Onko Donald J. Trump uusi Ronald Reagan?

Hong Kongissa mielenosoitukset ovat jatkuneet jo useamman viikon ajan. Mielenosoittajat eivät enää ainoastaan vaadi Manner-Kiinaan luovutukset mahdollistavan lakiestiyksen perumista, vaan demokratiaa ja vapautta kommunismista.

Samaan aikaan kuin sattumalta Yhdysvaltojen presidentti Donald J. Trump on asettamassa lisää tulleja kiinalaisille tuotteille syyttäen Kiinaa mm. valuuttamanipulaatiosta.

Toisin kuin suomalaista porvarillista mediaa lukiessa voisi kuvitella, Trump ei ole Kiinan politiikassaan yksin. Se on harvoja asioita, mikä yhdistää demokraatteja ja republikaaneja: Kiina vetää kotiinpäin ja se on sotilaallisesti vahvistunut; seuraavien vuosikymmenien aikana Yhdysvaltojen ja Kiinan on tavalla tai toisella ratkaistava suhteensa.

Nyt Trumpin hallinto on kiristänyt ruuvia aiottua nopeammin näyttäen aggressiivisempana.

Onko Trump uusi Ronald Reagan, joka laittoi kommunistidiktaruurin polvilleen 1980-luvun lopulla, toistaako historia itseään? Ainakin mahdollisuushorisontti on avautumassa.

Kiinan talous on huonommassa jamassa kuin se antaa ymmärtää, paljon huonommassa. On epäilty, että Kiinan talouskasvu olisi ollut viime vuosina lähellä nollaa väitetyn kuuden prosentin sijaan. Ja jos seuraamme marxilaista topologiaa, niin talouden mennessä kehnosti, ideologisessa ylärakenteessa eli politiikassa tapahtuu siirtymiä ja tihentymiä: vallankumouksen mahdollisuus. Tilanne on kuin Neuvostoliitossa sen hajoamisen lähestyessä.

Suomessa kapitalistit ja porvarilliset tiedemiehet yrittävät näytellä viatonta kuin 1970- ja 1980-luvulla niin sanotut punaiset vuorineuvokset, jotka liehittelivät Neuvostoliittoa varmistaen sen, että dikatuurin romahdettua Suomen teollisuus oli menettänyt kilpailukykynsä.

Sen sijaan nuoret suomalaiset enemmistökommunistitkin olivat kääntyneet Neuvostoliittoa vastaan tukien siellä vaikuttaneita vapautta ja demokratiaa rakastavia maanalaisia virtauksia.

Samalla tavalla nyt vaikuttaa siltä, että nimenomaan poliittisessa oikeistossa ja liike-elämässä ei ainoastaan olla sokeita sille mikä Trumpin hallinnon ja Yhdysvaltojen strateginen tavoite on suhteessa Kiinaan, vaan myös kieltäydytään ottamasta puolta hyvän ja pahan taistelussa.

Myös Reagana aliarvioitiin aikoinaan niin oikealla kuin vasemmalla 1980-luvulla. Häntä kutsutiin b-luokan näyttelijäksi, joka ei osaa tehdä kahta asiaa samaan aikaan.

Kaiken maailman rennyharllinit hehkuttavat kommunistidiktatuurin propagandakoneistoa ja peterwesterbackat ovat valmiita ottamaan kommunistien rahaa palveluksia vastaan.

Mutta kuvaavinta on, että suomalaisessa porvarimediassa ei ole edes spekuloitu Kiinan kommunnistidiktatuurin hajoamisen mahdollisuudesta vaan ollaan oltu kiinnostuneita lähinnä Suomen teollisuuden helpoista vienti- ja tuontimarkkinoista kuin clearing-kaupan aikoihin.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu