Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset yhteen Suomen republikaaneiksi?

SDP:n konkarikansanedustaja Erkki Tuomioja ehdotti viikonloppuna sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton yhdistämistä. Ajatuksena se ei ole uusi, aina joku setämies keksii pyörän uudelleen ja siitä iltapäivälehdet saavat jutun juurta muutamaksi päiväksi.

Niin ikään yhtä usein ehdotus tyrmätään samoilla sanankäänteillä: 1 + 1 ei ole 2 vaan 1,5 kun puhutaan puolueiden yhdistymisistä, kummassakin puolueessa on jäseniä ja äänestäjiä, jotka vaihtavat kolmanteen puolueeseen, jos SDP ja vasemmistoliitto yhdistyisivät.

SDP:n ja vasemmistoliiton yhdistymistä todennäköisempänä tai ainakin strategisesti mielenkiintoisempana pitäisin keskustelua perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien yhdistymisestä tai oikeammin kristillisdemokraattien lakkauttamisesta omana puolueena.

Tämä teema niin ikään tuli mieleen viikonloppuna luontoretkellä ja miettiessäni edellistä kirjoitustani, jossa käsittelin kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsilan haastattelua ja ajatusta USA:n republikaanien ja EU-parlamentin ID-ryhmän samankaltaisuudesta.

Suomessa on poliittisia toimijoita, jotka ovat ymmärtäneet sen, että kristillisdemokraatien kannatus ilman vaaliliittoja on nykyisellään aika tapissa ja maksimissaan puolueen vaikutusvalta tulee olemaan yksi ministeri sikäli kun Suomeen vielä joskus saadaan oikeistohallitus.

Jos seuraa kristillistä mediaa, huomaa ettei ainoastaan Patmos lähestyssäätiön tutkimusjohtaja, jonka nuivalle kristillisyydelle on hommafoorumilla omistettu kokonainen tupsu, vaan myös moni muu saarnamies on retoriikassaan jo siirtynyt KD:n sijaan hehkuttamaan perussuomalaisia.

He ovat laskeneet, että mieluummin kuin investoi poliittisesti ja rahallisesti kristillisdemokraatteihin, olisi otettava perussuomalaiset haltuun samalla tavoin kuin kristilliset fundamentalistit ottivat republikaanit haltuun 1970-luvulta lähtien.

Vaikka republikaanit eivät ole sama asia kuin kristillinen oikeisto eivätkä nämä muodosta edes republikaanien äänestäjien enemmistöä, on herätyskristilliset piirit merkittävin painostusryhmä, joka vaikuttaa USA:n ulko- ja sisäpolitiikkaan aina republikaanien ollessa vallassa.

Samalla tavoin vaikka Suomessa perussuomalaisten äänestäjien suhde uskontoon on erinomaisen hajanaista tai suorastaan ristiriitaista, olisi puolue herätyskristillisten piirien kaapattavaksi hyvinkin otollista maaperää.

Puolueen keskeisillä poliitikoilla herra Hakkaraisesta lähtien on herätyskristillistä taustaa ja ennen ateistiksi julistautunut Jussi Halla-ahokin on ymmärtänyt tilanteen ollen hiljaa. Timo Soinin aikana puolue jo profiloitiin kristillissosiaaliseksi puolueeksi.

Itse asiassa veikkaan perussuomalaisten seuraavan metamorfoosin olevan uskonnollistuminen, koska ilman sitä kansallismielisyys, maahanmuuttokritiikki ja ilmastodenialismi ei oikein palettina pysy kasassa, vai pitikö hommafoorumillakin olleen alun perin rationaalista keskustelua?

KD tullee valitsemaan vielä uuden puheenjohtajan syöpään sairastuneen Sari Esaayahin tilalle eikä aika vielä liene kypsä perussuomalaisiin yhdistymiselle. Mutta ehkä tilanne on jo toinen seuraavien eduskuntavaalien alla: yhdessä PS ja KD olisi Suomen republikaanit, isoin puolue.

JiriNieminen
Tampere

Kirjoittaja on 40-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologisesti suuntautunut politiikan tutkija ja yhteiskunnallinen aktiivi, joka liioittelee, härnää, väärinymmärtää ja pahoittaa mielensä Uuden Suomen blogipalvelun parhaimpia perinteitä noudattaen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu