D-vitamiinin puute on yhä yleistä Suomessa talvella

D-vitamiinilisien käyttö tai käyttämöttämyys on herättänyt keskustelua. Pasi Malmi totesi blogikirjoituksessaan Ruokaviraston, THL:n ja VRN:n vaarantavan suomalaisten terveyden viestimällä D-vitamiinista epätieteellisesti. Hän tarkoitti tällä sitä, että kysyeiset tahot eivät kertyneestä tutkimustiedosta huolimatta suosittele D-vitamiinilisien käyttöä koronaepidemian aikana koko kansalle. Korona ei ole muuttanut suomalaisia D-vitamiinisuosituksia. Lisää suositellaan vanhuksille, lapsille ja raskaana oleville ja muille vain silloin, jos he eivät syö kalaa ja D-vitaminoituja maitotuotteita. Suvi Virtanen työtovereineen vastasi Pasi Malmin kritiikkiin toteamalla, että Suomen D-vitamiinipolitiikka on onnistunut ja suomalaisten D-vitamiinitilanne on parantuntut. Onko todella näin ja olisiko kaikki hyvin, jos vain jokainen pinnistelisi kalan syönnin ja maidon juonnin suhteen niin, että saavuttaa suositellun 10 µg D-vitamiinia päivässä?

Suomalaisten työikäisten ravintoaineiden saantia mitataan viiden vuoden välein julkaistavassa FinRavinto- tutkimuksessa ja vastaavasti D-vitamiinipitoisuuksia ja muita terveyden mittareita FinTerveys -tutkimuksessa. Työikäiset ovat heitä, joille D-vitamiinilisää ei suositella kuin poikkeustapauksessa. FinRavinto 2017 -tutkimuksessa 58 % naisista ja 33 % miehistä sai ruoastaan D-vitamiinia alle suositellun (Valsta ym. 2018). Suvi Virtasen ja kumppaneiden mainitsemat D-vitamiinin saannin keskiarvot, 22 – 25 μg/vrk pitävät sisällään myös saannin ravintolisistä. D-vitamiinin puute kehittyy talvella, jos sitä ei saada riittävästi ruoasta tai lisistä, sillä talvella D-vitamiinia ei muodostu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Työikäisistä miehistä 29 % ja naisista 18 % kärsi yhä D-vitamiinin puutteesta talvella 2017, kun puutteen raja-arvona käytetään yleisesti hyväksyttyä rajaa <50 nmol/l (Raulio ym. 2020). Virtasen ym. väite, että vain 2 -5 % kärsisi puutteesta Suomessa talviaikaan, perustui jo vanhentuneeseen raja-arvoon <30 nmol/l, millä ei ole enää tutkijoiden yleistä hyväksyntää (Paakkari 2020). Ei voi välttyä ajatukselta, että tätä raja-arvoa käyttämällä haluttiin tilanteen näyttävän paremmalta kuin se oikeasti onkaan. Aiemmassa FinRavinto -tutkimuksessa havaittiin, että yhteinen nimittäjä D-vitamiinin puutteesta kärsiville oli se, että heistä suurin osa ei ollut käyttänyt D-vitamiinilisää (Raulio ym. 2017).

Keskusteluissa on jäänyt huomioimatta se, että nykyiset suositukset perustuvat vain luuston terveyteen, johon on katsottu riittäväksi 50 nmol/l D-vitamiinin veripitoisuus (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Tästä raja-arvosta ei kuitenkaan ole ollut yksimielisyyttä edes ennen koronaa, vaan esimerkiksi Endocrine Societyn mukaan riittävä pitoisuus on 75 nmol/l (Holick ym. 2010). Ei tiedetä vielä tarkalleen, mikä olisi immuunipuolustuksen kannalta optimaalinen veren D-vitamiinipitoisuus, mutta tähän asti kertyneen tutkimustiedon mukaan se on enemmän kuin 50 nmol/l, ainakin 75 nmol/l, mutta mahdollisesti jopa 100 nmol/l (Kaufman ym. 2020, Merzon ym. 2020, Paakkari 2020, Grant ym. 2020).

Moni taho onkin jo antanut Suomen suosituksia suurempia D-vitamiinisuosituksia korona-ajalle. HUS antoi joulukuussa 2020 suosituksien ikääntyneille ja erityisryhmille (HUS 2020). HUS:n 20 – 50 µg/vrk suositusta voi pitää edelleen alakanttiin olevana, mutta ainakin se on askel oikeaan suuntaan. Sveitsiläinen Expert Panel laati yhteistyössä Swiss Society of Nutritionin kanssa ravitsemussuositukset korona-ajalle, ja he päätyivät suosittelemaan 50 µg/vrk D-vitamiinia (Expert Panel 2020). Samaan määrään päätyi Juhani Knuuti perehdyttyään D-vitamiini- ja koronatutkimuksiin (Knuuti 2020). Yli 200 asiantuntijaa on julkaissut avoimen kirjeen maiden hallituksille ja terveysviranomaisille. Tässä vetoomuksessaan asiantuntijat, joiden joukossa on myös useita tunnettuja D-vitamiinitutkijoita, vaativat pikaisesti 50-100 µg suuruisen D-vitamiinilisän käyttöönottoa.

D-vitamiinisuositus on Suomessa muutenkin matalimpien joukossa koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Amerikkalaisille suosituksia laativan IOM:n (Institute of Medicine) suositus on 15 µg/vrk, samoin EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto). Endocrine Societyn suositus on 38-50 µg/vrk. Ravitsemustieteilijät Suvi Itkonen, Maijaliisa Erkkola ja Christel Lamberg-Allardt selittivät Lääkärilehdessä suositusten erojen johtuvan siitä, että muualla suositukset perustuvat tilanteelle, jossa ei altistuta auringonvalolle, kun taas Pohjoismaiset suositukset perustuvat “tavanomaiselle” auringonvaloaltistukselle (Itkonen ym. 2019). Vuotta aiemmin Christel Lamberg-Allardt oli kirjoittanut Moodi-lehdessä, että kaikki suositukset niin Euroopassa kuin Amerikassakin perustuvat oletukseen, jossa D-vitamiinin muodostuminen iholla on minimaalista (Lamberg-Allardt 2018). Olipa totuus niin tai näin, on täysin selvää, että Suomessa, missä D-vitamiinia on mahdollista muodostua iholla vain puolet vuodesta, D-vitamiinisuositus ei voi perustua auringonvalolle.

Vaikka elintarvikkeiden D-vitaminointi onkin parantanut suomalaisten D-vitamiinin saantia ja jostain päin maailmaa on löydettävissä suurempi D-vitamiinipuutteisten osuus, ei tilanteen voi sanoa olevan hyvä Suomessa. Yhä lähes kolmannes miehistä ja viidennes naisista vajoaa talvella D-vitamiinin puutteeseen. Heidän riskinsä sairastua koronaan vakavin oirein ja jopa kuolla infektioon on kasvanut. D-vitamiinilisä on halpa ja turvallinen niillä annostuksilla, mitä eri asiantuntijat ovat ehdottaneet. Asian hyödyt ja haitat puntaroiden D-vitamiinilisää pitäisi suositella heti kaikille talvella.

Lähteet:

Expert Panel. White paper on Nutritional status in supporting a well-functioning immune-system for optimal health with a recommendation for Switzerland. 2020.

Grant W B ym.. Evidence that Vitamin D Supplementation Could Reduce Risk of Influenza and COVID-19 Infections and Deaths. Nutrients 2020;12(4), E988.

Holick MF, Binkley NC, Bischoff-Ferrari A, Gordon CM, Hanley DA, Heaney RP. ym. Clinical practice guideline: evaluation, treatment and prevention of vitamin D deficiency: an Endocrine Society clinical practice guideline. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 2011;96:1911-30.

HUS. HUS suosittelee D-vitamiinilisää ikääntyneille ja erityisryhmille koronavirusepidemian aikana. Mediatiedote 15.12.2020.

Itkonen  ST, Erkkola M, Lamberg-Alladt C. Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti. Suom Lääkäril 2019;74:2348-49.

Kaufman HW, Niles JK, Kroli MH, Bi C, Holick MF. SARS-Cov-2 positivity rates associated with circulating 25-hydroxyvitamin D levels. PloS ONE 2020:15(9) doi:10.1371/journal.pone.0239252

Knuuti J. D-vitamiini ja Covid. Blogikirjoitus 10.10.2020.

Lamberg-Allardt C. D-vitamiinin aineenvaihdunta ja tilanne Suomessa. Moodi 1/2018,

Merzon E, Tworowski D, Gorohovski A, Vinker S, Cohen AG, Green I ym. Low plasma 25(OH) vitamin D level is associated with increased risk of COVID-19 infection: an Israeli population-based study. The FEBS Journal 2020;287:3693-3702.

Paakkari I. D-vitamiini. Duodecim terveyskirjasto 24.9.2020

Paakkari I. Veren D-vitamiinin pitoisuus on käänteisessä suhteessa koronainfektion ja sen vakavuuden riskiin. Duodecim terveysportti 2.11.2020.

Raulio S, Erlund I, Männistö S, Sarlio-Lähteenkorva S, Sundvall J, Tapanainen H, Vartiainen E, Virtanen SM. Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. European Journal of Public Health 2017;27:268-73.

Raulio S, Tapanainen H, Erlund I, Valsta L, Jääskeläinen T, Virtanen S. Vitamin D intake and status of working-age Finns in 2017. Abstract presented in the 12^th Nordic Nutrition Conference 2020.

Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.

Kirjoittaja:

Johanna Kaipiainen, ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti