Taulukko hävittäjien lukumäärästä: Suomessa eniten taistelukoneita

Eilen uutisoitiin siitä, että Suomi on jättämässä lentokonevalmistajille tarjouspyynnöt 64 taisteluhävittäjän hankkimisesta 2020-luvulla. Seuraava eduskunta tekee asiasta lopullisen päätöksen. 1990-luvun alussa Suomi tilasi vastaavan määrän F-18 -hävittäjiä ja ne ovat tulossa käyttöikänsä päähän seuraavalla vuosikymmenellä.

Kylmän sodan loppuvuosina eli 1970- ja 1980-luvuilla noin 60 taisteluhävittäjää Suomen kokoisen maan ilmavoimissa oli vähän. Ruotsilla oli satoja taistelukoneita, samoin Norjalla kun mukaan laski maassa pysyvästi olevat Nato-maiden eli käytännössä Yhdysvaltojen hävittäjät.

Kylmän sodan päättyminen sekä hävittäjäkoneissa käytetyn teknologian kehittyminen eli kallistuminen muutti kaiken. Yht’äkkiä 64 taisteluhävittäjää – tai oikeastaan 61, koska pari konetta on tullut vauhdilla alas – onkin aika paljon kun vertaa toisiin Euroopan maihin.

Mutta kuinka paljon?

Perjantai-illan iloksi Nelosen Hauskoja kotivoideoita katsoessani ja kuunnellessani Sampo Marjomaan vielä hauskempia juttuja sohvalla löhöten poimin joidenkin Euroopan maiden ilmavoimien neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjien lukumäärät (lähteenä englanninkielininen Wikipedia), sitten tarkistin kyseisten maiden väkimäärän (miljoonissa) ja laskin kuinka monta asukasta maissa on yhtä taisteluhävittäjää kohden, suunnilleen.

Lopputulos on seuraavanlainen:

 

Maa       Hävittäjät    Väkiluku    Asukasta hävittäjää kohden

Suomi    61                5,5              90 000

Ruotsi    72                10,1           140 000

Norja     49                 5,3             108 000

Tanska   33                5,7             172 000

Viro        0                  1,4              0

Puola     67                38,7            577 000

Saksa    200              82,3            412 000

Ranska  235              67,2            267 000

UK         232              60,8            262 000

 

Taulukon mukaan Suomella on väkilukuun nähden ainakin Pohjois-Euroopan isoimmat ilmavoimat nykyään. Virolla ei käytännössä ole ilmavoimia, ja siksi toisten Nato-maiden onkin huolehdittava Viron (ja muiden Baltianmaiden) ilmapuolustuksesta.

Tämä havainto auttaa ymmärtämään myös sitä, miksi (a) edelleen Suomeen ehdotetaan hankittavaksi 64 hävittäjää; (b) Suomi halutaan Naton täysjäseneksi mahdollisimman pian niin Suomenlahden eteläpuolella Virossa kuin Atlantin toisella puolella USA:ssa.

Tai siis ennen kuin kukaan huomauttaa, että laskelmiin pitäisi väkiluvun lisäksi ottaa huomioon maan koko, niin voisi kysyä, kuka kuvittelee, että sotatilanteessa olisi strategisesti järkevää käyttää resursseja jonkun Enontekiön (terveisiä Mikko Kärnälle) puolustamiseen.

Naton jäsenenä Suomen ilmavoimien koneita käytettäisiin Viron puolustamiseen – tai jopa Puolan, koska väkimäärään ja pinta-alaan nähden Puolankaan tilanne ei ole hyvä.

Ei siinä mitään, jos suomalaiset haluavat maksaa veroja ja/tai velkaannuttaa valtiota. 

Mutta itse olisin sitä, mieltä, että hävittäjien lukumäärää voisi vielä miettiä. Suomessa kun ei ole omaa merkittävää lentokoneteollisuutta (toisin kuin vaikkapa Ruotsissa), mikä voisi jotenkin perustella kansantaloudelle suhteettoman suuria ilmavoimia.

Sitä paitsi me täällä kansallisessa kokoomuksessa olemme aina vaalien alla huolissamme lapsillemme jättämästämme velkataakasta (mikä tietenkään ei estä sitä, että allekirjoittanelle annettaisiin myös veronkevennyksiä, kiitos).

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu