Miksi tiedotusvälineet vaikenevat "möläyttelijöiden" Lähi-idän uskonnosta?

Keskustan entinen kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu sai potkut kutsuttuaan kaupungilla hengaavia päihdeongelmaisia ihmisroskaksi kuin eräskin tamperelainen kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu kuusi vuotta sitten.

Niin ikään kärsämäkeläisen koulun rehtori hyllytettiin viikolla kun tuli julkiseen tietoon, että hän vähättelee tai suorastaan hyväksyy nuorten naisten seksuaalisen ahdistelun ja puhuu lapsista seksualisoiden sekä käyttää yhtä rivoa ja naisia halveksivaa kieltä kuin kristillisen liiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.

Tiedotusvälineet uutisoivat kummastakin tapauksesta kiitettävästi, mutta silmiinpistävää oli se, että kummankin uskonnollisesta taustasta vaiettiin, aivan kuin yhteisestä sopimuksesta.

Pienellä googlettamisella selviää, että kumpikin heistä kuuluu erääseen lähi-idässä siellä syntyneeseen ja sielläkin yhä vaikuttavaan uskontoon. Kaiken lisäksi toinen näistä ”möläyttelijöistä” on tärkeässä luottamustehtävässä kyseisessä uskontokunnassa.

Tällä Lähi-idässä syntyneellä uskonnolla on läpi historian ollut asenneongelma niin naisia kuin avointa miesten keskinäistä seksuaalista kanssakäymistä kohtaan. Sen on pelätty kyseenalaistavan luomisjärjestyksen, missä nainen on miehelle alaimainen ja nuori vanhemmalle.

Kesällä uutisoitiin tämän Lähi-idässä syntyneen ja vaikuttavan uskontokunan edustajan saaneen potkut Pori Jazzin toimitusjohtajan paikalta aikaisempien homokommenttiensa johdosta.

Lisäksi tämän uskontokunnan suhde alkoholiin ja päihdeongelmaisiin on ollut vähintään kaksijakoinen, mikä osaltaan selittänee kyseinen oululaisen kaupunginvaltuutetun puheita.

Tämän Lähi-idässsä syntyneen uskontokunnan taustoista olisi syytä puhua enemmän!

Onko se edes yhteensovitettavissa länsimaiseen ihmis- ja tasa-arvokäsitykseen sekä suomalaiseen elämänmuotoon; voivatko tämän uskontokunnan edustajat kotoutua Suomeen vai ovatko nämä keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa; entä haluavatko he edes sopeutua?

Ainakin olen kuullut heidän puhuvan itsestään kahden maan kansalaisina, aivan kuin he olisivat vain täällä käymässä, eivätkä halua sitoutua meidän maailmallisiin arvoihin. Pitäisikö koko kaksoiskansalaisuus kyseenalaistaa, jos se saa tällaisia uskonnollisia piirteitä?

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu