Koronan jälkeinen minä

Korona lisää tyytyväisyyttä omaan elämään

Koronakriisin aiheuttama inhimillinen tuska on koskettanut väistämättä suurinta osaa suomalaisia. Silti merkille pantavaa on myös seuraavat koronakriisin positiiviset lieveilmiöt:

  • Tyytyväisyys omaan elämään on kasvanut
  • Sairauspoissaolot ovat vähentyneet
  • Ulkoilu ja yleisesti luonnossa liikkuminen on lisääntynyt

Tällä hetkellä on käynnissä globaali ihmiskoe, jossa olemme kaikki osallisena. Sitä voisi kutsua vaikka pakkodigitalisaatioksi.  Koronakriisin jälkeinen aika tulee muuttamaan tapaamme olla ja elää. Niin kävi 90 -luvun laman jälkeen ja niin tulee käymään myös nyt. Uskon, että muutos tulee olemaan kansanterveyden näkökulmasta positiivinen.

Pakkodigitalisaatio ja työhyvinvointi

Pakkodigitalisaatio näkyy jo nyt suomalaisten parantuneena työhyvinvointina. Lääkärikäynnit ovat vähentyneet ja sairauspoissaolot ovat laskeneet. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan tilalle on tullut tylsistymistä ja apatiaa. Mutta tosiasia on se, että työhyvinvointi on myös parantunut. Mahdollisuus mukauttaa oma työtahti ja omat resurssit kulloisenkin päivän työnvaatimuksiin on kova juttu. Kotona työn voi pätkiä ja jaksottaa erittäin huonojen yöunien jälkeen aivan eri tavalla kuin toimistokompleksissa kymmenien valvovien silmien alla.

Huomionarvoista on myös se, että henkilökohtaiset somekanavat ovat olleet jo vuosia käytössä. Niillä on tavallaan harjoiteltu etäasiointia ja osaaminen on siirtynyt korona-aikaa palveleviin Teams- ja Zoom -sovelluksiin.  Perheiden sisäiseen viestintään muodostetut Whatsapp -ryhmät ovat olleet jo vuosia viestinnän keino suvun sisäisten tiimien sisällä.  On harjoiteltu ja nyt opittua sovelletaan tapoihin tehdä työtä ja esimerkiksi tapoihin asioida viranomaisten ja vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajien kanssa.

 

Vapaa-aika ja luonto

Ei voi olla huomaamatta retkeileviä perheitä ja polkujuoksun ja maastopyöräilyn huumaamia luontoliikkujia Viikin metsissä. Tutkimusten evidenssi luonnon positiivisista vaikutuksista mieleen on selvä: metsä rentouttaa. Ja onhan sitä metsää koitettu tuoda toimistojen seinille ja tietokoneiden näytöille eri tyyppisin graafisin elementein vuosikymmeniä.  Tutkimuksissa on huomattu, että korona tuo myös perheenjäseniä lähemmäs toisiaan. On aikaa. Päivällä yhdessä kotona ja illalla yhdessä metsässä.

Fysioterapeuttina tiedän, että uuden oppiminen vie aikaa. Jos oppiminen on suunnitelmallista ja oppija kokee tapahtuvan hyväksi, on oppiminen nopeaa. Tällä hetkellä iso osa suomalaisia poisoppii avokonttoreiden hälystä. Samalla he oppivat löytämään olennaisen läheltä: Metsistä, Woltista, etälääkäreilta jne. Vuosi koronan pakottamaa treeniä tarkoittaa paljon uudella tavalla elämiseen ja olemiseen suhtautuvia kansalaisia. Positiivisiksi koetuilla opituilla tadoilla on taipumus vakiintua osaksi arkea. Uskon, että lähiluonnon arvostamisen ja arkiliikunnan suosio tulee jäämään osaksi erityisesti kaupunkilaisten koronan jälkeistä arkea.

Päätä rutinoida hyväksi koettu!

Kuntoutuksessa ja yleesäkin tavoitteellisessa harjoittelussa tavoite määrittää valittuja harjoittelumuotoja sekä harjoittelun keinoja. Nyt on hyvä hetki asettaa omat tavoitteet hyvän elämän ja sen osa-alueiden osalta vuodelle 2021. Keinoja on päästy testaamaan pitkin vuotta 2020 ja niistä voi rohkeasti poimia toimivimmat. Itse panostan valokuvaamiseen sekä kevyeen peruskestävyysliikuntaan visuaalisesti upeissa paikoissa ihan täällä kotimaassa.

Helsinkiläinen personal trainer- ja fysioterapia yrittäjä Johannes Hesso

 

Johannes Hesso

Fysioterapia- ja personal trainer -yrittäjä sekä intohimoinen maastopyöräilijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu