulukeskustelun yhteyteen kommentin, jossa käsittelin laajemmin durkheimilaisen sosiologian kannalta moraalilaatujen eroja:
http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245514-…
Ilmoita asiaton viesti
Jirin teksti ei kyllä mitään viholliskuvia tuottanut vaan oli lähinnä kepeä mikä taas aiheutti hämmästyttävän pasuunansoiton kuten yllä! Miksi soittaa pasuunaa jos ei halua paasata. Miksi paasata jollei ole viholliskuvaa?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sai olettamaan ettei ääni olisi sama lähinnä kepeä riippumatta siitä, minkä ominaisuuden diversiteetistä on kyse? Spontaanisti pitäisin tuota ennemmin teesiäni tukevana, kuin kumoavana todisteluna.
Ilmoita asiaton viesti
Ominaisuuksien diversiteeteistä en tiedä. Sen sijaan olen vahvasti sitä mieltä että paatoksellinen ja messuava kieli on sotaisaa ja siis liittyy viholliskuviin joita sinä väitit vasemmiston tuottavan. Kuitenkin kuulosti kuin olisit itse luomassa viholliskuvia ja mieltynyt kieliasuihin jotka ovat paasaavia mikä myös rakentaa vihollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Vai siltä se kuulosti. Älä silmä pieni kuule mitä vain.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin Trumpilainen vastaus. Sekä Trump että Putin käyttävät samoja tekniikoita saada absoluuttista valtaa. Pokkana väittävät että virkaanastujaisyleisö on ennenkuulumaton/Donbassiin ei kuljeteta sotilaita eikä sieltä tuoda ruumiita.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli joko armotonta kettuilua, tai suuri kunnianosoitus. Valitsen jälkimmäisen, tiedostaen että kyse lienee ensimmäisestä. Olen joka tapauksessa imarreltu, että muotoilu kelpasi mukaelman aihioksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnumme päätyvän kovin helposti keskustelemaan mikä on käsitteiden riittävän laaja tai tarpeeksi suppea tulkinta. Lieneekö seurausta kulttuurien monimuotoistumisesta (jos ei suorastaan monikulttuurisuudesta) ja normien pirstaloitumisesta kun entistä enemmän on siedettävä entistä enemmän erimieltä olevia. Varheisempina aikoinahan eliitti saatoi vain hoitaa heidät pois häiritsemästä mutta nykyään heidät/meidät/teidät on päästettävä ääneenkin. Seurauksena on moniäänisyys jossa kaikki eivät suostu pysyttelemään samassa kontekstissa ja diskurssissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppalaisessa uuden ajan ajattelussa on kartesiolaisen, aubjektia eriyttävän ja todellisuutta objektivoivan paradigman pohjalta vaikuttanut pitkä perinne, jossa yleistiedollinen herääminen järjestäytyi vähitellen erityistieteiksi jotka sitten edelleen jakautuivat saman draivin vaikutuksesta sisäisesti tutkimuskohteiden ja oppisuuntien mukaan, ja nykyisin elämme pitkälle pirstoutuneiden ”ismien” maailmassa, jossa jo jonkin ismin mukainen käsitepuitteistus riittää antamaan asioille tiedollisen auktorisoitumisen leimaa.
Samaan kehitykseen kuuluu tiedollisten ja aatteellisten ismien yhteensulautuminen niin että nykyisin todellakin akatemioissakin voidsaan opettaa ja opiskella joitakin erinomaisen arvolatautuneita ismejä. Eikä tässä kuvassa sitten enää mikään oppiarvo kerro oikeastaan mitään oppineiston ajattelukyvystä.
Koherenttiset kokonaisuudet ovat pirstoutuneet diskurssin konteksteiksi, ja esimerkiksi sellaiset yhteiskunnallisessa keskustelussa perusedellytyksiksi noteerattavat asiat kuin, hmmm, sanotaanko nyt vaikka tuo edellisessä kommentissa viittaamani yhteisöllisten moraalilaatujen erilaisuuden huomioonotto, eivät enää koskaan nouse esiin. Keskustelua käydään kuin abstraktissa tyhjiössä, ylihistoriallisten, ylikulttuuristen, ylikansallisten ja yliyhteisöllisten yleiskäsitteiden varassa — ja se on todellista yli-ihmisoppia jos mikä.
Falskeilla yleiskäsitteillä niiden varaan rakentuvia asioiden näennäisiä keskinäissuhteita määritellen — se on ihan kelvotonta keskustelua, joka ei auta ketään ymmärtämään mitään yhtään syvällisemmin. Mutta ilmeisesti keskustelun tarkoituskaan ei enää ole ymmärryksen lisääminen vaan pelkästään liian ekstrapoloiduilla käsitteillä kyhäilty sepitteellinen sofistinen älypeli.
Ilmoita asiaton viesti
Oikkonen kirjoitti: ” Keskustelua käydään kuin abstraktissa tyhjiössä, ylihistoriallisten, ylikulttuuristen, ylikansallisten ja yliyhteisöllisten yleiskäsitteiden varassa — ja se on todellista yli-ihmisoppia jos mikä.” ja ”Mutta ilmeisesti keskustelun tarkoituskaan ei enää ole ymmärryksen lisääminen vaan pelkästään liian ekstrapoloiduilla käsitteillä kyhäilty sepitteellinen sofistinen älypeli.”
Mikäli ymmärsin Oikkosen kauniisti muotoillut ilmaukset oikein, tätä juuri tavoittelin edellisellä kommentillani. Tarkoituksena ei olekaan keskustelun käyminen vaan ”keskustelija” on rooli jolla esiinnytään elämysmarkkinoilla yrittäen rahastaa mahdollisimman paljon huomiota sillä, että ylitetään aikaisempien esiintyjien tarjoama ja saama huomio. Oma olemassa olo todistetaan pääsemällä esille ja saamalla huomiota.
Samalla itse keskustelu lässähtää ja sisältöjen merkittävyys katoaa toisaalta yleistävään keekoiluun ja toisaalta poliittisen korrektiuden tavoitteluun. Lopputuloksena on ”munatonta” liturgiaa joka ei enää kelpaa edes pahojen henkien manaamiseen.
Ja kriittiset äänet ovat ”vain” metavoivottelua sisällöttömyydestä ilman sisältöä sekin, enemmin tai vähemmin tieteeellisyydeltä kalskahtavin sivistyssanoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Samalla itse keskustelu lässähtää ja sisältöjen merkittävyys katoaa toisaalta yleistävään keekoiluun ja toisaalta poliittisen korrektiuden tavoitteluun. Lopputuloksena on ”munatonta” liturgiaa joka ei enää kelpaa edes pahojen henkien manaamiseen. ”
Näin maallikkona näkisin, että sinä ja Oikkonen voisitte yhdessä viritellä keskustelua joka koskisi tosiaan tätä koko Euroopan tilannetta. Se ei tunnu avautuvan kovinkaan helposti vaikka kaikki tosiasiat puhuvat tulevasta kaaoksesta. Johtunee tästä yliyksilökeskeisyyden jatkuvasta korostamisesta. Eihän yksilöllä ole mitään merkitystä vähänkään suuremmassa mittakaavassa, ei Suomen eikä Euroopan olissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ilmeisesti keskustelun tarkoituskaan ei enää ole ymmärryksen lisääminen vaan pelkästään liian ekstrapoloiduilla käsitteillä kyhäilty sepitteellinen sofistinen älypeli.
Tuo virke on sisäisessä ristiriitaisuudessaan niin hieno, että Oikkonen ansaitsisi siitä mitalin!
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli joko armotonta kettuilua, tai suuri kunnianosoitus. Tuostahan voisi tehdä vaikka saivartelevan sofismin määritelmän — se on jotain sellaista jossa logiikka käpertyy täydellisesti viittamaan lauseeen sisään, ja käsitteille metsästetään merkitykset siihen tarkoitukseen. Ei ihme, jos kohta logiikka ja kehäpäätelmä eivät saivartelussa enää eroa toisistaan.
Positivismilla ihmistieteissä on suunnilleen saman verran arvoa kuin jos juridiikkaa pidettäisiin totuudellisena metodina kuvata ja selittää ihmisen käyttäytymistä. Juristeriassakin on oma sisäinen järkensä, eivätkä juristeristit juuri ymmärrä ajattelunsa rajoittuneisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka keksi kuvata kaupunkilaistumista monikulttuuriprojektina. Tässä yhteydessä se taisit olla sinä joka tarjosit idean.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka puhui mistään tutkimuksesta? Esitin esittämäsi perusteella teesin. Joku sosiologi voi tutkia, jos kiinnostaa. Luotan yleensä tutkimuksiin, kun niitä on käsillä. Muuten arvioin vain asioita logiikkaa ja yleistyksiä apunani käyttäen. Kerroin vain miten itse tulkitsen tilanteen, tutkimuksia odotellessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2017 Vasemmistonuoret saavat yli 330 000 euroa valtionavustusta.
On nöyryyttä ja kiitollisuutta osoittavaa käytöstä mennä tutustumaan alueisiin, joilla asuvat kansalaiset omalta osaltaan verotuksen kautta tukevat Vasemmistonuorten toimintaa suurella todennäköisyydellä suhteellisesti suuremmilla osuuksilla kuin näiden luokkaretkeläisten oman asuinalueen kansalaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on kyllä vähän pelottavaa. Ihan kuin mentäisi vihollisen alueelle. Jos vähän raaputettaisiin ja olisi epäselvemmät ajat, mitkä olisivat todelliset tunnot. Kai nyt kuka tahansa voi mennä mihin tahansa ilman tällaista järjestettyä kyräilyä? Ja kiikareiden kanssa mennään. Tulee tosi ontto fiilis. Mitä ihmisten päässä liikkuu. Sadan vuoden takaiset jutut?
Ilmoita asiaton viesti
Helsingissä on nykyään aika paljon järjestettyjä teemaretkiä ja kaikenmaailman historiakävelyjä. Olen törmännyt ryhmään Kiasman edessä ja Krununhaan Alkon edessä. Suosittua nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä on kyllä vähän pelottavaa.”
Kysymys luokkaretkessä ei ole muusta kuin maalittamisesta.
Viimeksi jo Stubbin Westendin talosta kivitettiin ikkuna rikki.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainakin meitsille pitäisi maksaa aika isoa kuukausipalkkaa, jotta suostuisin muuttamaan Tampereen Kalevasta johonkin Espoon Westendiin.”
Ison palkankorotuksen tarvitsetkin, että pystyisit Westendissä asumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen käsittänyt että asumiskustannukset statusalueilla niille jotka asuvat perityissä asunnoissa ole mitään erikoisia. Joten sinne voi päästä/joutua myös normaalibudjetilla tutunkauppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kuolinpesät vuokraavat halvemmalla?
Ilmoita asiaton viesti
Ei vaan jos muuttaa kimppaan jonkun omistajan kanssa ja jakaa kustannukset.
Ennen perinteisillä hyväosaisten alueille asui myös pienituloisia vanhojen sukujen jälkeläisiä. Se juuri teki alueesta kotoisan. Kun alue yksipuolistuu siitä tulee tylsempi.
Ilmoita asiaton viesti
Harri ymmärsi vitsin. 😀
Mut vakavammin, lisää tunteja vuorokauteen tarvitsee myös jos asuu Westendissä. Sielt on pitkä matka sinne missä tapahtuu, joutuu matkustamaan taksilla jne.
Ilmoita asiaton viesti
”Sielt on pitkä matka sinne missä tapahtuu, joutuu matkustamaan taksilla jne.”
Äläs nyt liioittele :o) Bussi 111 kulkee nopeammin keskustaan kuin Haagasta. Kilometrejä taitaa olla n. 8.
Ilmoita asiaton viesti
Jiri Nieminen tarkoitti matkaa Westendistä Tampereen Kalevaan.
Ilmoita asiaton viesti
En seurannut red yarn’a, mutta toimiihan se noinkin…
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on vielä jossakin suhteessa yksi maailman harvoista ns. hyvinvointivaltioista. Mutta kyllä meilläkin riittää vastakohtaisuuksia. On ökyrikkaita ja rutiköyhiä. Köyhillä ei tahdo olla varaa asua Helsingissä hirmuisten asumiskustannusten takia, ei edes ”työläiskaupunginosassa” Kalliossa.
Suomen kaltaisessa maassa tällainen köyhien ekskursio rikkaiden asuntoalueille voidaan tehdä. Yhdysvalloissa kaupunkien asuinalueiden segregaatio eli eriytyminen on mennyt niin pitkälle, että rikkaiden alueille ei yksinkertaisesti pääse aitojen ja muurien takia. Vähäväkisten alueille ei taas uskalla mennä uhkaavan väkivallan vuoksi.
Suomen kaupungit on muuten kansainvälisessä vertailuissa todettu maailman valioiksi asumisen kannalta. Kun maailman parhaat kaupungit elää ja asua on vertailtu, listalla kymmenen parhaan joukossa on noin neljä Australian ja kolme Kanadan kaupunkia sekä Euroopasta vain Wien – ja Helsinki. USA:n kaupungit loistavat poissaolollaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhdysvalloissa […] rikkaiden alueille ei yksinkertaisesti pääse aitojen ja muurien takia. ”
Ei pidä paikkaansa. Kyllä julkiset tiet ja kadut ovat auki kaikille.
Aidoilla ja porteilla suojataan yksityisiä tontteja, ja niitäkin harvoissa paikoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi iso ero tässä safaritempauksessa on verrattuna äärioikeiston tempauksiin. Kun sitä kritisoidaan kukaan ei uhriudu eikä kilju SANANVAPAUS.
Ilmoita asiaton viesti