Ei, rokotteet eivät ole syypää sairastumisiin ja kuolemiin

Yhdysvalloista tuttu rokotevastainen antivaxxer-liike tuntuisi viime aikoina löytäneen uusia kannattajia myös Suomesta.

Olisi luullut, ettei selkeän tiedevastainen liike löytäisi Suomen suhteellisen hyvin koulutetusta väestöstä jalansijaa. Vaikka Suomessakin on ollut omat ”rokotekriittisensä”, on kyse tähän asti ollut suhteellisen marginaalisesta ilmiöstä. Nyt näitä tuntuisi kuitenkin löytyvän vähän joka paikasta ja suunnilleen jokaiseen koronakuolemista kertovan uutiseen tulee nopeasti läjä kommentteja, joissa kuolemista syytetään ”koronapiikkejä”.

Miksi niin moni on saanut päähänsä syyttää kuolemista rokotteita samaan aikaan, kun väestössä kiertää herkästi tarttuva monielinsairaus, jonka tiedetään aiheuttavan osalle tartunnan saaneista vakavia oireita ja osalle kuoleman? Vähän kuin murhapaikalta nähtäisiin pakenevan mies verisen puukon kanssa, mutta paikalle saapuva poliisi päättäisi epäillyn perään lähtemisen sijaan alkaa selvittämään, mahtaisiko uhri kärsiä jostain aiemmin tieteelle tuntemattomasta äkillisestä verenvuototaudista.

Lyhyt vastaus: se tekee elämästä paljon helpompaa

Jos sairastumiset ja kuolemat johtuvat koronaviruksesta, on monia asioita, joita voi ja kannattaa tehdä pienentääkseen sekä omaa että muiden riskiä: käyttää hengityssuojainta, ottaa koronarokotteita säännöllisin väliajoin ja välttää tilanteita, joissa on suuri määrä ihmisiä sisätiloissa, jos ne eivät ole välttämättömiä. Silloin kannattaa vaatia myös julkiselta vallalta toimia, kuten rokotteiden tarjoamista säännöllisin väliajoin, maskisuosituksen antamista ja julkisten sisätilojen ilmanvaihdon parantamista.

Mutta entä, jos ei oikein haluaisi tehdä mitään noista? Silloin pääsee paljon helpommalla, jos uskoo, että kuolemat johtuvat rokotteesta. Silloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään, paitsi tietenkin kieltäytyä ottamasta rokotetta. Voi elää ihan kuten ennenkin ja silti tuntea olonsa turvalliseksi, koska vaara koskee ainoastaan rokotteen ottaneita. Ei ihme, että moni uskoo mielummin elävänsä maailmassa, jossa sairastumiset ja kuolemat johtuvat rokotteista.

2020: Korona saapuu Suomeen ja THL:n virhearvio

Hieman pidempi vastaus: Rokotesalaliittolaisten tärkein usko on se, että koronavirus on vaaraton, ehkä hieman flunssaa ärhäkämpi virus.

Pandemian alkuvaiheissa tämä oli suhteellisen yleinen uskomus jopa monien asiantuntijoiden piirissä. Kun tartuntoja oli vielä vähän, näin oli vielä suhteellisen helppo uskoa. Ainakin, jos ei seurannut uutisia maista, joissa tartunnat olivat päässeet leviämään.

Myös THL arvioi ensimmäiseissä laskelmissaan maaliskuussa 2020, että korona olisi suhteellisen vaaraton. Vaikka korona päästettäisiin leviämään vapaasti väestössä, johtaisi se THL:n laskelmien perusteella korkeintaan 3200 kuolemaan, eli kuolleisuus olisi suunnilleen normaalin kausi-influenssan luokkaa. Ja tämä siis ennen kuin rokotteita oli edes olemassa. Näihin perustuen kyseenalaistettiin, tarvitaanko koronaa varten edes mitään erityisiä suojatoimia.

Sen sijaan WHO:n ja Imperial Collegen laskelmissa korona arvioitiin huomattavasti vaarallisemmaksi. Imperial College arvioi kuolleisuuden 9-18 kertaiseksi THL:n arvioon verrattuna. Erosta kysyttäessä THL:n ylilääkäri Tuija Leino totesi, että Imperial Collegen arvio perustuu ajatusvirheelle. Sittemmin kävi ilmi, että ajatusvirhe todella oli olemassa, mutta se olikin THL:n omissa laskelmissa. THL nimittäin oletti, että Wuhanissa oli valtava määrä oireettomia tartunnan saaneita, joten oletettuun tartunnan saaneiden määrään nähden kuolleiden määrä oli varsin pieni. Mitään varsinaista tietoa oireettomista tartunnan saaneiden määrästä ei luonnollisestikaan ollut, vaan kyseessä oli ns. Stetson-Harrison-menetelmällä saatu arvio.

Nykyään tiedetään, että viruksen leviäminen onnistuttiin estämään Wuhanissa ennen kuin se oli ehtinyt levitä laajalle, joten oireettomia tartunnan saaneita oli hyvin vähän, eli Imperial Collegen ja WHO:n laskelmat olivat lähempänä totuutta ja korona tappoi huomattavasti suuremman osan tartunnan saaneista kuin mitä THL arvioi. Se toki huomattiin nopeasti Suomessakin siinä vaiheessa, kun korona alkoi viemään suomalaisiakin tartunnan saaneita sairaalaan ja hautaan. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut, sillä tartuntoja oli siinä vaiheessa jo niin paljon, että kaikkien tartuntaketjujen jäljittäminen ja katkaisu ei enää ollut mahdollista ja virus pääsi leviämään väestöön.

Vahinko oli tapahtunut myös siinä mielessä, että osalle suomalaisista oli jäänyt käsitys koronasta vaarattomana, flunssaan verrattavana viruksena, eikä kerran muodostettua käsitystä enää hevin muutettaisi, vaikka päinvastaista todistusaineistoa kertyisi kuinka paljon. Pandemian alkuvaiheen muutamat koronakuolemat pystyi selittämään vielä sillä, että kyseessä olivat vain jotkut vanhat tai ennestään sairaat, jotka olisivat kuolleet tavalliseen flunssaankin. Huomioimatta jätettiin, että kuolleiden määrä oli suhteellisen vähäinen ainoastaan siksi, että heidän vastustamiensa suojatoimien ansiosta tartuntamäärät oli onnistuttu pitämään suhteellisen alhaisina.

2021: Koronakuolleisuuden jyrkkä nousu

Kun suojatoimet purettiin kesällä 2021 ja tartuntamäärät ja niiden perässä koronakuolleisuus lähtivät jyrkkään nousuun, ei kuolemia voinut enää verrata flunssakuolemiin. Sen sijaan keksittiin uusi selitys: kuolleita ei sinänsä olisi enemmän, mutta koska koronatartuntoja oli enemmän, useammalla kuolleella nyt vain sattui olemaan myös koronatartunta, vaikka varsinainen kuolinsyy olisikin jokin muu, eli he eivät olisi ”kuolleet koronaan, vaan koronan kanssa.”

Tämä käsitys sai tukea myös THL:n taholta vielä katastrofaalisesti pieleen menneen vaarallisuuslaskelman jälkeenkin. Erityisesti nykyinen THL:n pääjohtaja, alati optimistinen Mika Salminen kunnostautui julistamalla useaan otteeseen koronan vaarattomuuta ja pandemian päättymistä. Pari esimerkkiä:

• 2020 syyskuussa: THL:n Salminen: Korona ei ole niin vaarallinen kuin pelättiin
• 2021 syyskuussa: THL-Salminen Ylelle: Meidän ei hirveästi tarvitse huolehtia koronapandemiasta täällä Suomessa enää
• 2021 marraskuussa: [Salminen] arvioi, että viimeistään keväällä Suomessa voidaan elää normaalia elämää
• 2022 maaliskuussa: THL:n Mika Salminen: Koronapandemia on lähestymässä loppuaan – ”Olen optimistinen sen suhteen, että tää oli nyt tässä”

2022 kesäkuussa Salminen käytännössä julisti pandemian päättyneeksi (“Kiitollinen fiilis – yhdessä koronan selkä taitettiin, kaikkien suomalaisten voimin.”) ja vahvisti viestiä vielä heinäkuussa (THL:n Mika Salminen ei kesän riennoissa enää huomioisi koronaa erityisesti: ”Minä eläisin ihan normaalisti”).

Kun kuolleisuuskäyrä ei pandemian päättymiseksi julistamisesta huolimatta näyttänyt mitään taittumisen merkkejä, Salminen itsekin turvautui ”koronan kanssa”-selitykseen 2022 marraskuussa (THL:n Mika Salminen: Tilastot antavat väärän kuvan korona­kuolleisuudesta) arvioiden, että peräti 2/3 koronakuolemista johtuisi oikeasti muista syistä.

2023: Kuolleisuutta ei voi enää kiistää

Tämä selitys toimi vuoden 2023 alkuun saakka. Silloin tilastokeskus julkaisi kuolleisuustilastot, jotka olivat karua luettavaa: Suomalaisia kuoli vuonna 2022 enemmän kuin koskaan rauhan aikana, 6000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös suomalaisten elinajanodote laski eniten 60 vuoteen. Naisten elinajanodote laski toista vuotta peräkkäin, mitä ei ole tapahtunut koskaan sitten 1950-luvun. Elinajanodotteen perusteella kuolleisuus lähti nousuun 2021 kesällä tismalleen samaan aikaan kuin koronakuolemien käyräkin, eli koronasuojatoimista luopumisen jälkeen.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler arvioi, että ylikuolleisuudesta 80% johtuu koronasta, 20% väestön ikääntymisestä. Korona oli varsinainen kuolinsyy noin 3 500:ssa ja myötävaikuttava kuolinsyy noin 2 000 kuolemassa. Eli toisin kuin Salminen väitti, koronakuolleisuuskäyrä vastasi vallan hyvin todellisuutta ja että korona oli tappanut tuhansittain suomalaisia sen jälkeen, kun hän oli julistanut vaaran olevan ohi ja kehottanut luopumaan varovaisuudesta ja palaamaan normaaliin elämään.

Salmista ei kuitenkaan missään vaiheessa haastettu tästä sen enempää kuin mistään aiemmistakaan virhearvioinneista eivätkä ne vaikuttaneet hänen urakehitykseensä, vaan 2023 marraskuussa hänet valittiin THL:n pääjohtajaksi.

Enää ei ollut kuitenkaan mahdollista kieltää, etteikö valtava määrä suomalaisia olisi kuollut koronapandemian aikana.

Kuolemille täytyy keksiä selitys

Moni ei ollut silti vieläkään valmis myöntämään koronan vaarallisuutta. Tavallaan se on ymmärrettävää: jos on koko pandemian ajan julkisesti väittänyt koronaa vaarattomaksi, vastustanut suojatoimia ja haukkunut itseään ja muita suojaamaan pyrkiviä ”pelossa eläviksi”, on mielipiteen muuttaminen normaaliakin vaikeampaa. Varsinkin, kun silloin joutuisi tuntemaan olevansa osaltaan vastuussa suojatoimien purkamisesta ja koronan päästämisestä leviämään ja sen seurauksena tulleista sairastumisista ja kuolemista. Olisi paljon mukavampaa, jos kuolemille olisi jokin muu syy.

Rokotteiden syyttämistä helpottaa myös se, että suojatoimet purettiin pian ensimmäisen rokotekierroksen jälkeen, joten kun kuolemat lähtivät sen jälkeen jyrkkään nousuun, voi väittää, että kuolemat lähtivät nousuun rokotteiden antamisen jälkeen ja siten syyttää rokotteita eikä suojatoimien poistamista. Tosin teoria ei pidä vettä, jos katsoo, mitä muualla on tapahtunut: Ruotsi ei tehnyt suojatoimia vaan antoi viruksen levitä vapaasti heti alussa ja siellä myös kuolleisuus lähti jyrkkään nousuun jo ennen kuin rokotteita oli edes saatavilla. Uudessa-Seelannissa taas virus onnistuttiin pitämään tiukalla rajakontrollilla pitkään poissa maasta ja väestö rokottamaan kahteen kertaan, mutta kuolleisuus lähti nousuun vasta kun rajakontrollista luovuttiin ja virus pääsi leviämään. Eli käytännössä joka paikassa kuolemat seuraavat nimenomaan tartuntojen määrää, eivät rokotuksia.

”On erittäin vaikeaa saada ihmiset uskomaan todeksi jotain asiaa, jos sen osoittautuminen todeksi tarkoittaisi, että heidän täytyisi tehdä asioita, joita eivät haluaisi tehdä.”
Iikka Kivi totesi joskus jotain tämän suuntaista puhuessaan ilmastomuutoksen kieltäjistä, mutta sama pätee varsin hyvin myös koronan vaarallisuuden kieltäjiin ja rokotesalaliittoteoreetikkoihin.

Ja kyseessä on varsin selkeä salaliittoteoria. Koronarokotteesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja kokeita, joissa se olisi selvinnyt. Se näkyisi myös siinä, että rokotteen ottaneita kuolisi enemmän. Nyt on kuitenkin päin vastoin:rokottamattomat muodostavat kuolleista huomattavasti suuremman osan kuin heidän suhteellinen osuutensa väestössä.

Rokotteiden puolesta puhuu myös se, että Suomessa on kuoltu viimeisen vuoden aikana koronaan enemmän kuin missään muussa EU-maassa, vaikka (tai siis koska) Suomessa rokotettiin THL:n (ja erityisesti Nohynekin) vastustuksesta johtuen edellisen rokotekierroksen aikana huomattavasti pienempi osuus väestöstä kuin muissa EU-maissa.

Rokotteiden vaarallisuutta olisi käytännössä mahdotonta pitää salassa, koska niin monella on pääsy tarvittaviin tietoihin esim. kuolleiden rokotestatuksesta, että niin iso joukko ihmisiä ei kerta kaikkiaa pystyisi pitämään salaisuutta. Sama pätee salaliittoteoriaan, että kuussa käynnit olisivat lavastettuja: lavastaminen olisi vaatinut niin monen ihmisen osallisuuden, että on huomattavasti helpompaa käydä kuussa kuin yrittää lavastaa se niin, että yksikään osallisista ei paljastaisi asiaa koko elinaikanaan.

Se on kyllä totta, että rokotteet eivät olleet se pandemian lopettava hopealuoti, jota useimmat niistä toivoivat ja johon moni halusi uskoa niin kovasti, että esimerkiksi itse pääministeri Marin kehotti ihmisiä luopumaan varovaisuudesta ja palaamaan normaaliin elämään rokotekampanjan päätteeksi ja hallitus päätti jo etukäteen luopua suojatoimista, kunhan 80% rokotekattavuus olisi saavutettu (joskaan ei malttanut odottaa edes ihan siihen saakka, vaan ryhtyi purkutoimiin jo aiemmin), mikä johti koronan räjähdysmäiseen leviämiseen ja tuhansien suomalaisten sairastumiseen ja kuolemaan.

Rokotteiden teho myös hiipuu ajan myötä, minkä lisäksi koronaviruksesta kehittyy koko ajan uusia variantteja, jotka pystyvät kiertämään paremmin rokotteiden antamaa suojaa. Siksi rokotesuoja on tarpeellista päivittää säännöllisin väliajoin, mieluiten aina kulloistakin valtavariantta vastaan räätälöidyllä rokotteella. Rokote antaa myös varsin rajallisen suojan pitkäikaisia oireita eli LongCovid:ia vastaan, minkä vuoksi on tärkeää pitää tartuntamäärät alhaisina.

On myös totta, että koronarokotteesta (kuten muistakin rokotteista) voi saada sivuoireita, joskus vakaviakin. Rokotteiden riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin koronatartunnan riski. Siksi rokotteen ottaminen on riskistä huolimatta järkevää, ellei ole täysin varma, että kykenee välttämään tartunnat tulevaisuudessa.

Kaikki tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat, että rokotteet vähentävät vakavan sairastumisen ja kuoleman riskiä ja vähentää jonkin verran myös tartuttavuutta. Jos korona olisi päästetty leviämään ennen rokotteet, olisi kuolleisuus ollut vielä huomattavasti nykyistäkin suurempaa. Suomen virhe ei ollut rokottaminen, vaan kaiken toivon laittaminen pelkästään rokotteiden varaan, vaikka jo aiemmin hyvän rokotekattavuuden saavuttaneen Israelin kokemuksesta tiedettiin, että rokotteet ovat kyllä hyödyllinen lisätyökalu koronan hallintaan, mutta yksin ne eivät riitä, vaan rinnalle vaaditaan yhä muita toimia tartuntamäärien pitämiseksi kurissa.

Suomen toiseksi suurin virhe oli se, että ensimmäistä virhettä ei myönnetty eikä suojatoimia palautettu, vaikka kuolemien ja sairaalakuormituksen kääntyminen jyrkkään nousuun osoittivat selvästi, että suojatoimista luopuminen oli katastrofaalinen virheliike. Virheen myöntäminen tarkoittaisi kuitenkin myös sen myöntämistä, että suojatoimien purkamista vaatineet ja sen toteuttaneet olisivat siten vastuussa tuhansista sairastumisista ja kuolemista, mikä merkitsisi monen poliitikon ja virkamiehen uran loppua. Siksi monelle on ollut helpompaa vaieta koko koronasta.

Tässä mentiin jopa niin pitkälle, että vuoden 2023 eduskuntavaaleista yksikään puolue ei puhunut koronasta halaistua sanaa, vaikka kyseessä oli käytännössä menneen vaalikauden merkittävin tapahtuma, joka vaikutti tavalla tai toisella jokaisen kansalaisen elämään ja vaikka suojatoimien tarpeellisuudesta ja ajoituksesta oli käyty kovaa poliittista vääntöä. Ainoa poikkeus oli piraattipuolue, joka vaati vaalikampanjassaan koronasuojatoimien palauttamista. Myöskään vaalikoneissa ei ollut kymmenien kysymysten joukossa ainoatakaan kysymystä koronasta, vaikka monia äänestäjiä olisi varmaan kiinnostanut ehdokkaiden mielipide siitä, miten koronaa on heidän mielestään hoidettu ja miten sitä tulisi hoitaa jatkossa.

Kun sairaalat täyttyvät taas koronapotilaista ja kuolemat kääntyvät taas uuteen nousuun, mutta viranomaiset eivät silti halua myöntää koronan vaarallisuutta tai suojatoimien tarpeellisuutta, jättää se kentän avoimeksi salaliittoteorioille.

Todellisuus ei kuitenkaan välitä ihmisten uskomuksista eikä koronan vaarallisuus ei riipu mitenkään siitä, uskooko siihen vai ei. Mutta jos siihen ei usko, ei myöskään suojaudu tartunnoilta ja on siten huomattavasti suuremmassa tartuntariskissä. Ja jos ei ole myöskään ottanut rokotteita, tartunnalla on suuremmalla todennäköisyydellä vakavat seuraukset.

P.S. Ainoa puolue, joka on vaatinut suojatoimia koronatartuntojen estämiseksi eli piraattipuolue kerää parasta aikaa kannatusilmoituksia päästäkseen takaisin puoluerekisteriin. Kannatusilmoituksen voi tehdä täällä: puoluerekisteri.fi. Kannatusilmoitus ei sido mihinkään eikä estä esim. täyttämästä myös muiden puolueiden kannatusilmoituksia halutessaan. Lähinnä se on vain kannanotto sen puolesta, että haluaisi vaaleissa olevan tällaisenkin vaihtoehdon.