Uusien hävittäjien sijaan vielä toinen päivitys hornetteihin?
Kanadan nykyinen pääministeri Justin Trudeau lupasi vaalikampanjassaan, että maa peruu sopimuksen ostaa yhdysvaltalaisia F-35 Lightning 2 -hävittäjiä niiden käsistä karanneen hinnan sekä jatkuvien epäonnistumisten ja siitä löydettyjen vikojen takia.
Sen sijaan Kanada päätti vielä kerran päivittää CF-18 hävittäjiä – kyllä, kyseessä on sama F-18 Hornet, joita Suomen ilmavoimialla on, mutta samalla tavoin kuin Suomen tapauksessa, ne on modifioitu Kanadan tarpeita ajatelleen, mistä tulee c-kirjain – ostaa Australian ilmavoimilta käytettyjä koneita varaosiksi ja pudonneiden tilalle.
Arvaatte varmaan mitä seuraavaksi kirjoitan tai kysyn?
Miksi Suomessa ei vastaavanlaisen manööverin mahdollisuudesta ole edes keskusteltu? Että hornetit päivitettäisiin vielä seuraavalla vuosikymmenellä toiseen kertaan siten, että ne saisivat käyttöikää lisää reilut kymmenen vuotta.
Ostettaisiin Yhdysvaltojen kansalliskaartilta tai armeijan varastosta muutamia koneita lisää varaosiksi ja palattaisiin kokonaan uuden koentyypin hankintaan vasta 2030-luvun alussa.
Samalla paljon puhuttua kestävyysvajetta olisi mahdollista kuroa useammalla miljardilla; hävittäjähankinnan hinta putoaisi tyyliin kymmenysosaan, jos maksaisi niinkään paljon.
Nykyisellä aikataululla uusista hävittäjistä pitäisi tehdä päätös ensi vaalikauden aikana siten, että Suomen ilmavoimat saisi uudet torjuntahävittäjät 2025 – 2035.
Hinnaksi on arvioitu 7 – 10 miljardia euroa.
Tähän vielä on laskettava käyttökustannukset, jotka vaihtelevat eri konetyypeillä (on toinen asia, mistä on vaiettu siten, että korvissa sattuu).
Viidennen sukupolvien hävittäjillä lentäminen maksaa sen verran enenmän, että puolustusbudjettia on nostettava tai etsittävä säästökohteita toisaalta puolustusvoimista.
Ottaen huomioon, että F-35 -koneella on korkean hinnan lisäksi edelleen – käyttääkseni pörssianalyytikoiden kieltä – tuotannollisia haasteita ja muut koneet, joista Suomi saanut tarjouksen ovat oikeastaan vain hitusen kehittyneempiä kuin nykyiset hornetit, niin olisi perusteltua keskustella kymmenen tai viidentoista vuoden aikalisästä Kanadan malliin.
Varsinkaan kuin näillä näppäimin ei Venäjäkään saa viidennen sukupolven hävittäjiä operatiiviseen käyttöön merkittävissä määrin vielä pariin vuosikymmeneen, jos silloinkaan, vai Ruotsin gripeneitäkö vastaan tässä varustaudutaan?
En kyllä usko, että armeijan / puolustusministeriön edustaja ottaisi asiaa esille, vaikka ovat laskeneet sen kustannukset ja todenneet halvemmaksi ja käyttökelpoiseksi.
Miksi mikään hallinnonala vapaaehtoisesti halusi vähempää, jos poliitikot ovat valmiina antamaan enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin: se keskustelu on käyty ja julkaistu jo 2015, ja johtopäätös kuuluu: ”Tehdyn kokonaisanalyysin perusteella Hornetin elinkaaren jatkaminen ei ole uskottava eikä kustannustehokas ratkaisu.”
Ks. s. 42–43: https://www.defmin.fi/files/3168/Esiselvitys_Horne…
Kanada on ajautunut irrationaaliselle ja kalliille muutaman vuoden tilapäiselle harharetkelleen pelkästään poliittisista syistä, ja joutuu pian lähtemään taas valintaprosessiin aivan samojen ehdokkaiden kesken, jossa Suomi on sitä jo jonkin verran edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti Niemiseltä sinänsä järkevänkuuloinen ehdotus. Mielestäni kokonaistilanne ei tunnu siltä osin järkevältä, että lentokoneen ostajat (joiden asiantuntemusta en kyseenalaista) saavat tehdä ensin hankintaehdotuksen ja sen jälkeen eduskunta hyväksyy (lisäbudjetin?). Kyllä se pitäisi olla niin, etteivät poliitikot pääse määrittämään kuin puolustusbudjetin kokonaissumman, joka yhteisesti sovitusti olisi joku vakio% kokonaisbudjetista. Siinäpä sitten amiraalit ja kentraalit tappelisivat, miten potti jaetaan. Ehkä jopa oppisivat säästämään pahan päivän varalle?
Kallis häiveominaisuus vaikuttaa sinänsä kovin epävarmalta sijoitukselta tuntemattomaan tulevaisuuteen. Parissakymmenessä vuodessa voidaan hyvinkin kehittää jollain toisella aallonpituudella tai tekniikalla toimiva havaintolaite. Vaikka tiheähkö verkosto hyväkuuloisia schäfereitä haukkumassa lentokoneita niiden äänen perusteella. Kaulapannasta sitten tiedonsiirtoyhteys valvontaverkostoon.
Jos vaikka puolelle määrällä Hornetteja saataisiin jatkoaikaa, sekin vähentäisi kokonaiskuluja. Siirtymävaiheessa meillä olisi ikäänkuin sekalainen valikoima hävittäjiä, mutta ehkä sekin olisi vain hyvä asia, kun mahdollinen vihollinen joutuisi varautumaan monenlaiseen vastukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ensivaiheessa voitaisiin ostaa ainoastaan 30 uutta hävittäjää. Sitten myöhemmin voitaisiin ostaa vaikka 40 lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Monitoimihävittäjät hankitaan puolustamaan Suomea.Hankintojen eräs tavoite on nostaa Suomen sotilaallinen puolustuskyky mahdollisimman korkeaksi. Tämä tarkoittaa että mahdollinen vihollinen joutuu sitomaan hyökkäykseen paljon kalustoa ja erilaisia resursseja. Sotilaallisen ilmaylivoiman, ilmaherruuden, saamiseksi on hyökkääjällä oltava vähintään kolminkertainen kalustollinen ja tekninen sekä laadullinen ylivoima. Jos ilmaherruutta ei ole, heikentyy vihollisen muu sotilaallinen toiminta oleellisesti. Samalla kasvaa merkittävästi riski koko mahdollisen hyökkäyksen epäonnistumisesta. https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise……
Jostain syystä on Venäjän ilmavoimista 3/5 osaa keskitetty läntiseen sotilaspiiriin, jonka luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Miksi Venäjä on pelkästään Suomen lähialueelle sijoittanut aktiivikäytöön noin 200 taistelukonetta? Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet sekä taistelu-ja kuljetushelikopterit. Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk, Olenogosrk, Alakurtin tukikohta on noin 50 km Suomen rajasta, Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdat. Leningradin lähistöllä on Pribylovo ja Pushkin’in tukikohdat. Ohjustukikohtia joissa on S-300 ja S-400 ohjuksia löytyy Muurmanskin Olenja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander-ohjustukikohta on Laukaassa (Luga). Venäläistä geopolitiikkaa jota ei edes yritetä salata? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251205…
Kriisitilanteen uhatessa oman ilmatilan puolustaminen voi olla ratkaiseva tekijä torjuttaessa mahdollista vihollista. Pitämällä käytössä nyt olevat noin 50 Hornet-18 A/F konetta 2030-luvun puoliväliin asti, ehditään saada 100 kpl Jas Gripen 39 E/F käyttöön, tilanne muuttuu. Suomi tarvitsee kolme toimivaa lennostoa, nykyisten kahden Karjalan lennoston ja Lapin lennoston tilalle. Lennostoissa tulisi olla 30 konetta käyttövalmiina. Kriisitilanteen uhatessa lennostot voitaisiin joko lentueina tai laivueittain hajauttaa ympäri Suomea. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005973206.html
Puolustusvoimat puolustaa koko maata. Yhteistyö kyllä toimii maavoimien, merivoimien ja ilmavoimin kesken. Tähän tehtävään sekä maamme haastaviin ja vaativiin olosuhteisiin sopii hyvin Jas-Gripen 39 E/F . Monitoimihävittäjä joka varmasti toimii väliaikaisilta kentiltä käsin. Nousuun ja laskuun riittää 800 metriä tienpätkää. Päämekaanikko ja neljä mekaanikkoa tarkastavat, tankkaavat ja aseistavat koneen noin 15 minuutissa. Meteor-ohjus, ilmasta-ilmaan on tehokas. Jassm-risteilyohjus, ilmasta-maahan täytyy saada ”Jassikoiden” mukaan. Elikaarikustannuksineen, hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan Jas Gripen 39 E/F on erittäin kilpailukykykyinen. Lentäjien on saatava lentokokemusta ja harjoittelua vähintäänkin 180 lentotuntia vuodessa. Monitoimihävittäjiä ei hankita halleissa seisomaan joten käyttötunnin hinta on eräs merkittävä seikka muiden ominaisuuksien mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Lukaisin juuri päättyneen talvilomaviikon aikana Pentti Perttulan ”Paras hävittäjä Suomelle” –kirjan, joka sopivasti löytyi paikallisesta kirjastostamme. Suosittelen kirjaa muillekin HX-hankkeesta kiinnostuneille maallikoille.
Yksi kirjasta löytyneistä (s.191) itselleni uusista näkökulmista oli nimettömäksi jääneen kenraalin ajatuskulku, jonka rohkenen lainata tähän: ”Nyt täytyy saada kone, jolla voidaan nostaa puolustuskyky sellaiseksi, että pysytään konfliktien ulkopuolella, eli saadaan ennaltaehkäisyvaikutus riittävän suureksi. Se saadaan aikaan koneella, joka on parempi kuin ne, jotka sitä uhkaavat. Sen täytyy olla tulevaisuuden ase, huippukunnossa koko käyttöikänsä, jatkuvasti päivitetty ja selvästi laadullisesti parempi kuin uhka. Uhan määrällinen etu katoaa laadulliseen etuun, kun koneessa on ominaisuudet, joihin uhka ei pysty.”
En maallikkona pysty sanomaan, täyttääkö F-35 tai mikään muukaan HX-ehdokas edellä esitetyn vaatimuksen, mutta olen taipuvainen uskomaan, että nopeasti elinkaarensa loppua lähenevä nykyinen Hornet-kalustomme ei valitettavasti siihen kykene, päivitettynäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Saikkonen puhuu ihan oikeasta asiasta kun puhuu ennaltaehkäisyvaikutuksesta. On kuitenkin muistettava, että se on kahden asian suhde.
Toisaalta se on oma puolustusvoimien suorituskyvyn aiheuttama uhka. Mutta toisaalta se on myös ulkopolitiikan muodostama tilanne ja näköala tulevaisuuteen.
Mitä suurempi on ulkopolitiikalla aiheutettu syyjoukko muiden kurkottaa tännepäin, sitä suurempi on tarve muodostaa armeijalle kykyä vastata uhkaan. Mutta jos pienennämme taitavalla ja oikein suunnatulla ulkopolitiikalla muodostamaamme uhkaa johonkin suuntaan, sitä pienempi on myös meidän tarve aseistautua ja kouluttautua niitä käyttämään.
Meidän osaltamme mehän emme itse ole kai mikään uhka kenellekään, emmehän. Kyseeseen tulee vain se, millaisissa joukkioissa liikumme. Olemmeko ja nähdäänkö meidät osana jotain uhkaa, on meille SE kysymys. Jos olemme, meillä täytyisi olla sitä vastaava määrää ”rautaa rajalla” siihen suuntaan johon aiomme olla osana uhkaa. Jos taas harjoitamme rauhantahtoista ja itsenäistä politiikkaa, emme ole osa mitään toisten muodostamaa uhkaa emmekä itse uhkaa, niin varustautumistarvekin pienenee (vaikka ei kokonaan poistukaan, valitettavasti).
Irrottautukaamme siis kaikenlaisista sotilaallisista riippuvuuksista kaikkiin sotaliittoutumiin ja niiden käysiin sotiin sekä alkakamme harjoittaa aidosti rauhantahtoista ulkopolitiikkaa niin varustautumisessakin voimme säästää muihin asioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Myyryläisellähän on todella nerokas resepti: toimitaan naiivisti nuukaillen toiveajattelun vallassa malli Cajanderin hengessä ihan kuin ennen talvisotaa, paitsi ei edes yritetä viime tingassa parantaa asemiamme. Sehän on vain ”syyjoukko”, jos haluamme puolustaa itseämme, ja omat Puolustusvoimamme aiheuttavat meille vain uhkaa…
Näinhän toki kannattaa menetellä, jos tavoittelee Baltian maiden asemaa 1940 tai Krimin asemaa 2014 kevään jälkeen.
Voi voi, kun siellä Krimillä eivät älynneetkään riittävästi korostaa aidosti rauhantahtoista ulkopolitiikkaa – vihreät miehetkin olisivat varmaan jättäneet tulematta, jos liturgiaa olisi vain ollut ajoissa ja tarpeeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Monosella tarkoitus ajaa meidät väkisin sotaan niinkuin 1930-luvulla Suomen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen eliitti ajoi meidät spekulaatioillaan Natsi-Saksan kanssa? MInun ajatukseni oli pysytellä sellaisen ulkopuolella ja niin olen luullut suomalaisten enemmistönkin aikovan.
A.K.Cajanderin (ja myös J.Niukkasen, V.Tannerin, R.Rytin, R.Waldenin j.n.e.) politiikasta kannattaa muistaa, että he eivät suinkaan pihistelleet sotaan varustautumisessa vaan halusivat vain ajoittaa hankinnat juuri sopivasti sodan alle jotta käytössä olisi silloin mahdollismman ajanmukainen aseistus. Ja heidän ajatuksissan oli myöhemmin Barbarossa:n mukaan nimikoitu operaatio. Sitä ennen tuli vain Tannerin ”hyödylliseksi pikku sodaksi” nimittämä episodi joka vauhdittikin hänen aikomallaan tavalla kehitystä.
Krimillä taas krimiläisten suuri enemmistö itse halusi liittyä Venäjään Kiovassa helmikuussa 2014 alkaneen kehityksen takia. Eivätkä he liene haluaan suuremmin katuneet eikä peruneet.
Toisaalta nyt keskustelemme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemastamme nyt ja tulevaisuudessa sekä sen aiheuttamista tarpeista suhteessa sotilaalliseen varustautumiseen emmekä möyri viime sodissa, emmehän? Toki voimme niistä oppia m.m. sen kuinka tärkeää on uskottava pysytteleminen poissa muiden sotaspekulaatioista. Silloinhan meidän elliittimme ei sitä halunnut. Mutta muuten nyt on nyt ja tulevaisuus tästä eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjä kehittelee koko ajan parempia hävittäjiä. Kuinka nopeasti Venäjä ottaa käyttöön F35:sta paremman hävittäjän…”
Suurella julkisuudella Venäjä on uhonnut omalla uuden sukupolven häivehävittäjällään, Suhoi T-50/T-57 PAK FA:lla, ja panostanut siihen varmasti parhaansa mukaan jo arvovaltasyistä.
Jorma: kerrotko meille, miten hanke etenee, ja paljonko niitä on jo laivuekäytössä… ; )
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen ajatellut sellaistakin, että voisiko vanhat Hornetit ja Hawkit muuntaa miehittämättömiksi ilma-aluksiksi? Ideani on, että niitä voisi käyttää ohjusten ja UAV-koneiden harhauttamiseen ja torjuntaan samalla, kun joillakin suhteellisen halvoilla ja toimintavarmoilla hävittäjillä torjuttaisiin miehitettyjä ilma-aluksia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen hankittavilla monitoimihävittäjillä on pitkä käyttöaika ja monipuoliset tehtävät. Koneita ei hankita paraatilentoon, saatika rauhanaikana halleissa pölyttymään. Kaikkien hävittäjälentäjien on saatava lentokokemusta ja harjoittelua vähintäänkin 180 lentotuntia vuodessa. Nämä vuosittaiset kulut katetaan ilmavoimien osalta puolustusmäärärahoista. Hx-hanke rahoitetaan erillisrahoituksella.
Ilmavoimien lentotoimissa mukana 49 vuotta. Suihkukoneilla vuodesta 1965 aina vuoteen 2013 asti. Kun lentäjällä on tällainen kokemus, 17800 lentotuntia kaikenlaisella kalustolla on mielipiteellä painoarvoa. Puolustusvoimien nyt jo eläkkeelle siirtynyt, alun perin lentokoneenrakentamisen diplomi-insinööri, koelentäjä ja insinöörieverstiluutnantti res. Jyrki Laukkasen mielipide.
”F-35 on oikeastaan häiverynnäkkökone. Siinä on hyvät tiedusteluominaisuudet, minkä vuoksi koneen on ajateltu lentävän ensimmäisenä taistelupaikalle selvittämään uhkia. Vasta sen perässä tulevat muut hävittäjät, joissa ovat asekuormat. Tämän vuoksi minä en näe sitä meille sopivaksi”.
”F-35 on stealth-kone eli tutkassa näkymätön. Ominaisuus kuitenkin maksaa ja vaatii omaa henkilökuntaansa joka lennon jälkeen, Laukkanen sanoo. Koneiden tarkkoja hintoja ei vielä tiedetä mutta Laukkanen kiinnittää erityistä huomiota niiden käyttökustannuksiin ja kokoonpanoon. Kun katsotaan nykyisten tietojen valossa käyttökustannuksia ja teollista yhteistyötä, ruotsalainen Jas-Gripen E/F on vahvoilla, Laukkanen sanoo. Jos Saab antaa Brasilialle koneen tuotannon, on aika todennäköistä, että Saab antaisi aikamoisen teknologiapaketin Suomelle”.
”Laukkasen mukaan F-35:llä lentotunnin hinta on 26 000 euroa mutta Gripen C:llä vain 7 000 euroa. Laukkanen arvioi, ettei Gripenin E-mallinkaan tuntihinta kovin paljon nouse C:stä. Jos nykyisten tietojen perusteella pitäisi veikata Suomen tuleva konemalli, Laukkasen lista olisi tässä järjestyksessä: Gripen, Typhoon tai Super Hornet”. Lainaus tästä. https://yle.fi/uutiset/3-10103487
Kun ammattina on hävittäjälentäjä, katso linkki. https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/……
F-35 Elinkaaren sekä käyttötunnin hinta. https://www.talouselama.fi/uutiset/f-35-kustannuks……
Jos kirja kiinnostaa :- Elämäkerta, Lentäjä Laukkanen ISBN 978-952-229-159-2
Ilmoita asiaton viesti
Korjaus. Kun ammattina on hävittäjälentäjä kts. https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/…
Ilmoita asiaton viesti
Hittojako tässä hävittäjiä ostelemaan – tuleehan toki niin paljon halvemmaksi ostaa valmiiksi ruumisarkut koko kansalle, kun elossa säilyminen sodan oloissa tulee näköjään niin monille aivan liian kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tästä pitää ensin järjestää kansanäänestys: arkut vai koneet? Kukin äänestäjähän on todennäköinen arkun tarvitsija joka tapauksessa, että vaihtoehto on lähes hinnaton.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on oman USA-avioliittonsa vuoksi maalitettu. Suomi on suomettunut ja rähmällään seuraavana hajoavan suurvallan suuntaan ja sen guantanamolaisiin ja al-ghraibilaisiin arvoihin. Olemme kohtalokkaasti puolemme valinneet. Mihin se hieno ja vahva puolueettomuuspolitiikka katosi? Historian opetukseen? Vai siihen, ettei opettanut yhtään mitään.
Hyvä Hannu Mononen, massiivisen taktisin yhdinasein Suomeen ( vihollisvaltioon Venäjän mukaan ) tehdyn iskun jälkeen, ei ole juurikaan ihmisiä, jotka kuolleet arkkuihin laittaisivat ja radioaktiivisen maan poveen laskisivat. Eikä tuota iskua lentokonein torjuta, eikä myöskään tehdä.
Emme siis tarvitse arkkujakaan. Säästetään nekin rahat tuomiopäivän jälkeiseen aikaan samoin kuin että hakataan kaikki metsät nyt ennen maailman tuhoa, ettei mene haaskuun.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on ollut maalitettu läpikotaisin jo siitä lähtien, kun Neuvostoliitolla / Venäjällä on ollut kauaskantoisia aseita – että mitä sitten?
Puolueettomuuspolitiikka katosi EU:n jäsenyyteen ja hyvä niin – eihän siitä ollut mitään iloa talvisodassakaan. Viisautta olisi liittyä todelliseen puolustusliittoon, jonka jäsenyys lopettaisi kaikki spekulaatiot Venäjän yrityksistä painostaa Suomea sotilallisesti. Se olisi myös vahva pidäke mainitsemiesi taktisten ydinaseiden käytölle, koska eihän Venäjä lähde sentään tekemään joukkoitsemurhaa Suomen vuoksi jos artikla 5 saa Naton suhtautumaan Suomeen hyökkäämiseen kuin kaikkiin sen jäsenmaihin hyökkäämiseen.
Tuulet yleensä käyvät täälläpäin lännestä itään, joten arveltko, että pietarilaiset tällä kertaa altistettaisiin laskeumalle ihan tieten tahtoen? No, eihän noista idän sotahulluista koskaan tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Plääh! Ei pieni tutkapoikkipinta-ala ole ainoa, mikä erottaa F-35:n aiempien sukupolvien hävittäjistä, eikä siitä kenellekään ainakaan haittaa ole. Puhe ”teknologiariskistä” ja hukkainvestoinnista on posketonta tuubaa: kyse on länsimaiden seuraavasta ensi linjan hävittäjästä, jota tuotetaan maailmaan tuhansittain lähivuosikymmeninä.
Mutta sehän ei sitä tarkoita, että Suomi olisi tehnyt vielä mitään valintaa ennen kuin HX-projekti on edennyt ennakolta suunnitellusti.
Jiri Niemisen ehdottama Kanadan ratkaisu ei välttämättä edes toimi, se tuskin tuottaa yhdenkään HX-ehdokkaan veroista taistelukonetta, vaan todella kalliisti jo valmiiksi vanhentuneen jämäkoneen, joka on tarkoitettu pelkästään väliaikaisratkaisuksi Kanadallekin. Naurettavan henkilökemia-politikoinnin tuloksena Trudeaun ja Trumpin tullessa huonosti juttuun keskenään, Kanada on sekoillut poliittisesti ja perunut aiemman Super Hornet -tilauksensa ja nyt yrittää tätä kallista tilapäisratkaisua Suomen Horneteja vanhemmalla versiolla, kunnes jokin uusi ja ”oikea” nykyajan monitoimihävittäjä saadaan käyttöön 2025-2030.
http://thedrive.com/the-war-zone/23770/u-s-oks-can…
Kun seuraavan kerran vaihdatte autoa, menettekö siis autoliikkeen sijasta Tattarisuolle tarpeita keräämään: vanhan ”päivitys” parsimalla kun tulee niin edulliseksi…?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kunniasta, mutta enhän minä nyt sentään ole luonut käsitettä tutkapoikkipinta-ala, radar cross-section (RCS)! Kyseessä on aivan keskeinen kansainvälinen suure tämän päivän sotilasilmailussa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Radar_cross-section
Jorma kiistää väittäneensä asiasta, josta juuri on väittänyt, mutta ei tiedä ollenkaan mistä puhutaan. Tutkapoikkipinta-ala (RCS) viittaa lopputulokseen – tietyn aallonpituuden tutkasäteilyn heijastuvuuteen – riippuupa se kulloinkin aivan mistä tahansa osatekijöistä, joilla on siihen vaikutusta. Sille on myös matemaattisia laskukaavoja, kuten artikkelista ilmenee.
https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/haivehavitt…
Puhe häiveominaisuuksista on siis puhetta tutkapoikkipinta-alasta, joka voidaan ilmoittaa myös numeerisena arvona kohteen eri suunnista mitattuna.
Typical values for a centimeter wave radar are:
Insect: 0.00001 m²
Bird: 0.01 m²
Stealth aircraft: <0.1 m²
Surface-to-air-missile: ≈0.1 m²
Human: 1 m²
small combat aircraft: 2–3 m²
large combat aircraft: 5–6 m²
Cargo aircraft: up to 100 m²
Coastal trading vessel (55 m length): 300–4000 m²
Corner reflector with 1.5 m edge length: ≈20,000 m²[9][10]
Frigate (103 m length): 5000–100,000 m²
Container ship (212 m length): 10,000–80,000 m²
Siis esim. F-35 tai F-22 vastaa tutkalle alle 0,1 m² kokoista maalia, kun esim. puheena oleva Hornet on suhteessa 5–6 m², eli yli 50-kertainen maali näennäisesti tutkalle, vaikka paljaalle silmälle ei olekaan suurta kokoeroa.
Tämä perustuu fysiikan lakeihin – aika näyttää, milloin tutkien tuotekehittely kenties yltää häivekoneiden havaitsemiseen riittävän kaukaa ja ajoissa esim. ilmatorjunnassa tai ilmataistelussa menestymiseksi, mutta verrattuna taistelukoneisiin ilman häivetekniikkaa, mitä todennäköisimmin tuo etu säilynee eikä siitä ainakaan haittaa ole, jos haluaa välttää tulemista havaituksi.
Mikä muu erottaa F-35:n aiempien sukupolvien hävittäjistä, on mm. sensorifuusio. Sen jätän haettavaksi itse netistä jokaiselle, joka ei asiasta vielä tiedä. Sanovat, että sillä on merkitystä sotalentojen tehtävissä onnistumiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatetasolla koko HX-hanke on suurta kusetusta.
Emme me tarvitse koiratappeluihin kykeneviä ketterään liikehtimiseen kykeneviä koneita sen enempää kuin tutkalta piiloutuvia syvälle vihollisen maaperälle tunkeutuvia pommittajiakaan.
Nykyaikaiseen puolustavaan ilmasodankäyntiin riittäisivät varsin mainiosti jopa vanhat MIG-21 koneet, kunhan ne varustettaisiin parhaalla mahdollisella elektroniikalla ja aseistuksella, mitä markkinoilla on.
MIG-21:n suorituskyky itsessään pesee vielä tänä päivänäkin liki kaikki länsihävittäjät mm. huippunopeuden osalta.
Nykyaikaisessa ilmataistelussa lentäjät eivät edes näe toisiaan. Vastatoimet aloitetaan jo kilometrien päästä, kun maassa tai koneessa oleva elektroniikka havaitsee vastustajan. Pommit ja ohjukset laukaistaan jopa kymmenien kilometrien etäisyydeltä kohteestaan.
Nykyaikaiset hävittäjäkoneet ovat ohjusten ja pommien siirtolavetteja, joissa tykit ovat lähinnä nostalgiasyistä. Niilläkin voi tosin hyökätä maamaaleja vastaan, mutta ilmataisteluissa tykki on kuriositeetti koneiden valtavan nopeuden johdosta.
Käytännössä hävittäjäkoneiden kehitys pommittajiksi alkoi toisen maailmansodan lopulla, kun lähinnä Yhdysvaltain ilmavoimat ryhtyi varustamaan P47 ja P51 koneitaan sekä raketein että pommein, koska hävittäjälentäjien ei tarvinnut enää keskittyä vihollisen alati vähenevään ilmauhkaan.
Yli 700km/h huippunopeudellaan ja 500km/h matkalentonopeudella ne olivat nopea ja tarkka tapa siirtää satojen kilojen pommikuorma vihollisen niskaan.
Hävittäjillä taidettiin länsirintamalla tuhota enemmän saksalaisten panssareita kuin panssaritaisteluissa, joissa liittoutuneet olivat alakynnessä vaikkakin runsaamman mutta huonomman kalustonsa johdosta.
Hitlerkin ymmärsi nopean pommikoneen merkityksen ja määräsi ME-262 ja Arado-234 suihkukoneet varustetavaksi pommiripustimin. Koneita ei kuitenkaan ollut riittävästi sen enempää hävittäjiksi kuin hävittäjäpommittajiksi.
Nieminen on täysin oikeassa siinä, että Hornetit voisi vallan hyvin päivittää jatkoajalle aivan kuten Hawk-harjoitushävittäjille tehtiin.
F-35 hävittäjät eivät katoa minnekään, vaikka niiden hankinta siirtyisi muutamalla vuodella. Sarjojen kasvaessa niiden hinta todennäköisesti laskee ja ehkä niiden käytöstä ja toiminnasta josain oikeassa sodassakin saataisiin hieman tietoa. On oma riskinsä ostaa konetta, jota ei ole koeteltu edes vähäistä vastustajaa vastaan.
Yhdysvaltain funktio on saada operatiivisesti toimivat häivekoneet niin lähelle Venäjän rajaa kuin mahdollista, jotta saataisiin reaaliaikaista tietoa siitä, miten F-35 havaitaan mm. Venäjän sotilaallisessa ilmavalvonnassa. Muualla kuin Suomessa tämänkaltaisen tiedon saaminen on vaikeampaa. Meillä on sentään yhteistä rajaa Venäjän kanssa jokunen kilometri ja Venäjälle tärkeä suurkaupunki Leningrad liki tykinkantaman päässä. Esim. Norjan F-35 hävittäjillä ei päästä testaamaan Venäjän ilmapuolustusta samalla tavalla koska yhteinen rajavyöhyke on suurelta osin merta.
Ilmoita asiaton viesti
On tuolla Juha-Pekalla ihmeelliset ennustajan lahjat, ja ikioma ilmasodan doktriininsa…
Museokoneena pidettävällä MiG-21:llä pääsee toki edelleen korkealla ja kovaa niitä vielä käyttävissä kehitysmaissa, mutta epäselväksi jää, mihin sellaista kukaan nykyaikana tarvitsisi kehittyneissä maissa. Vanhentuneen koneen varustaminen ”parhaalla mahdollisella elektroniikalla ja aseistuksella, mitä markkinoilla on” ei olisi ihan Legoista rakentelua eikä varsinkaan tulisi yhtä halvaksi kuin nyt tarjolla olevat HX-ehdokkaat.
Tänä päivänä Suomen F/A-18C/D Hornetit ovat suorituskykynsä huipulla, mutta niiden elinkaari päättyy aikanaan vääjäämättä ja siksi HX-hanke tarvitaan. Hornetien suorituskyky heikkenee ja rakenteet väsyvät. Järjestelmien, varaosien ja ohjelmistojen saatavuus käy yhä hankalammaksi ja epävarmemmaksi. Viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Lopullinen päätös Suomen uusista hävittäjistä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. HX-hävittäjä on suunniteltu otettavaksi käyttöön 2025 alkaen.
Näköetäisyyden ulkopuolella käytävät (beyond visual range, BVR) ilmataistelut ovat keskeisin hävittäjäsodan muoto, johon suurvallat valmistautuvat uutta kalustoa kehittäessään. Se ei silti täysin sulje pois, etteikö myös näköetäisyydellä käytäviä kurvatappeluita voisi edelleen tapahtua, joskin niihin joutumista pidetään jo epäonnistumisena nykyaikaisten asejärjestelmien käytössä.
Koiratappeluihin kykeneviä ketterään liikehtimiseen kykeneviä koneita ovat mm. kaikki tämän päivän Venäjän hävittäjät, joiden suunnittelijat eivät selvästikään ole kuunnelleet Juha-Pekan ohjeita. Nostalgiasyistä siis Venäjän hävittäjissä (vasta prototyyppiasteella olevaa Suhoi T-57:ää myöten) on kuriositeettina 30 mm Grjazev-Shipunov GSh-30-1 -tykki, ja osa ilmataisteluohjuksista on edelleenkin lähietäisyyksillä käytettäviä.
F-35B -versiota on kyllä käytetty vähäistä vastustajaa vastaan ilmaiskuun Afganistanissa, ja Israel on ilmoituksensa mukaan tehnyt F-35A:n omalla versiollaan ilmaiskuja Syyriassa Iranin sotilaallista infrastruktuuria vastaan. Ilmataisteluita hävittäjien välillä ei tiettävästi ole F-35:llä käyty, mutta harjoituksissa sitä on väitetty ylivoimaiseksi. – No, mainostaahan aina saa.
Jos Yhdysvallat haluaisi testata F-35:tä Venäjän ilma- ja avaruuspuolustusta vastaan, niin Norjassahan siihen olisi erinomainen tilaisuus Kuolan niemimaan viimeisen päälle toteutetun ilmavalvonnan ja -torjunnan ympäristössä. Mitäs siinä meri haittaa – eihän häivekoneen ideana ole lentää matalalla tutkakatveessa, koska sitä ei oleteta havaittavaksi tutkalla. On aivan umpipöljä ajatus, että Suomen ilmavoimat lähtisi tekemään tahallaan ilmatilan loukkauksia Venäjän tapaan.
Mutta keskustelu mistään tietystä konetyypistä on tässä vaiheessa aivan ennenaikaista tiedonkeruun ehdokkaista ja myyntitarjouksista kokonaisuudessaan ollessa yhä pahasti kesken. Jiri Niemisen ajatus Kanadan tyyppisestä kalliista väliaikais-hätäratkaisusta valmiiksi vanhentuneita koneita rakennellen on kuolleena syntynyt eikä se ole edes toteutettavissa Suomen ilmailuteollisuuden voimavaroin.
Kanadalla on siis poliittisen sähläyksen takia oma viivästynyt ”HX-hankkeensa”, jonka ehdokkaat ovat aivan samat kuin Suomellakin! Syynä oli kauppapoliittinen kiistely Boeingin ja toisaalta Kanadan Bombardier -yhtiön matkustajalentokoneista, millä ei ole mitään tekemistä monitoimihävittäjien kanssa. Asiaa yritetään siis ratkoa ostamalla hävittäjiä kahteen kertaan: ensin parsimalla lähes loppuun lennettyjä Horneteja kokoamalla romutettavista ”uusia”, sitten toiseen kertaan ostamalla sitä, mitä varsinaisesti halutaan.
https://www.cbc.ca/news/politics/airforce-cf18-fig…
Ilmoita asiaton viesti
Kuljen ajatuksissani Moskovassa. On kevät, toukokuun puoliväli. Jokavuotinen sotilasparaati on pidetty. Pysähdyn Punaiselle torille ja katson karttaa. Kaukana kaakossa on Kazakstan. Etelässä Kaukasuksella ovat pienet maat Azerbaidžan ja Georgia (Gruusia). Lännessä on Venäjän miehittämä Krim. Sen jälkeen ovat Ukraina, Valko-Venäjä, Puola, Venäjän Kaliningrad, sekä Liettua, Latvia ja Viro. Loikkaan Suomenlahden yli. Luoteessa Suomi, jolla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa yli 1300 km. Pohjoisimpana, Jäämeren rannalla, on Natoon kuuluva Norja. Norjan maarajan pituus on 196 km Venäjän kanssa ja Varanginvuonossa on 23 km merirajaa, Kuolan niemimaa ja Muurmanskin kanssa. Katso karttaliite.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html
Hyvin on Venäjä geopoliittiset korttinsa jakanut. Puskurivyöhykkeitä riittää. Vain Norjan, Latvian ja Viron kohdalla Natolla on suora rajayhteys Venäjään. Jos sotilaallinen kriisi kärjistyy äärimmilleen Naton ja Venäjän välillä, ovat läntisen sotilaspiirin rajanaapurit ensimmäiset häviäjät, Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi. Kremlissä on historia ja varsinkin sotilashistoria tarkkaan tutkittu. Kriisi pyritään ja ratkaistaan, Äiti Venäjän rajojen ulkopuolella. Tämä sotilasdoktriini löytyy varmasti Moskovasta. Geopolitiikkaansa Venäjä ei yritäkään salata.
Tosiasiat on tunnustettava. Kilpavarustelukierrettä ei pidä aloittaa ainakaan Suomen toimesta. Se hävitään ja samalla häviää Suomi. Suomen ilmavoimille ja puolustuksemme kannalta haastaviin sekä vaativiin olosuhteisiin sopii hyvin Jas-Gripen 39 E/F . Äärimmilleen viety sotilaallinen ”hifistely” ja yltiöoptimistinen luottamus kaikkein hienoimpaan sotilasteknologiaan voi kostautua. Pahimmassa tapauksessa kalustosta kriisitilanteessa on poissa käytöstä puolet. Tulee suru puseroon jos huolto on Atlantin toisella puolella tai Italiassa, silloin kun ”hifistely-sotilasteknologia” sanoo toimintasopimuksen irti. Kriisin keskellä jollain korpikentällä tai sillä 800 metrin tienpätkällä joka toimittaa kiitoradanvirkaa. Njet-hjyva. Ei auta edes ”Nato-Optio”. Saatika sankarilliset ohjusjoukot, Чухонцы обороняются ракетами.
Mielenkiintoinen juttu ”hifistelystä” sotilasilmailussa. https://yle.fi/uutiset/3-10452736
Ilmoita asiaton viesti
”Kilpavarustelukierrettä ei pidä aloittaa ainakaan Suomen toimesta.” – Kuka kumma noin ”nerokkaita” edes olisi haaveillut saatikka ehdottanut? Mietipä hiukan Venäjän satsauksia varusteluun, suhteessa molempien kansojen elintasoon.
HX-hankinta on 7-10 miljardin euron kertapanostus omaan turvallisuuteemme pahoina päivinä, jaettuna 30 vuoden maksuajalle – haarukan ylärajan yhteisssumma taas menee joka ikinen vuosi suomalaisten rahapeleihin, ryyppäämiseen ja tupakointiin sekä näistä johtuvien elämäntapasairauksien hoidattamiseen.
Lokakuisen F-35B -version onnettomuuden takia siis määrättiin tilapäinen lentokielto, kuten on tapana – eikä tuo versio ole Suomen HX-ehdokas.
Ilmoita asiaton viesti
Kertapanostus 30 v. maksuajalla. On ne kerrat Monosella, on ne.
Kaikenkaikkiaan vekkulia ”meidän isällä on isompi kuin teidän isällä” -keskustelua monelta suunnalta näissä kommenteissa.
Ilmoita asiaton viesti
HX-hankintaan varattu 7–10 mrd € on todellakin kertaluonteinen menoerä kaluston hankintaan, joka rahoitetaan puolustusmäärärahojen ulkopuolelta. Käyttö- ja kehittämiskustannukset taas rahoitetaan vuosittain puolustusmäärärahoista.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta toteaa Valtioneuvoston puolustusselonteosta seuraavaa 4.4.2017: (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen…)
”Valiokunta toteaa, ettei HX-hankkeen rahoitus ole mahdollista nykyisen puolustusbudjetin puitteissa. Hankinta vaatii erillistä rahoituspäätöstä. Vuonna 2021 aiheutuviin menoihin on kuitenkin otettava kantaa jo vuosia 2018—2021 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa, joka annetaan eduskunnalle huhtikuun lopulla.”
Valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018–2021 toteaa puolestaan seuraavasti: https://vm.fi/documents/10623/307577/Julkisen%20ta…
”Puolustusministeriön hallinnonala
Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 2,8 mrd. euroa v. 2018 ja se kasvaa kehyskaudella 4,3 mrd. euroon. Kasvu aiheutuu puolustusvoimien strategisiin suorituskykyhankkeisiin suunnitellusta rahoituksesta. Vuoden 2021 määrärahoihin sisältyy HX-hankkeen ensimmäisen vuoden 1 mrd. euron menot ja puolustusmateriaalihankintojen 150 milj. euron määrärahalisäys vuoteen 2015 verrattuna. Puolustusmateriaalihankintojen määrärahataso on v. 2021 vuoden 2020 tasolla, jos HX-hankkeen menoja ei oteta huomioon.
Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistaa maamme puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa ja sitä kehitetään vastaamaan toimintaympäristön kasvaneita vaatimuksia. Turvallisuusympäristön muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.
Kehyskaudella toteutetaan v. 2015 käynnistettyjä meri- ja ilmapuolustuksen 2020-luvun strategisia suorituskykyhankkeita, joissa päätetään merivoimien vanhenevan taistelualuskaluston ja ilmavoimien Hornet kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Määrärahakehys sisältää merivoimien Laivue 2020 -alushanketta varten 624 milj. euroa (hankkeen kokonaismenot 1,2 mrd. euroa vuosille 2019—2025) sekä HX-hankkeen arvioidut ensimmäisen vuoden menot.
Puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 50 milj. euroa vuosina 2018–2021 turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen. Sopimussotilaiden palkkaamiseen osoitetaan 2 milj. euroa vuosina 2018—2019. Puolustusmateriaalihankintamäärärahoihin, puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin (pl. henkilöstömenot) ja sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin (pl. henkilöstömenot) tehdään vuosittain vakiintuneen käytännön mukaiset kustannustasotarkistukset.”
—-
Myyryläinen tiennee sitten maksuaikataulun paremmin, jos hänen isällään on kerran isompi kuin muitten isillä?
HX-hävittäjän elinkaaren arvioidaan ylittävän 30 vuotta, joten haarukan yläraja 10 mrd € tuolle ajalle jaettuna tekee karkeasti 333 miljoonaa € vuodessa ja korot päälle, mihin kuitenkin vaikuttanee vähentävästi mm. teollisen yhteistyön osuus siten kuin siitä lopullisessa kaupassa aikanaan sovitaan. – Totta kai ostohinnan suoritukset myyjälle ajoitetaan erillisen sopimuksen mukaan ja valtiontaloudessa rahoituksen maksuaika voi olla jotain muutakin kuin 30 v., sehän on kulloistenkin tulevien hallitusten talouspolitiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Monoselle tiedoksi, että jos jotakin maksetaan kertaeränä, se maksetaan kerralla. Jos taas ostetaan jotain osamaksulla niin sitten maksetaan sovituissa erissä sovitussa aikataulussa. Sen lisäksi tulee sitten ylläpito- y.m. elinkaarikustannukset.
Mononen ilmeisesti sotkee asiaan kustannusten jaksottamisen käyttöiälle ikäänkuin tuollaisella hankinnalla olisi joku takaisinmaksuaika. Pikemminkin ne uppoavat kuin kivi, siis kertakustannuksena ja jos taas vähittäismaksulla niin meitä kupataan vuosikausia ja -kymmeniä.
P.s. Mononen vertailee vaan omiaan. Etenkin jos ei edes ymmärtänyt mihin viittasin.
Ilmoita asiaton viesti
Saivartelu on tunnetusti Myyryläisen leipälaji. Keskustelu koskee tässä ilmapuolustusta joko uudella tai vanhasta parsitulla lentokalustolla, joten siinä on varmaan Myyryläiselle kaikkein olennaisinta takertua juuri kirjanpidollisiin pikkuseikkoihin ja sanasaivarteluun.
Tuo 7-10 miljardia euroa on Suomen eduskunnan poliittisesti hyväksymä hintahaarukka HX-projektille, tarkoittaen kaluston hankintahintaa ja erotuksena sen käyttö- ja ylläpitokustannuksista.
Totta kai varsinaiset maksusuoritukset ovat erillisen neuvottelun paikka myyjän kanssa, sitten kun kaupasta on sovittu koneen valinnan jälkeen – millaisissa erissä ja millaisella aikataululla kauppahinta maksetaan hankintasopimuksen mukaan, se jää nähtäväksi.
Kaluston käyttöikä ylittää arvion mukaan 30 vuotta, eli tämän päivän tiedoilla sinä aikana ei suunnitella Suomelle uutta hävittäjähankintaa eikä hävittäjäkaluston täydennystä. Niin ollen veronmaksajaa ei ole tarpeen kuormittaa tuota 10 mrd € enempää tähän tarkoitukseen vuosikymmeniin.
Valtio rahoittaa kulunsa milloin omaisuutensa myynnillä, milloin velanotolla, mutta viime kädessä verotuksella. Tuo karkea laskelmani viittaa esimerkinomaisesti velan ottoon ja sen velkapääoman ja korkojen pois maksuun, mutta totta kai valtion varainhoidossa on kaikenlaisia muitakin instrumentteja – ehkäpä Myyryläinen nyt vertailee omiaan ja valistaa meitä nyt tästä tarkemmin kuin hienostuneilla finanssikäsitteillään ”uppoavat kuin kivi” ja ”kupataan vuosikausia ja -kymmeniä”?
Vertailun ja suhteellisuuden tajun vuoksi, me suomalaiset kuppaamme itseämme kestotilauksella rahapeleistä, alkoholista, tupakasta ja näiden aiheuttamien elämäntapasairauksien hoidattamisesta yli 10 miljardilla eurolla (= HX-hankkeen hintahaarukan yläraja) joka ikinen vuosi, eikä se tilaus pääty koskaan.
http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20169…
Ilmoita asiaton viesti
Viittasin ilmauksella ”uppoavat kuin kivi” kansantalouden käsitteeseen uponneista kustannuksista. Vuodsien kuppaamisella taas aiempaan Hornet-kauppaan jossa eduskunnalta herutettiin vajavaisin tiedoin upottamaan aina vain lisää veronmaksajien rahaa samaan reikään.
Monosesta lienee kirjanpidollista saivartelua hukataanko yhteistä omaisuutta vai otetaanko lisää velkaa. Minusta ei.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole ilmaisia lounaita, ja itsepuolustuksellakin on tottakai hintansa.
HX-hankintaan liittyvät rahasummat ovat kuitenkin aivan triviaaleja, jos niitä verrataan rahanmenoon siinä epätoivottavassa skenaariossa, jossa Suomea jouduttaisin puolustamaan aseellista hyökkäystä vastaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Miten pitäisi hinnoitella se joukkokuolema ja kansallisvarallisuuteemme kuuluvan infrastruktuurin tuho, joka syntyy hyökkääjä päästessä monitoimihävittäjien estämättä tekemään ilmaiskuja maatamme vastaan? Entä mitä maksaa maan miehitys ja suvereenin valtion aseman menetys?
Jos kynnystä tuollaisen katastrofin käynnistymiselle voidaan nostaa vain 10 miljardin euron investoinnilla plus vuosittaisilla käyttö- ja kehityskustannuksilla, sehän on paras tehtävissä oleva kauppa ikinä. Kirjanpidolliset detaljit menettävät merkitystään, jos niitä suhteutetaan kansan henkiin jäämiseen ja valtion olemassaoloon.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin on kyse siitä miksi kukaan tänne haluaisi tulla monitoimi- tai muilla hävitysvehkeillään ja myös siitä voidaanko tuohon haluun vaikuttaa poliittisin keinoin.
Kuvitteleeko Mononen ihan oikeasti, että kyseiset puhalluslamput estäisivät hänen mainitsemansa tuhot? On hyökkäyssuunnat mitkä tahansa ja tulijoiden vehkeissä minkälaiset merkit tahansa? Pikemminkin tuollaiset vehkeet on tarkoitettu tappamaan muita ja särkemään muiden tavaroita muualla.
Selliselta suojautuminen tehdään nykyaikana ihan toisin vehkein kuin silloin kun ilmojen sankarit lensivät pervitiinin voimalla ja kerosiinin katkussa uljaasti taivaan sinessä. Ne tiputetaan ohjuksilla jos niilläkään sillä jos joku lentokoneesta tänne jonkun tuhopommin lähettää niin se amputaan jo kaukaa Suomen rajojen ulkopuolelta.
Mononen taitaa olla kuin ennenmuinoiset (ja ilmeisesti nykyisetkin kenraalit) jotka valmistautuvat aina edellisiin sotiin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt puhutaankin tilanteesta, jossa poliittiset keinot on jo käytetty loppuun ja hyökkääjä silti eikun painaa päälle.
Aika moni muukin lisäkseni pitää monitoimihävittäjiä hyökkäyskynnystä nostavina, juuri siksi, että tuollaiset vehkeet on tarkoitettu tappamaan muita ja särkemään muiden tavaroita muualla, ja ne ovat siihen tehokkaampia kuin monet muut aseet, mutta eivät kuitenkaan mitään tuomiopäivän vehkeitä. Siihen se niiden pelotevaikutus perustuu: ei kannata hyökätä, tappioista tulee muuten kohtuuttomat.
Myyryläiseltä on näköjään mennyt ohi, mitä Putinin punatähtikoneet ovat Syyriassa testanneet asuinkortteleihin ja sairaaloihin. Tuo moite edellisiin sotiin valmistautumisesta viittaa selvästi siihen, että Myyryläinen on vankka F-35:n kannattaja – sehän jos mikä on eri aikakaudelta kuin ennenmuinoiset lentävät aselavetit.
Mutta fakta on, ettei yksikään nykyaikaisten ilmavoimien ylläpitoon kykenevä valtio ole luopunut monitoimihävittäjistä, ja siihen on ihan hyvät koetellut syynsä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu siltä, että Mononen ehdoin tahdoin haluaa tilanteeseen jossa poliittiset keinot on käytetty. Kun me oikeasti elämme tilanteessa jossa me voimme oikein hoidetulla politiikalla välttää konfliktit joiden ratkaisussa käytettyä huonoa politiikkaa on pakko jatkaa sotilaallisin keinoin.
Minä en kuulu Monosen seurakuntaan jossa moni muukin on hänen kanssaan samaa mieltä vaan olen siinä suhteessa itsenäinen, onneksi. Hehän tuntuvat olevan myös menossa sotaliittoon joka veisi meidät väistämättä mukaan kaikenlaisiin konflikteihin. Itse asiassa se on jo vienyt meidät vaikka emme ole vielä edes jäsen vaan hängaroundi jonka eliitti perässäjuoksijoineen näkee märkiä unia isojen poikien kaveruudesta.
Syyriassa on monet ilmavoimat testanneet kalustoaan erilaisia maaleja vastaan. Syyria on pääasiassa puolustautunut sellaista vastaan ohjuksin ja osittain hyvinkin menestyksekkäästi. Tuo sota on myös osoittanut kuinka kyseiset monitoimihärveleiden ei välttämättä tarvitse tulla lähellekään hyökkäyksen kohteena olevaa maata. Ne ovat esimerkiksi piiloutuneet kansainvälisten merialueiden yllä muiden maiden koneiden sekaan.
Sen sijaan kyseinen sota ei ole osoittanut mitenkään, että tuollaiset hävittäjät olisivat olleet mitenkään tehokas puolustusase tuollaisia hyökkäyksiä vastaan. Sen sijaan erilaiset ilmapuolustusohjukset ovat olleet.
Monosen jutustelusta tulee mieleen eräs kreikkalainen vanha tarina eräästä antiikin ajan näytelmästä. Siinä mahtavan ja rikkaan hellenistisen valtion kuningas oli varustanut armeijansa parhaimmin mahdollisin asein ja sitä pidettiin voittamattomana. Sittemmin hän kuuli kuinka kilpailijamaahan oli hankittu sotanorsuja. Silloin kyseinen taitava soturijohtaja päätti, että heillä pitää olla vielä mahtavampi pelotusvoima ja päätti hankkia myös norsuja. Seurauksena oli vararikko ja viholliset marssivat ihan perinteisin menoin itsensä liian kalliilla aseilla raunioittaneeseen maahan. Epäilen josko meidän itseämme puolustaaksemme kannattaa panostaa hankkiaksemme n.s. nykyaikaiset (lue: kalliit) ilmavoimat nykyaikaisine (lue: kalliine) aseineen norsuiksemme vaan olisiko pikemminkin käytettävä järkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Syyriassa ei ole sotinut yhtään osapuolta, joka olisi pyrkinyt torjumaan vastapuolen ilmaiskuja aktiivisella hävittäjätorjunnalla. Ohjustorjunta ei ole ilmasta maahan -iskuja kyennyt estämään. Mutta aiheesta en ole ehtinyt vielä lukemaan asiantuntevaa selostusta.
”Sotanorsut” asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa kun verrataan 10 miljardin sijoittamista HX-hankkeeseen tai sitä suuremman summan vuosittaista sijoittamista rahapeliin, ryyppäämiseen, tupakointiin ja seurausten hoidattamiseen.
Mutta uusia blogikeskusteluja poikii, ja muutakin pitää ennättää.
Kiitos keskustelusta – ratkaisemattomaan taisi päättyä tälläkin kerralla…
Ilmoita asiaton viesti
Aktiivinen torjunta hävittäjillä tehdään torjuntahävittäjillä, ei n.s. monitoimihävittäjillä jotka, esimerkiksi mainittu Lockheed Martin Lightning II (F-35) eri malleineen, ovat monipuolisia hyökkäysaseita.
Itse asiassa Syyrian armeija (SAA) on torjunut valtaosan siihen kohdistuneista ohjusiskuista mutta ei todellakaan ole pystynyt torjumaan kaikkia. Sen lisäksi esimerkiksi Raqqa:n siviilien suojana ei ollut edes ohjuksia.
P.s. Meidän Suomessa pitäisi kai puhua oikeasti ”Lockheed Martin Lightning II”:sta eikä F-35:sta. Tuo koodimerkintähän on USA:n ilmavoimien standardeihin kuuluvaa kooditusta: ”F[ighter] n:ro 35”. Meidän ilmavoimiamme ei kai vielä ole ”integroitu” osaksi USAF:a, eihän?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän uusi miehittämätön lentoase. Kahdeksan vuoden ”kehitystyön” tulos. Toistaiseksi näköjään traktorin vetämänä, onneksi. https://www.popularmechanics.com/military/aviation……
Ilmoita asiaton viesti
Evp. kadettiupseerina pidän Hannu Monosta lajillemme vaarallisena yksilönä.
Kautta maailman kirjoitetun historian jännityksen lisääminen on johtanut sotiin, tuhoon. Julistan Hannu Monosen elonkehän viholliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi?
Voimaan vastaaminen johtaa aina konfliktiin. Siksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, tämähän on todella harvinainen kunnianosoitus. Liittyykö siihen kenties vielä erillinen kunniakirja tai mitali?
Kadettiupseerin logiikallaan Arto Bäcklund saisi nyt perustella, miksi HX-hankkeen pitäisi lisätä jännitystä ja miksi ye-upseerit sekä hankkeen että Puolustusvoimien johdossa katsovat sen Suomen puolustuskyvylle välttämättömäksi.
Ilmoita asiaton viesti