Nyt Yle yllätti arabialla ja somalilla, vuonna 1985 saksalla
Kun Ylen uutislaajennus nyt 2024 aiheutti sisäpoliittista kränää, vuonna 1985 Ylen päätös aloittaa uutiset saksaksi oli senaikaiselta Yleltä ulkopoliittisesti rohkea. Lähetyksiä saksaksi oli mietitty jo 1970-luvun alusta, mutta ajatus oli aina virallisesti kariutunut rahaan, käytännössä pelkoon DDR:n reaktiosta.
Tein syyskuun alussa 1985 esityksen saksasta, ihan liki muodon vuoksi, tosin lupaamalla ottaa rahat englannin tuotannosta, mutta en odottanut myönteistä ratkaisua. Mutta sitten kansliajohtaja Jussi Tunturi noin vain käytävässä sanoi, että ”senkun aloitat”. Jotta mieli ei ehtisi muuttua, lähetykset käynnistettiin pikaisesti.
Lähetykset alkoivat Helsinkiin FM-taajuudella, kohdealueelle manner-Eurooppaan lyhyillä Porista ja Turun ja Helsingin keskipitkillä, joita tietenkin saattoi kuunnella myös Suomessa.
Ohjelmajohtaja Pekka Silvola oli 70-luvun lopussa lohkaissut, että jos ”Yle joskus lähettää saksaa, se on tarkoitettu vain Itävaltaan”. Avajaisohjelmaan pyysin puhujaksi ohjelmajohtaja Keijo Savolaista, joka puhui radiokelpoista saksaa ja oli mielestäni poliittisesti sopiva. Max Randin kirjoittamassa tekstissä ei Saksaa maana mainittu lainkaan, vaan Savolainen kuvasi uusien lähetysten olevan silta Suomen ja kahden muun puolueettoman maan, Itävallan ja Sveitsin, välillä. Jo kulunut anekdootti on DDR:stä tullut kirje, jossa kiitettiin, että ”siltanne menee DDR:n yli”. Savolaisen jälkeen ohjelmassa oli prof Raimo Väyrysen taustoitus Suomi ja Saksan kysymys.
Pelättyä DDR:n reaktiota ei ilmeisesti tullut. Kielteinen asenne sieltä näkyi siinä, että kun toimittaja Dieter Krause meni juttumatkalle Itä-Berliiniin, hän sai pressiviisumissa luvan jututtaa vain Suomen kansalaisia. Kuuntelijakirjeitä joskus pantattiin. Kerran ei puoleen vuoteen tullut juuri mitään, ja sitten ulkoministeri Sorsan DDR-vierailun jälkeen satoja.
Kielimuodoissa Ylen saksankielinen ”puhui länttä”. Yleisradiossa saksankielisiin vuosikertomuksiin ym oli päässyt itäpuolen poliittisia ilmaisuja, kuten ”Westberlin”, mahdollisesti tietämättömyydestä. Pasilassahan kävi kielitunteja pitämässä DDR-Kulturzentrumin naisihminen, jonka tunneilla jotkut viihtyivät, toiset eivät. Todettakoon, että minuun ei kukaan sieltä Hakaniemen aatekeskuksesta koskaan ottanut yhteyttä.
Saksasta tuli ulkomaanlähetysten (Radio Finland) menestyksellisin kieli. Englantia tietenkin kuunneltiin koko maailmassa, mutta saksalla oli pääasiassa oikeita, Yleisradioon sitoutuneita, kuuntelijoita, eikä ”maita kerääviä lyhytaaltoharrastajia”. Jo lähetysten alku pääsi Saksassa uutisiin, mm Länsi-Berliinin BZ:n nimiölaatikkoon ja ORF:n radiouutisiin.
Ennen Ylen saksan alkua, Ruotsin Radio Schweden oli hallinnut uutisvälitystä saksaksi Pohjoismaista. Se oli aktiivisesti tehnyt Suomi-juttuja, omasta näkemyksensä pohjalla. Radio Schweden oli siihen aikaan Ruotsin UD:n rahoittama ja sen Suomi-ohjelmapolitiikka joskus harmitti. Kuuntelijat ihmettelivät, kuinka erilainen Suomi oli Helsingistä kuunneltuna kuin Tukholman tulkitsemana.
Ylen saksalla oli niin paljon yleisövetoa, että saksalainen kaupallinen radioketju Radio Ropa (sittemmin loppunut) alkoi releoida Ylen uutisia siellä suorana ihan ilmaiseksi joka päivä.
Muutaman vuoden myös Yle Radio 1:ssä lähetettiin uutisia saksaksi koko Suomeen. Niiden tilalle tuli kuitenkin pian venäjä.
Yle lopetti saksan kertaheitolla marraskuussa 2002, samoin ranskan ja ulkomaille suunnatun englannin. Saksan resurssit olivat loppuvaiheessa 2.6 henkilötyövuotta jaettuna neljälle vakanssille. Toimintaa olisi voinut mielestäni jatkaa vain nettipalveluna, mutta ei ollut mahdollista.
Tämän linkin takana laajempi juttu Ylen saksankielisestä palvelusta. ja sivustolla muutakin Radio Finlandista.
Tänään ”Ylen saksasta” on jäljellä NDR:n aamun tunti Ylen Mondo-kanavalla Helsingissä, taajuudella 97.6 MHz, lauantaisin myös iltapäivällä. NDR suostui tulemaan, ja Ylen suostui sen ottamaan, Deutsche Wellen tilalle kymmenisen vuotta sitten, kun DW lopetti saksankielisen radionsa.
Yle järjesti Saksassa lukuisia kuuuntelijatilaisuuksia. Kuvassa ilmeisesti vuodelta 1989 Hampurissa, vasemmalta toimittajat Christiane Winkelman ja Rasso Knoller sekä tuottaja Dieter Krause. Pöydällä Radio Finlandin painettuja esitteitä.
Mielenkiintoista tietoa Ylen ulkomaanlähetyksistä.
Valmistin itse ohjelmia suomeksi. Niitä saattoi kuunnella lyhytaalloilla Australiassa asti. Kävin itse toteamassa.
Saksankielisten ohjelmien tekijöistä muistan mm. Roman Schatzin, josta on nyttemmin tullut suomenkielinen toimittaja ja kirjailija.
On erinomaista, että Yle aloittaa ohjelmatarjonnan arabiaksi ja somaliksi. Maahanmuuttajakieliset lähetykset ovat erinomaista kotouttamista.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Juhani todella mielenkiintoisesta historiikistä!
Kotouttamisen kannalta olisi todella tärkeää, että uuden kotimaan uutisia saa myös omalla äidinkielellään, jotta ei jää erinäisten propagandalähetysten uhriksi.
Rehellisyyden nimissä itse olen usein ensimmäisenä ehdottamassa YLE:ltä leikkaamisesta, mutta tähän asiaan minusta sietääkin panostaa rahallisesti ihan kunnolla. Meidän on pakko ehkäistä erilaisten varjoyhteiskuntien syntymistä Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun olin Tampereen yliopistoradiossa Moreenissa 1998–2001, meillä oli säännöllisiä uutisia ainakin englanniksi, venäjäksi, saksaksi, ranskaksi, arabiaksi, swahiliksi, dariksi, farsiksi ja pashtuksi. Varmaan ruotsiksikin, mutta sellaista tamperelainen ei voi varmaksi muistaa 🙂
Ilmoita asiaton viesti