Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia

Tänään lauantaina vietetään lapsen oikeuksien päivää. Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja ne on turvattu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksella. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kasvuun. Lasta tulee myös kuulla häntä koskevissa kysymyksissä.

Lapset ja nuoret elävät hyvin poikkeuksellisia korona-sukupolven kokemuksia. Etäkoulu on lisännyt oppimisvajetta, jossa on vielä pitkään umpeen kuromista. Monet lapset ja nuoret ovat kärsineet siitä, etteivät luokkatoverit olleet vierellä vertaistukena tai aikuinen lähellä kannustamassa ja opastamassa. Erityisen suuri huoli on niistä oppilaista, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai tehostettua tukea oppimiseen. Moni kaipaa rauhallista opiskelutahtia pienessä ryhmässä, jossa opettajalla on aikaa lapsille, joilla on oppimisen haasteita. Tarvitaan resursseja pienryhmäopetukseen, mutta myös resurssiopettajia luokkiin samanaikaisopetukseen. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat nyt aikuisten tukea ja välittämistä. Yhteisöllisyyden lisääminen on myös keskeistä ja nuorisotyön on tärkeää jalkautua kouluille. Opettajat kokevat usein riittämättömyyden tunnetta, kun jokaisen lapsen kohdalla pitäisi pysähtyä pitemmäksi aikaa kuuntelemaan ja juttelemaan. Näen itse erityisopettajan työssäni moniammatillisuuden tärkeyden. Lasten ja nuorten tueksi tarvitaan aikuisia. Siksi on niin tärkeää, että kuntapäätöksillä turvaamme lasten ja nuorten palvelut, hoivan ja koulutuksen.

Nuorisotutkimusseuran keräämän aineiston mukaan pitkittynyt korona-aika on lisännyt nuorten kokemaa yksinäisyyttä. Tutkijat korostavat myös, että sosioekonomisten erojen huomioiminen on pandemian jälkihoidossa tärkeää. Jo ennen koronakriisiä noin joka viides lapsi ja nuori on kärsinyt jonkin asteisista mielenterveysongelmista. Erityisen tärkeää on, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja matalalla kynnyksellä. On keskeistä, että vahvistetaan olemassa olevia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, kuten Nuorisopoliklinikka Nupolin toimintaa ja kouluterveydenhoitoa. Lisäksi tarvitaan uusia auttavia matalan kynnyksen tukipalveluja.

Suomessa joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Pelastakaa lapset ry:n tuore raportti kertoo, että lapsuudenkodin tiukka taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsiin pitkäkestoisesti. Köyhyys tekee lapsen osattomaksi monesta asiasta, mihin luokkakavereilla on varaa. Espoota pidetään hyvinvoivana kuntana, mutta meillä on vähävaraisia, joiden osattomuuden tunne on suurta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen kasvuun vailla jokapäiväistä huolta toimeentulosta. Vähävaraiset lapsiperheet tarvitsevat tukeamme.

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimukset osoittavat, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu