Espoon valtuustossa päätös Tunnin junasta

Espoon, vanhan koulukaupunkini kannalta, Rantarata ja Tunninrata Turun suuntaan sekä Espoon kaupunkirata ovat merkittäviä. Espoosta ei johda rataa pohjoisen suuntaan, vaan pohjoiseen yhteydet kulkevat Helsingin aseman kautta. Siksi on ymmärrettävää, että Espoossa intressit ovat enemmän lännen suuntaan.

Itse näkisin kuitenkin nuo Espoon ratahankkeet osana valtakunnallista ratahankekokonaisuutta, jossa koko Suomen rataverkkoon investoidaan niin, että se parantaa nopean sekä joustavan matkustamisen sekä rahtiliikenteen sujuvuuden edellytyksiä koko maassa.

Matkustamisen nopeuttaminen ja aikatauluissa pysyminen mahdollistavat työvoiman ja työntekijöiden kohtaamisen laajemmilla alueilla ja pitempien etäisyyksien päästä.

Tässä tulee mieleen esimerkiksi pääkaupunkiseudun työvoiman tarve. Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat nousseet työpaikkojen lähistöllä pilviin, jolloin duunareilla ei ole enää varaa asua lähellä työpaikkoja. Se puolestaan lisää työvoimapulaa, lisää työvoiman vaihtuvuutta ja luo paineita palkkojen korottamiselle. Meillähän on Suomessa alueita, joissa asunnon saa suorastaan pilkkahinnalla verrattuna pääkaupunkiseudun asumiskustannuksiin.

Junarahdin kuljettamisen aikatauluissa pysyminen on tavaroiden toimitusten kannalta ensiarvoisen tärkeää ( logistiikka on nykyjään minuuttipeliä, myöhästymisiä ei sallita ). Matkustaja- ja rahtijunien on mahduttava samoille raideverkostoille ilman, että toinen juna joutuu vähän väliä pysähtymään sivuraiteelle odottelemaan.

Vielä 1990-luvulla ja 2000 luvun alkupuolella osa rekoista kuljetettiin Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä junavaunujen päällä. Vajaa kymmenen vuotta sitten tuo monimuotoliikenne lopetettiin ja nyt kaikki rekat jauhavat 500 – 600 hv dieselmoottoreiden pakoputket punaisina muutenkin huonossa kunnossa olevaa tieverkostoamme loppuun.

Koronaepidemian negatiivisten talousvaikutusten torjunnassa puhutaan elvyttämisestä. Mikä olisi sen järkevämpää elvyttämistä, kun investoida valtakunnan rataverkostoon ( huom. ero investointien ja tukiaisten välillä ). Rataverkostoon investointi tuo töitä monelle alalle niin yrityksille kuin niiden työntekijöille.

Mitä tuo maksaa ? Kyllä se maksaa noin 7 – 10 miljardia 7 – 12 vuoden jaksossa. Mitä se tuo vastikkeeksi ? Se tuo em. matkustaja- ja rahtiliikenteen paranemista ja luotettavuutta, työtä ja toimeentuloa sekä Suomen kilpailukykyä siinä vaiheessa, kun talouden käyrät lähtevät taas nousuun ”koillisen suuntaan”.

Mistä nuo rahat otetaan investointeihin ? Otetaan lainaa, niin kuin jokainen firmakin tekee kun se sijoittaa tulevaisuuden investointeihin. Suomi saa helposti edelleen halpakorkoista lainaa maailmalta, sen verran hyvät luottotiedot maallamme on edelleen.

Junat kulkevat pääsääntöisesti sähköllä. Viime vuonna Suomessa 82 % sähköstä tuotettiin hiilidioksidineutraalisti ( Energiateollisuus ry ) . Miten muistan, että tämäkin hallitus on ajamassa liikenteen päästöjen vähentämistä.