Muutama ajatus Abraham sopimuksesta, juutalaisesta uudesta vuodesta ja Marokosta

Tänään, syyskuun 15. päivänä, alkaa juutalaisen kalenterin uusi vuosi, eli kolmipäiväinen Rosh Hashanah -juhla. Osallistuin tänään juuri illalla bisnesvalmennukseen, joka keskittyi tämän juhlan teemaan, oman tulevaisuuden vision kirkastamiseen sekä muinaisten menestyksen periaatteiden opetteluun. Valmentajana toimi Dr. Dave Martin, joka on yksi Yhdysvaltojen merkittävimmistä bisnesvalmentajista.

Tänä samana päivänä juhlistetaan myös Abrahamin sopimusten kolmatta vuosijuhlaa. Sopimus vahvisti Israelin ja eräiden arabimaiden väliset suhteet, ja se allekirjoitettiin Yhdysvaltojen Valkoisessa talossa Trumpin hallinnon aikana 15.9.2020.

Olen pyrkinyt seuraamaan sopimuksen kehittymistä, erityisesti siksi, että toinen ”kotimaani” Marokko on osapuolena siinä. Olenkin seurannut ja pyrkinyt ymmärtämään sen laajempaa merkitystä myös Suomen suhteille Israeliin, Marokkoon ja Yhdysvaltoihin. Israelin ja Yhdysvaltojen hyvät suhteet ovat monille tuttuja, mutta Yhdysvaltojen ja Marokon välisten vahvojen suhteiden tuntemus Suomessa on vähäisempää. Tämä vahva yhteys juontaa juurensa pitkälle historiaan, aina 1700-luvulle asti, jolloin Marokko oli ensimmäisten joukossa tunnustamassa Yhdysvaltojen itsenäisyyttä. Tämä tunnustaminen johti ystävyys- ja rauhansopimukseen vuonna 1786, joka on pisimpään jatkunut suhde Yhdysvaltain historiassa. Vaikka Marokko oli Ranskan protektoraatti vuosina 1912–1956, täysi diplomaattinen yhteistyö palautettiin Marokon itsenäistyttyä vuonna 1956.

Nyt siirrytään kuitenkin nykypäivään. Marokossa, erityisesti Marrakechissa, on järjestetty useita tärkeitä kokouksia, ja lokakuussa 2023 Marrakechista tulee globaalin talousmaailman keskipiste, kun Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin (WB) vuosittainen konferenssi järjestetään kaupungissa. Tapahtumaan osallistuvat maailman johtavat talousasiantuntijat, poliitikot ja yritysjohtajat, ja keskustelua käydään monista ajankohtaisista aiheista, kuten maailmantalouden tilasta, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen kasvavasta merkityksestä, inflaatiosta ja ilmastonmuutoksesta. Tämä tarjoaa myös Suomelle loistavan tilaisuuden verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen.

Mutta miksi juuri Marrakech? IMF:n johtajan, bulgarialaisen Kristalina Georgievan, mukaan Marrakech on loistava paikka järjestää tämänkaltainen tapahtuma. Kaupunki on tunnettu paitsi kauneudestaan myös historiallisesta merkityksestään, ja se toimii symbolisena porttina Saharaan. Ikävä kyllä katastrofaalinen maanjäristys sattui juuri Marrakechin alueella 8. syyskuuta, mutta paikalliset viranomaiset ovat vahvistaneet, että tapahtuma järjestetään kaikesta tästä huolimatta juuri Marrakechissa.

Lopuksi haluan vielä mainita Marokossa järjestetystä uskonnollista tasa-arvoa ja vapautta edistävässä kokouksesta, jossa annettiin vuonna 2016 julistus, joka takaa kuninkaan suojelun Marokossa asuville vähemmistöuskontojen edustajille, kuten juutalaisille ja kristityille. Tämän ”Marrakechin julistuksen” tarkoituksena on mahdollistaa vapaus elää omaa uskoaan todeksi Marokossa.

Voimmekin varmasti kaikki yhtyä sekä Marrakechin julistukseen että Abrahamin sopimuksen henkeen, jossa todetaan:

”Me pyrimme edistämään suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta jokaista ihmistä kohtaan, jotta voisimme tehdä tästä maailmasta paikan, jossa kaikki voivat nauttia arvokkaasta ja toivon täyteisestä elämästä, rodusta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Tuemme tiedettä, taidetta, lääketiedettä ja kauppaa inspiroidaksemme ihmiskuntaa, maksimoidaksemme inhimilliset mahdollisuudet ja tuodaksemme kansakunnat lähemmäksi toisiaan. Pyrimme lopettamaan ääriliikkeet ja ristiriidat tarjotaksemme jälkipolville paremman tulevaisuuden.”