Vapaavuori unohti Kanadan some-puheenvuorossaan

Politiikan toimittajien tilaisuudessa pormestari Vapaavuori sanoi, ettei ”missään maailmassa” ole Suomeen suunnitellun maakuntamallin tyyppistä ratkaisua.  Kanadan terveydenhuoltomalli, joka ihan potilaskokemukseni perusteella toimii osittain paremmin kuin suomalainen palvelu, hoituu kuitenkin provinssikohtaisesti,  joskin keskushallitus vaikuttaa rahoitukseen.  Esimerkiksi Ontariossa järjestelmän nimi on OHIP, Ontario Health Insurance Program.

Ohjelmaan pääsevät kaikki asukkaat sekä myös työlupalaiset kolmen kuukauden karenssin jälkeen.  OHIPin puitteissa sairaalahoito ja lääkärien vastaanotot sekä tutkimukset ovat potilaalle maksuttomia.  Puutteena on hammashoidon pääsääntöinen korvauksettomuus, ja lääkekorvausten rajaaminen vain vähätuloisille.  Potilas voi mennä korttinsa kanssa mihin tahansa provinssin alueella.

Ohituskaistaa maksamalla ei ole. Muutama lääkäri aika ajoin joutuu oikeudellisiin seuraamuksiin, kun on ottanut rahaa.  Mutta OHIP ei ole sikäli universaalinen, että kaikki olisivat siinä automaattisesti mukana.  Asukas voi jäädä OHIPista pois, jolloin maksaa itse kaiken – ja voi hoidattaa itsensä, miten haluaa.  Mutta näin tekevät vain todella varakkaat.

Järjestelmässä keskeistä omalääkäriä (family doctor) kaikki eivät onnistu saamaan, koska lääkärit saavat valita potilaansa. Mutta siinä tilanteessa,  voi käyttää walk in -klinikoita, joihin ainakin kaupungeissa pääsee saman tien.  Kuitenkaan ohjelmaan kuuluvia vuositarkastuksia ei saa ilman omalääkäriä.

Lääkärien oikeus valita family doctor -asiakkaansa on kieltämättä hankala.  Itse kohtasin siellä asuessani tilanteen, että omalääkärin saaminen viivästyi hieman, kun ao lääkärillä oli väärä käsitys etnisestä taustastani.  Sukunimi oli jotenkin yhdistetty Jamaikaan!  Vastaanottoapulainen oli sitten korjannut käsityksen – ja lääkäri ottikin viikon kuluttua  ihan sydämellisesti vastaan, ja puhui pitkään ”niitä näitä” lääketieteellisten asioiden jatkoksi.

Kun sitten vuosien jälkeen palasin  Suomeen, yritin käyttää Helsingin julkista perusterveydenhoitoa. Kokemus silloisen asuinpaikkani Itä-Pasilan alueen (Vallilan)  terveyskeskuksesta oli sen verran kamala, että päätin siirtyä  perusterveydenhoidossa maksamaan yksityisille, joiden kautta jatkot erikoissairaanhoidossa ovat sujuneet hyvin. Vakuutuksia en enää siinä iässä voinut harkita.  Kommentti Vallilasta perustuu lähinnä lasin takana palvelleiden ruumiinkielen tulkintaan. Missään en ole kohdannut niin kovaa non-verbaalista viestintää.  Ajattelin tuolloin, että sitä on varmasti koulutettu, ja ehkäpä tulospalkkioita asiakaspalvelijoille sen perusteella, kuinka paljon potilaita saa häädetyksi yksityissektorille, ilman että sitä suoraan sanoo.

Muuan yksityispuolen lääkäri totesikin  Ontarioon verraten; ”Täällä putoat nyt syvälle”.

Todettakoon, että Ontarion terveysjärjestelmä syntyi aikanaan lääkärien kovasta vastustuksesta huolimatta.  Provinssissa oli muistaakseni puolen vuoden lääkärilakko 1960-luvulla ja toinen laaja lakko 1986.   Kanadassa vieraillut suomalainen kansanedustaja-lääkäri sanoi minulle ykskantaan ”kyllä täällä olevan ihan sosialisoitu systeemi”.  OHIPIn puitteissa on sanottu olevan ”ylitutkimista”, eli esimerkiksi johonkin kuvantamiseen laitetaan aika alhaisella kynnyksellä, ja kuvantamislaitokset tekevät hyvää tiliä. Mutta toisaalta OHIP määrää hintakatot, niin lääkäreille kuin laitoksillekin.

OHIP , ja vastaavat systeemit muissa provinsseissa, jättävät joitakin lääketieteellisiä palveluja ulkopuolelle.  Niistä on julkaistu ”uninsured services” -hintaluettelo.   Jos OHIPin ulkopuolelle omasta päätöksestään jättäytynyt Ontarion asukas kuitenkin menee OHIP-systeemiin kuuluvalle lääkärille, maksu lienee nyt 80 euroa. Rajan takaa tulevilta amerikkalaisilta peritään 110 euroa.  Suomalaiselta matkailijalta tai OHIPin voimaantuloa odottavalta kaiketi hieman vähemmän.

Suomella on Kanadan suuntaan sairaanhoitosopimus vai Quebecin provinssin kanssa. Siellä ilmeisesti maahanmuuttajan kolmen kuukauden odotusaikaa ei suomalaiselle ole.  Suomi ja Ontario neuvottelivat joskus vastaavasta, mutta neuvottelut katkesivat, samaan tapaan kuin Australian kanssa raukesivat, suunnilleen samaan aikaan.   Vuosikymmeniä myöhemmin Suomi sai aikaan sopimuksen Australian kanssa, ja tuolloin Ulkosuomalaisparlementista tehtiin aloite Suomen valtiolle, että myös Ontarion kanssa aloitettaisiin neuvottelut. Mutta asiasta ei tullut mitään.  STM muistaakseni sanoi, ettei ole resursseja keskusteluihin.

 

 

 

jniinisto
Helsinki

Teen palkkatöikseni uutisia Suomesta maailmalle ja vuoden 2021 alusta lisäksi Jyväskylässä paikallislehteä "Säynätsalon Sanomat". Koko työura Suomesta ulkomaille suunnatussa (tai Suomea maailmalla käsittelevässä) uutistoiminnassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu