Älä kysy mitä voit tehdä puolestasi, vaan kysy, mitä valtio voi tehdä puolestasi
Yleisradio julkaisi aamulla kyselytutkimuksesta uutisen, jonka mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi valtiovallan hidastavan kaupungistumista.
Eniten tätä mieltä olivat perussuomalaiset ja naiset, vähiten kokoomuslaiset ja miehet.
Kyselytutkimus on jatkoa tutkimuksille, joiden mukaan suomalaisten mielestä koko maa on pidettävä asuttuna.
Tällaiset kyselyt ovat siitä mielenkiintoisia, että ihmiset omassa elämässään käyttäytyvät kutakuinkin päinvastoin kuin he vastaavat kyselyihin.
Tätä ilmiötä voisi lähteä haastamaan problematisoimalla tutkimusmetodia: ainakin laadullisen tutkimuksen peruskurssilla opetetaan ihmisten vastaavan usein siten, kun he kuvittelevat heidän sosiaalisessa asemassaan olevan kuuluvan vastata.
Näin laadullisella tutkimuksella on mahdollisuuksia kartoittaa yhteiskunnassa vallitsevia diskursseja, mutta samalla on ymmärrettävä ne eivät aina kerro sitä, miten ihmiset oikeasti toimivat.
Maaseutuelämän nostalgisoinnin lisäksi esimerkkeinä tällaisista ”poliittisesti korrekteista” vastauksista on vaikkapa sukupuolten tasa-arvo tai rasismi.
Kukapa tasa-arvoa tunnustaisi vastustavansa ja rotuerottelua kannattavansa, mutta käytännössä keskiluokkaiset perheet koulutusshoppaleivat siten, ettei omalla lapsella olisi (liikaa) vääränvärisiä koulukavereita, sukupuolten työnjakokin perheessä ja työpaikalla noudattaa totuttuja kaavoja…
Ymmärtääksemme yhteiskunnan syvempiä virtauksia, tarvitaan siis tutkijalta sensitiivisyyttä.
Esimerkiksi kysyttäessä ristiriidasta miksi ihmiset sitten muuttavat kaupunkeihin, jos heidän mielestään koko Suomi pitäisi pitää asuttuna ja maalla on mukavaa, niin mainitaan työpaikkojen puute.
Tosin työtähän maaseudulla riittää – ainakin, jos kysymme Susanna Koskelta tai Jari Ehnroothilta – , mutta tästäkään ei taida olla kyse, vaan elintasosta ja kulutusmahdollisuuksista.
Ollaan siis valmiita asumaan maalla, jos elintaso ei laske ja autolla pääsee Helsinkiin oopperaan viidessä minuutissa jne. Tai ainakin halutaan, että joku muu asuu haja-asutusalueella ja käyttää sen lähellä olevan, mutta kalliin kyläkaupan palveluita, vaikka itse tehdään viikottain ostosmatka hypermarketitin halvempien hintojen perässä.
Harvempi on valmis tekemään kuin Lassi Nordrlund, elämään kokonaan tai puoliksi omavaraistaloudessa käyttäen pääasiallisena ravintonaan kuivattuja kaskinauriita. Nordlungin elintasolla työmarkkinatuelle ei ainoastaan tule toimeen vaan sillä rikastuu.
Huomionarvoista on myös se, että suomalaisessa keskustelussa on ihan ok., puoluekentän laidalta toiselle (no, ehkä kokoomusta lukuun ottamatta) huutaa valtiota apuun kuin kääntäen ylösalaisin John F. Kennedyn lauseen: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne.
Paradoksaalisesti näinä yksilöllistymisen aikakautena ihmiset eivät ajattele maaseudun tyhjentymisessä olevan ihmisten valinnoista.
Se on samaanaikaan ristiriitaista että helpottavaa, jos ihmiset uskovat politiikalla olevan mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungistumisen kaltaiseen globaaliin megatrendiin.
Niin ikään olisi hienoa jos ja kun ihmiset oikeasti olisivat valmiita maksamaan enemmän veroja sekä laskemaan elintasoa monta luokkaa maaseudun asuttuna pitämiseksi.
Pahoin pelkään, että tällainen on kuitenkin toiveajattelua.
Suomen suuren maaseudun kuntapäättäjät yhteistyössä kaikenmaailman yrittäjien ja suurten rakennusliikkeiden kanssa ovat tehneet maaseudusta niin ruman ja epäviihtyisän, ettei tarvitse yhtään ihmetellä meneillään olevaa joukkopakoa sentään jotenkuten säädyllisesti suunniteltuihin asuinkeskuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisillä on Suomessa vapaus asua missä lystää. On tietenkin häiriintynyttä ajatella, että asui missä vaan, on silti saatavilla samat mahdollisuudet. Eipä tietenkään ole ja vielä vähemmän verovaroilla keinotekoisesti luotuina.
Itse inhoan puhdasta kaupunkiasumista. Olen asunut useassa miljoonakaupungissa ja tiedän tarkalleen miksi kaupungit eivät viehätä vaan luontoa lähellä olevat asuinpaikat. Valinnanvapaus on oltava eri vaihtoehtoihin ja ymmärrys siitä, että kullakin on etunsa ja haittansa.
Ilmoita asiaton viesti
Tää oli hieno kirjoitus, landelta glopalismiin+arvopohja mukana.
Muistaakseni EU määritteli aikoinaan kilpailutukseen osallistuvien yksiköiden koon vähintään 20000 ihmisen yksiköiksi. Pari vuotta myöhemmin suomessa käytiin puhumaan kuntaliitoksista, sattumaa?
Tehdäänkö yksiköt vapaasti vai pakolla on toinen mietintä.
Jos tulevaisuudessa kansalaiset asuvat kaikki kaupungeissa, niin mitä maaseudulle tapahtuu tai tehdään?
Joudun välillä vastaamaan kyselyihin ja aina häiritsee kysymyksissä niihin ladattu ennakko pohjustus. Vastaa kummin vaan, niin tulkitsijalle jää vapaa tulkitsemis mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa 100 000 muuttaa vuosittain pois kaupungeista. Uskon että tätä alkaa tapahtua ympäri maailmaa
https://areena.yle.fi/1-50318708
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti, ellei byrokratia käy estämään sitä. Toivottavasti ei.
Ilmoita asiaton viesti