Onko Laura Huhtasaarella lesbofallos vai onko hän politiikan transmies?
Ennen Sigmund Freudia oli ajateltu suggestion olevan tyypillistä alaluokkaisille, naisille ja lapsille. Mutta Freud osoitti esseessään, että joukkopsykologia on ominaista miehille.
Freud jakoi rakastuneisuuden kolmeen osaan: aistillisuuteen, hellyyteen, ihailuun. Viimeksi mainittu on keskeinen joukkopsykologiassa, ymmärrettäsessä miehiä laumaeläiminä.
Hän käyttää esimerkkinä nuorukaista, joka kohdistaa naiseen haaveellisia pyrkimyksiä, mutta kykenee rakkauden toimiin vain sellaisten naisten kanssa, joita hän väheksyy tai jopa halveksii.
Tällaisessa tilanteessa aistillisuus ylevöityy ihailuksi.
Samoin miesten laumassa homoseksuaalinen libido suunnataan sellaiseen muotoon, mikä on yhteisöllisesti hyväksyttävää, eli lauman johtajan ihailuun.
Miestutkimuksessa tästä ilmiöstä käytetään käsitettä homososiaalisuus: miehet haluaisivat rakastaa toisiaan, mutta koska se ei saa seksualisoitua, niin seurauksia on kiertoilmaisuja tai outoja käyttäytymismalleja miesten kesken, olkoon paikkana armeijan kasarmi tai jalkapallokenttä.
Politiikassa esimerkkejä homososiaalisuudesta voimme hakea vaikkapa hommafoorumilta: kuinka esimerkiksi Jussi Halla-ahoon sijoitetaan libidoa kutsumalla häntä mestariksi, ja näin kohteen avulla hommafoorumilainen korvaa oman saavuttamattoman egoihanteensa.
Niin ikään oman egoihanteen korvaaminen yhteisellä egoihanteella tuottaa ryhmäkoheesiota ja saa hommafoorumilaiset tuntemaan toisensa veljiksi, ovat egoissaan samaistuneet keskenään.
Ennen vuotta 2015 myös Timo Soini oli isähahmo ja yhteisesti jaettu egoihanne useammalle kuin yhdelle perussuomalaisten kannattajalle.
Politiikan tutkija Ernesto Lacaun käsitteitä lainaten Soinin politiikka ei pelkästään perustunut tyhjien merkitsijöiden taitavalle käytölle, vaan hän itse politiikkona oli tyhjä merkitsijä: hänen kannattajansa ja vastustajansa liittivät häneen erilaisia fantasioita.
Laclaun mukaan politiikassa kootaan sisään ja kanavoidaan vaatimuksia ja affekteja, jotka saavat yhteisen merkitsijän. Tämä tapahtuu rajaamalla tai sisällöllisesti.
Tyhjä merkitsijä on tyhjä, koska se on potentiaalisesti niin täynnä merkityksiä ja lupauksia, ettei se lopulta merkitse mitään. Kun sen sisältöä tarkennetaan – mikä on välttämätöntä ennemmin tai myöhemmin, esimerkiksi puolueen noustessa hallitusvastuuseen –, merkitsijä ei voi olla enää tyhjä, vaan merkitsijän sisältöä aletaan määritellä, katostaan niin sanotusti kortit.
Perussuomalaisten tapauksessa annetuista lupauksista eli korteista ei jäänyt käteen kuin pluffi.
Mutta voiko vaikkapa Laura Huhtasaaren kaltainen naispoliitikko olla tyhjä merkitsijä kun käsitteellistämme politiikkaa Laclauta (ja Freudia) seuraten?
Tämä on sikäli merkittävä kysymys kun pohdimme sitä, onko hänellä mahdollisuus korvata Halla-aho perussuomalaisten puheenjohtajana ja egoihanteena, Halla-aho kun ei ole saanut nostetta puolueelleen siten Soinin lähdön.
Psykoanalyytikko Jacques Lacanin mukaan nainen on fallos, miehellä on fallos.
Fallos on symbolisen järjestyksen – ja siten myös politiikan – etuoikeutettu merkitisijä, ja sen omistaminen myös edellytys sille, että poliitikosta voi tulla tyhjä merkitsijä ja miesten lauman yhteisesti jakama egoihanne, joka mahdollistaa egojen samaistumisen keskenään.
Se, kenellä poliittisessa konjunktuurissa on fallos, hallitsee kulloistakin poliittista agendaa.
Oman erityisyleisönsä keskuudessa vaikuttaisi siltä, että Huhtasaarella on jo fallos. Miten käsitteellistää tämän, hänhän on naisoletettu?
Aluksi ajattelin tilannetta seuraavalla tavalla: koska – nyt lainaan kollegaani Laura Parkkista – paljettipopulisteja, kuten Huhtasaarta, Siv Jenseniä, Anke van Dermeerchiä, Krisztina Morvaita, Celine Amaudruzi ja Marine Le Peniä, kaikkia yhdistää samaantyyppinen vaalea olemus, niin pitkä vaaleat hiukset olisvat heidän falloksensa.
Mutta ei, vaikka vaaleat hiukset olisvat tärkeä osa näiden poliiitkkojen imagoa, ne eivät ole fallos.
Sen sijaan näyttäisi siltä, että sosiaalisen median ansiosta Huhtasaaren on onnistunut ylittämään perinteisen median portinvartijat ja aiheuttaa kohu jos toinenkin – melkein joka viikko.
Onko twitter tai hänen youtube-kanavansa siis ymmärrettävä fallokseksi? Ei liene vahinko, että naisoletetut ovat nousseet tai nousemassa politiikan huipulle postmodernin globaalin kapitalismin ja teknologian kehittymisen kanssa käsikädessä.
Entä pitäisikö tätä Huhtasaaren fallosta kutsua performatiivisesta politiikka- ja sukupuolikäsityksestä tunnettua Judith Butleria mukaillen lesbofallokseksi?
Vai olisiko butlerilainen käsitteistö jo hylättävä, seurata sukupuolentutkimuksen uusimpia virtauksia ja ymmärtää politiikassa Huhtasaarta enemmänkin transmiehenä.
Silmiinpistävää on, että Huhtasaarta ei aistillisteta (niin kuin niitä naisia, joiden poliittisista näkemyksistä hommafoorumilaiset eivät pidä), vaan päinvastoin hänet ylevoitetään.
Siinä, että nainen ylevöitetään miesten lauman egoihanteeksi ei sinänsä ole mitään uutta ja erikoista (eurooppalainen historia on täynnä tällaisia neitsythahmoja), mutta Huhtasaari ottaa samalla haltuunsa maskuliinisen subjektipositio politiikassa. Se on huomionarvoista.
Näin käsitteellistettynä olisi helpompi ymmärtää sitä, miksi Huhtasaari on sekä hommafoorumilla niin ihailtu hahmo että poliittinen toimijana, joka falloksellaan ränttää siitä, miten maailma makaa.
Huhtasaari on jo poissa parisuhdemarkkinoilta. Sori, myöhästyit.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän kaikki luulivat Hala-ahonkin olleen.
Ilmoita asiaton viesti
Halla-ahoa voi todellakin sanoa ”halal-ahoksi” hänen perhepoliittisen käytäntönsä vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Prinsessa Dianakin oli, Henri Alakylä.
Ilmoita asiaton viesti
On teillä ongelmat! Auttaisin, mutta en keksi miten?
Ilmoita asiaton viesti
Vissiin liian voimakkaalle tuoksuu tämä huumorinkukka Lavikaiselle ja Alakylälle.
Ilmoita asiaton viesti
– ” kuinka esimerkiksi Jussi Halla-ahoon sijoitetaan libidoa kutsumalla häntä mestariksi”
Varmaan tiesitkin, mutta Halla-ahon kutsuminen mestariksi on hommafoorumilaisten vitsi. Alun perin mestariksi Halla-ahoa kutsui joku hänen vastustajansa, joka yritti sillä tavalla tehdä Hommaforumia ja maahanmuuttokriittistä liikettä naurettavaksi. Ilmeisesti Halla-ahon kirjoitukset olivat liian hyviä ja argumentit liian vedenpitäviä, jotta niitä vastaan olisi voinut uskottavasti hyökätä. Niinpä vastustajat yrittivät sitten toista keinoa, eli nostaa Halla-ahon niin korkealle jalustalle, että se itsessään alkaisi näyttää absurdilta. Tai lähinnä kait väittää, että Halla-ahon kannattajat toimisivat niin.
Hommafoorumilla tunnutaan tykkäävän vastata tällaiseen kääntämällä juttu sisäpiirin vitsiksi. Toinen esimerkki vastaavasta on laatusana ”nuiva”. Joku (en tästäkään muista, että kuka) kutsui maahanmuuttokriittisiä nuiviksi. Maahanmuuttokriittiset ottivat termin omakseen ja esimerkiksi kirjoittivat 2010 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa arvostelleen poliittisen julistuksen, jonka he nimesivät ”Nuivaksi manifestiksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kyl meitsi on seurannut muistaakseni lähes alusta alkaen (olisiko vuodesta 2009) homppafoorumia sillointällöin ja tietoinen heidän sisäpiirinjutuistaan tai siis sehän on merkittävin syy, miksi Halla-ahon johdossa perussuomalaisten kannatus on puolet siitä mitä Soinin aikoina: ryhmäkoheesio on liiankin voimakas ja retoriikka kohdistuu (jo uskossa olevaan) erityisyleisöön, ei uusiin potentiaalisiin kannattajiin eli unviersaaliyleisöön. Ja tätä siirtoa on vaikea ellei mahdoton tehdä edellisen kärsimättä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun blogin kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, on blogi erinomainen esimerkki siitä, miten tyhjänpäiväisiä koulutuksia meillä järjestetään. Olisi kyllä kannattanut ehdottomasti lukea joku oikea ammatti, nyt tuo koulutus näyttäisi menneen ihan hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö itselläsi ole taidemaalarin koulutus oppilaitoksesta, josta ei valmistu taidemaalareita? Eipä silti, hyvät neuvot ovat aina tarpeen.
Ilmoita asiaton viesti
Muistat aivan oikein, kuten kunnon fanin kuuluukin. Kävin tosiaankin valtion maksamana huijaritaidekoulun uudelleenkoulutuksena, kun en enää edellistä ammattiani kyennyt harjoittamaan. Tätä ennen olin maalannut harrastuksena tai toisena työnä yli 15-vuotta ja sinä aikana teoksiani oli ostettu jopa tasavaltamme presidentillekin lahjaksi. Mutta omaan myös taidealan virallisen toisen asteen tutkinnon, jonka kävin suorittamassa virallisessa oppilaitoksessa huijarikoulutuksen jälkeen.
Vuosien 2007-2012 aikana teoksiani väitettiin väärennöksiksi, kaikilla suomalaisilla nettitaidepalstoilla, joilla niitä olen julkaissut, kymmenet taiteilijat väittivät, ettei sellaisia teoksia kuin minä maalaan, kykene kukaan käsin maalaamaan.
Ja ajatteleppa, että maailman tunnetuin teos Mona Lisa, ei herättänyt aikalaisissa minkäänlaista ihmetystä, teosta pidettiin hyvin tavanomaisena. Vasta 350-vuotta myöhemmin eräs taidekriitikko nosti teoksen esille, kaikkien aikojen teoksena, eikä kukaan rohjennut esittää vastalauseita ja näin Mona Lisasta tuli aikaa myöten maailman tunnetuin maalaustaiteen teos, monen sattuman summana.
Kun ajattelee, että niin Mona Lisa, kuin oma teokseni Kansallisteatteri Helsinki, ovat molemmat hyvin perinteisistä aiheista maalattuja, toinen muotokuva ja toinen kaupunkimaisema, eli teokset eivät ole herättäneet huomiota aihevalinnallaan, vaan teosten laadulla, minun teokseni aikalaisten keskuudessa ja Leonardon teos 350-vuotta myöhemmin.
Tässä vielä linkki kyseiseen teokseen ja laitanpa vielä työnäytteen perään, jossa näkee suoraan minun ammattitaitoni taidemaalarina.
http://aukea.net/nayta.php?teos=2568
https://www.youtube.com/watch?v=g0H_tMWxXXg
Minä en häpeä ammattitaitoani, vaan olen siitä hyvin ylpeä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vuosien 2007-2012 aikana teoksiani väitettiin väärennöksiksi, kaikilla suomalaisilla nettitaidepalstoilla, joilla niitä olen julkaissut, kymmenet taiteilijat väittivät, ettei sellaisia teoksia kuin minä maalaan, kykene kukaan käsin maalaamaan.”
Itse olen yllättynyt siitä kuinka hämmentävän hyvin ihminen pystyy maalaamaan. Tämä artisti on henkilökohtainen suosikkini ”aivoilla renderöinnissä”: https://stevemillsart.com/galleries/
Itse saan tehtyä tuonnäköisiä kuvia tietokoneella laskemalla mutta tuo tekee saman aivoilla. Vaatii erilaista kykyä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaiset kuvat saavat pohtimaan missä menee äärimmäisen käsityötaidon ja taiteen mahdollinen raja.
Onko äärimmäisen tarkka kyky kopioida todellisuutta joillakin käden taidoilla kuvaksi taidetta? Vai onko se ”vain” käsityötaitoa? Mekaanista taitoa muuttaa aistihavainto kädenliikkeiksi sekottamaan värejä ja liikuttamaan sivellintä?
Onko taiteen sanoma silloin kuitenkin aiheen, valaistuksen, näkökulman, rajauksen t.m.s. valinnassa? Onko kuvassa kuitenkin jotain jossa taiteilija on todellisuutta muuttanut oman sisäisen näkemyksensä mukaisesti vaikka lopputulos muistuttaa jotakin joka voisi myös olla todellisuudessa? Ja, kuten Obelix sanoi Asterixille: ”Sanoma, mitä sinä teet sanomalle?” (R.Goscinny, A.Uderzo; Asterix ja rahapata; alkup. Asterix et le chaudron”; 1969)
Ilmoita asiaton viesti
Äärioikeiston keulakuvanaisilla, sekä politiikassa että mediassa toimivilla, on estetiikassa samaa naisellisten attribuuttien överiksi vetämistä kuin transuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikilla.
Saksan AfDn johtoon kuuuluu myös lesbo. ( Ja homo, joka on entinen katolinen professori ja entinen homojen ”miestenlehden” toimittaja , nykyinen homoliikkeen ja kirkon edistyksellisten raivoisa vastustaja j a ”islamin” raivoisa vihaaja! )
Seksi eri muodoissaan, mutta aina korostettuna, esiintyy siis keskeisenä teemana sekä kuvissa, sanoissa että mielikuvissa.
Onko mitään poliittista liikettä , jossa seksuaalisuus näyttelisi niin keskeistä osaa kuin nykyinen oikeistopopulismi?
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa kumpaan kiinnostus seksiin liittyviin asioihin ja niillä fantasiointi liiittyy kiinteämmin, äärioikeistolaiseen populismiin (tai vaihtoehtoisesti populistiseen äärioikeistolaisuuteen) vai fundamentalistiseen uskonnollisuuteen?
Tokikin kun nuo kaksi kohtaavat, saavutetaan eräänlainen kliimaksi, hyperehtivä hypertodellisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Täsmälleen !
Seksi on keskiössä molemmissa ja ne liittyvät selkeästi yhteen.
Äärioikeisto ja äärifundamentalistit, jotka puhuvat ”perhearvoista”, puhuvatkin oikeasti seksistä, ajattelevat seksiä ja kuvittelevat mitä sadistisimpia seksiorgioita.
Päivän toisesta teemasta tähän liittyen ; ” konservatiivin” Sarastuksen sankari T Hännikäisen viiestintä väkivaltaa kokeneille naisille oli ” v..un päähän vetämistä” ja ” pe…eseen panemista” , kirja täynnä väkivaltakuvitelmiia seksuaalisten turhautumien vuoksi.
Homoerotiikka muuten tihkui natsimiesten keskinäisessä kulttuurissa, jossa sukupuolieron ihannointi oli viety äärimmilleen..
Olavi Paavolainenkin syttyi natsiseksille.
Ilmoita asiaton viesti
Paavolainen taisi sentään tajuta kärsiä jonkin sortin krapulaa jälkikäteen. Minkähänlaiset jälkeiset iskevät näihin nykyisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tarkastelen näitä, Niemisenkin nimeltä luettelemia äärioikeistovakuttajattaria, perinteisessä patriarkaalisessa diskurssissa, huomaan heitä usein käsiteltävän miesmäisinä pidetyillä atribuuteilla. Heidät ikäänkuin irroitetaan pullantuoksuisen äidin roolista ja nostetaan pois nyrkin ja hellan välistä. Ei heitä myöskään käsitellä perinteisen aistillisuuden kielellä. Heidän osaltaan näytetään hylättävän muuten noihin piireihin kuuluva kaksijakoinen perinteinen länsimainen naiskuva, n.s. ”madonna ja huora”.
Tuloksena näyttäisi olevan n.s. ”hyvä jätkä” tyypittely. Vähän sama jota aikoinaan 1970-luvulla rakennettiin M.Väänäsen, t.m.n. Viikate-Väänänen, ympärille hallituksen ainoana miehenä. Ei siis oikeastaan enää nainen ollenkaan. Sellainen joka todella kelpaa homofobisille perässä seurattavaksi fallossymboliksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvä jätkä” kuvaa ronskia naista ja ”mimmi, jolla on munaa”, kuvaa rohkeata naista.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tarkennuksesta. Kyseessä on siis pikemminkin mimmi munalla kuin jätkä ilman.
Ilmoita asiaton viesti