Lisää tilastoanalyysiä koronaviruksesta

Hei taas, kirjoitin jokin aika sitten tälle samalle palstalle koronavirushysteriaa käsittelevän blogitekstin:https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/johannes-sorvali/tilastodata-ei-tue-koronahysteriaa/ ja nyt jatkan samasta aiheesta. Suosittelen asiasta kiinnostuneita lukijoita lukemaan ensin aikaisemman kirjoitukseni, sillä tavoin tämänkertaiseen pääsee paremmin mukaan.

Aikaisempi kirjoitukseni, kuten tämäkin, keskittyy tutkimaan koronakuolleisuutta erityisesti Ruotsissa, jossa koronavirukseen liittyviä rajoituksia on ollut suhteellisen vähän ja viruksen voidaan arvioida päässeen leviämään melko vapaasti. Kaikki aineistoni, ellen ole muuta lähdettä asiayhteydessä erikseen maininnut, on peräisin Statistiska Centralbyrånista eli Ruotsin valtion tilastokeskuksesta: https://www.scb.se/en/finding-statistics/.

Viimeksi totesin koronavuoden 2020 olleen pahin kuolleisuusvuosi Ruotsissa kahdeksaan vuoteen henkeä kohti laskettuna, mutta ettei pelkästään kokonaiskuolleisuuteen perustuva tarkastelu myöskään aivan riittäisi antamaan realistista kuvaa itse koronavirusepidemian rajuudesta, koska aikaisempina vuosina myös kesäkauden kuolleisuus on ollut suurempaa. Mainitsin myös ohimennen siitä, miten itse influenssojen rajuutta voidaan ainakin karkeasti arvioida sen mukaan, kuinka korkeita kuolleisuuspiikkejä ne ovat kesän perustasoon nähden aiheuttaneet. Jatkan nyt erityisesti tästä näkökulmasta, koska uskoakseni se vie meidät lähemmäksi totuutta.

Pahoittelen jo heti kättelyssä sitä, että tämänkertainen kirjoitukseni on kenties hajanaisempi, ikävystyttävämpi ja vaikeaselkoisempi kuin edellinen. Väitän kuitenkin saaneeni aineistosta irti kiinnostavia ja tärkeitä tuloksia ja pyydän siksi lukijoilta kärsivällisyyttä.

Tässä kohtaa on myös syytä huomauttaa, että alan kirjallisuudessa influenssakuolleisuutta on yleensä tapana tarkastella pikemminkin influenssakausittain kuin kalenterivuosittain, eli on järkevämpi tutkia ajanjaksoa, joka alkaa joskus loppusyksystä kuolleisuuden noustessa ja päättyy taas keväällä ilmojen lämmetessä. Koska kuitenkaan influenssakausi 2019-2020 ei koronan osalta ole ”täysi” (korona saapui Pohjoismaihin vasta vuoden 2020 puolella) ja koska toisaalta influenssakausi 2020-2021 ei ole vielä aivan päättynyt, tutkin selvyyden vuoksi kokonaisia kalenterivuosia.

Kuvassa A olen tarkastellut erikseen muutamia ”erityismaininnan” ansaitsevia vuosia aikaväliltä 1927-2020, tarkemmin sanottuna niiden kuukausittaisia, henkeä kohti laskettuja kuolleisuuksia. Heti on huomattavissa ilmiö, josta puhuin jo aikaisemmassa kirjoituksessani, eli että kuolleisuuden yleinen taso on menneiden vuosien kohdalla kautta linjan suurempaa kuin vuonna 2020. Tämä käy erityisesti ilmi katsottaessa kesäkauden kuolinlukuja, millä tarkoitan hyvin karkeasti ottaen aikaväliä kesä-marraskuu. Tämän ajanjakson kuolleisuuskäyrä on melkein vaakasuora miltei kaikkien tarkasteltavien vuosien kohdalta, ainakin riittävän vaakasuora, jotta kyseisten kuukausien keskiarvoa voidaan pitää eräänlaisena ”peruskuolleisuutena”, kuolleisuustasona, joka pysyisi varmaankin ainakin jonkin aikaa suhteellisen vakiona ilman syksyn myötä saapuvaa kylmyyttä ja siitä aiheutuvaa yleistä vastustuskyvyn heikkenemistä ja influenssakuolleisuuden nousua. Koska peruskuolleisuustaso on vuosien kuluessa vaihdellut, kuvasta A on kenties vaikea arvioida, kuinka suuria nimenomaan influenssakauden kuolleisuuspiikit tähän perustasoon nähden ovat, kun verrataan eri vuosia tältä osin toisiinsa.

Voidakseni vielä selkeämmin luonnehtia COVID19-viruksen tappavuutta suhteessa näiden valikoitujen vuosien aikana raivonneisiin influenssoihin, olen vielä erikseen kuvassa B siirtänyt kaikkien tarkasteltavien vuosien kuolinkäyrät ”peruskuolleisuuden” osalta samalle nollatasolle vuoden 2020 kanssa. Menettelin tässä seuraavalla tavalla: laskin ensin kunkin tarkasteltavan vuoden keskimääräisen kuukausittaisen kuolleisuuden ajalta kesäkuusta marraskuuhun (eli karkeasti ajateltuna influenssakauteen kuulumattomien kuukausien ajalta, jolloin kuolleisuuskäyrät ovat matalalla ja enemmän tai vähemmän vaakasuoria). Tämän jälkeen vähensin näin saadun keskiarvon kyseisen vuoden kunkin kuukauden kokonaiskuolleisuudesta, minkä jälkeen kaikkien vuosien kuolinkäyrät ovat kesäkauden ajalta nollatasossa. Kun nyt lasketaan kesätason ylittävät piikit yhteen, saadaan jonkinlainen arvio siitä, kuinka pahaa kuolleisuutta kunkin vuoden influenssa on perustasoon nähden aiheuttanut, ja voidaan samassa kuvaajassa tarkastella tätä rinnakkain useampien vuosien osalta.

Ilmeisesti tilastotieteilijät arvioisivat influenssakausien ns. yli- tai alikuolleisuutta mieluiten pidemmältä aikaväliltä laskettujen keskiarvojen perusteella, mutta luulisin tämänkin karkean menetelmäni antavan vähintäänkin oikean suuntaisia tuloksia.

Minulla on myös laskennallinen perustelu sille, miksi uskon menetelmän toimivuuteen. Mikäli nimittäin tosiaan vuoden 2020 jokaisen kuukauden kuolleisuutta vähennetään siten, että kesä-marraskuu-aikavälin keskiarvokuolleisuudeksi tulee nolla, laskemalla tällöin muiden kuukausien piikit yhteen saadaan likimain 10,0497 kuollutta 10 000 henkeä kohden. SCB:n mukaan Ruotsin väkiluku vuoden 2020 lopussa oli 10 379 295. Luku vaihtelee vähän laskentatavan mukaan mutta käytetään nyt tätä. 10,0497 kuollutta 10 000 henkeä kohden on yhtä kuin likimain 10 431 kuollutta 10 379 295 henkeä kohti. Tämä olisi siis karkea arvio influenssakuukausien ylikuolleisuudesta vuonna 2020 verrattuna kesän perustasoon. Kuinka ollakaan, toisesta lähteestä: https://www.worldometers.info/coronavirus/country/sweden/ , saadaan vuoden 2020 viimeiseen päivään mennessä Ruotsissa koronavirukseen kuolleiden lukumääräksi 9817. Tämä on itse asiassa ihmeellisen lähellä äsken laskettua lukua 10 431, mistä voidaan päätellä, että menetelmä antaa jotakuinkin tyydyttävän tasoisen arvion kunakin vuonna influenssaan kuolleiden lukumäärästä, kun vielä otetaan huomioon, että koronaviruksen tappotaival alkoi Ruotsissa kunnolla vasta marraskuussa 2020 ja tammi-helmikuussa perustason ylittävät kuolleisuuspiikit lienevät tavallisen influenssan aiheuttamia ja saattaisivat hyvinkin selittää eron em. luvuissa.

Tuskinpa kukaan osaa sanoa, kuinka monta ihmistä ”tavallinen” influenssa Ruotsissa vuonna 2020 tappoi ja kuinka paljon esiintyy päällekkäisyyttä – kuinka moni ihminen on saanut sekä ”tavallisen” influenssatartunnan että koronavirustartunnan ja kuinka monen näistä ihmisistä voidaan katsoa kuolleen pikemminkin tuohon tavalliseen influenssaan kuin koronaan jne.

Intuitiivisesti kuitenkin tuntuu siltä, että COVID19-viruskuolleisuus oli olennaisesti yhtä kuin vuoden 2020 aikana koetut suuret kuolinaallot, koska tavallinen influenssa oli koronan tuloon asti ollut kaudella 2019-2020 hyvin lievä. Oli miten oli, uskallan nyt ulottaa saman, perustason yli meneviin piikkeihin pohjautuvan influenssakuolleisuustarkastelun muihinkin vuosiin. Kun puhun kirjoituksessani tämän jälkeen influenssakuolleisuudesta tai ylimääräisistä kuolemista, viittaan siis nimenomaan tähän omaan laskentamenetelmääni.

Tiedän myös, että arviot influenssojen kuolinuhreista vuosittain vaihtelevat laskentatavan mukaan ja omat lukuni ovat monen vuoden osalta selvästi suurempia kuin monen muun lähteen antamat. Mutta olennaista onkin, että olen käsitellyt kaikkia vuosia samalla analyyttisellä tavalla, jolloin vuosien keskinäinen suhteellinen vertailu on johdonmukaista, vaikka absoluuttiset luvut eroaisivat selvästi jonkin muun lähteen antamista. Ja nimenomaanhan tämä keskinäinen vertailu on oleellista, sillä se pyrkii vastaamaan kysymykseen: Kuinka paljon pahempi vuosi 2020 oli influenssakuolleisuudessaan verrattuna vaikkapa vuoteen 1993 ja olivatko sulkutoimet tämän eroavaisuuden nojalla ehdottoman perusteltuja ja välttämättömiä, kun kuitenkaan esimerkiksi vuonna 1993 ei poikkeuksellisen suuresta influenssakuolleisuudesta huolimatta tehty mitään erityisiä rajoitustoimenpiteitä, eikä asia edes murtautunut suuren yleisön tietoisuuteen?

(Minun on pakko myös tähän väliin huomauttaa huonon omantuntoni pakottamana, että riippuen vähän siitä, minkä kuukausien keskiarvona em. kuolleisuuden ”perustaso” lasketaan, saadaan hivenen toisistaan poikkeavia tuloksia. Joillakin laskutavoilla koronavuoden kuolleisuus tulee aavistuksen suuremmaksi suhteessa joihinkin muihin vuosiin kuin mitä se nyt on, toisaalta tällöin saattaa jonkin muun vuoden ylimääräkuolleisuus puolestaan kasvaa suhteessa vuoteen 2020. Tulokset ovat joka tapauksessa ehdottomasti suuntaa antavia. Perustason määrittäminen esimerkiksi kunkin vuoden pienimpien kuolleisuuskuukausien perusteella (eikä aina tiettyjen vakiokuukausien) ylittää haastavuudessaan tämänhetkiset excelöintitaitoni. Tai sitten vaatii hirvittävää vaivannäköä, johon ei ole nyt aikaa. Espanjantautivuoden 1918 perustason määrittelin maalis-elokuuvälin perusteella kesä-marraskuuvälin sijaan, sillä pahimmat kuolleisuuspiikit sijoittuivat loka- ja marraskuulle, ja tämä olisi muuten vääristänyt tulokset kyseisen vuoden kohdalla täysin.)

Ja nyt sitten pääsemme kaikista keskeisimpään analyysiin eli arvioon siitä, miten koronavirusvuosi 2020 suhtautuu tappavuudessaan muihin vuosiin suurin piirtein viimeisen sadan vuoden ajalta, kun peruskuolleisuus on edellä kuvatulla tavalla tasattu ja tutkitaan vain influenssakuukausien ylimääräistä kuolleisuutta.

Viimeisin vuosi, jolloin tämä ylimääräinen kuolleisuus oli väkilukuun suhteutettuna suurempaa kuin vuonna 2020, oli 1947. Jos vuoden 1947 ylimääräisten kuolleiden lukumäärä suhteutettaisiin Ruotsin vuoden 2020 lopun väkilukuun, se olisi likimain

11 418. Muistutuksena että vuoden 2020 vastaava kuolleisuusluku oli siis 10 431.

Kuva C esittää karkeata arviota vuosien 1900-2020 ylimääräisestä kuolleisuudesta (edellä kuvatulla menetelmällä laskettuna). Siitä nähdään selvästi, että vuoden 1947 jälkeenkin on koettu rajuja influenssakuolleisuusvuosia, jotka vetävät hyvinkin vertoja vuodelle 2020, jos eivät nyt aivan sen lukemiin ylläkään.

Jos mennään vuodesta 1947 menneisyyteen päin, on pahoja influenssavuosia tiheämmässä, erityisesti voidaan mainita vaikkapa vuodet 1941, 1931 ja tietenkin pahin espanjantautivuosi 1918, joka ylittää kuolleisuusmittasuhteissaan kaikki muut tarkasteltavat vuodet reilusti. Keskitytään kuitenkin tutkimaan ”tavallisiksi” luokiteltuja influenssavuosia, siis sellaisia, joiden aikana ei ainakaan julistettu (tietääkseni) kansallista hätätilaa tai muutenkaan otettu valtiovallan määräyksestä käyttöön merkittäviä poikkeusrajoituksia (kuten vuonna 1918 tehtiin muun muassa Ruotsissa ja vuonna 2020 on tehty melkein koko maailmassa).

En ole lukenut kaikkea mahdollista asiaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ainakin Martin Holmberg artikkelissaan: https://www.researchgate.net/publication/309874074_The_ghost_of_pandemics_past_Revisiting_two_centuries_of_influenza_in_Sweden mainitsee esimerkiksi vuoden 1941 olleen paha influenssavuosi. Tämä tiedettiinkin jo lukujen perusteella, mutten ole löytänyt mistään mainintoja mittavista rajoitustoimista kyseisenä vuonna, saati esimerkiksi vuosina 1947 ja 1993, jotka kuitenkin selvästi myös olivat rajuja. (Sivumennen sanoen kirjallisuudessa höpistään toistuvasti vuosien 1958 ja 1969 influenssoista, jotka muka olivat vakavia, mutta omien laskelmieni perusteella pikemminkin keskivertoja.)

Ymmärrättekö, mitä tässä yritän sanoa? Olen koko ajan myös osittain ikään kuin yrittänyt ”ajaa koronahysterian asiaa”, tarkoitan siis että koska kokonaiskuolleisuuksiin perustuvassa tarkastelussa vuosi 2020 jää selvästi kakkoseksi kaikille vuosille ennen vuotta 2013, olen yrittänyt muodostaa edes jotakin järkeilyä, jonka mukaan korona voitaisiin perustellusti julistaa hirvittäväksi pandemiaksi, joka ehdottomasti vaatii käytännössä yhteiskunnan toimintojen laajamittaista rajoittamista. Mutta jos se tappoi vuonna 2020 Ruotsissa vain suurin piirtein 25% enemmän ihmisiä kuin mitä influenssakauden ylimääräinen kuolleisuus oli vuonna 1993 (henkeä kohti) ja toisella tavalla ilmaistuna, jos vuoden 2020 väkilukuun suhteutettuna vuoden 1993 influenssakauden ylimääräinen kuolleisuus olisi noin 8500 henkeä siinä missä vuoden 2020 vastaava kuolleisuus oli noin 10500 henkeä, miten korona onkin nyt muka yhtäkkiä raamatulliset mittasuhteet saavuttanut katastrofi, kun vuonna 1993 käytännössä kukaan, ehkä lääkäreitä yms. asiantuntijoita lukuunottamatta, ei kiinnittänyt asiaan mitään kummempaa huomiota, vaikka silloinkin ihmisiä kuitenkin kuoli influenssaan kirjaimellisesti tuhansittain? Meneekö raja ihmiskunnan kohtaloa muokkaavan ”globaalin pandemian” ja suhteellisesta rajuudestaan huolimatta käytännössä huomiotaherättämättömän influenssan välillä siis todella jossakin näiden lukujen välimaastossa, onko luku 10500 todella niin paljon suurempi kuin luku 8500? Ei minusta. Pahimman Espanjantautivuoden 1918 tapauksessa vastaava kuolleisuusluku olisi viidenkymmenentuhannen luokkaa vuoden 2020 väkilukuun suhteutettuna.

Lisäksi entisaikojen pahat influenssat olivat siinäkin mielessä aidosti kamalampia, että ne tappoivat kirjallisuuden perusteella suhteessa selvästi enemmän nuorempaa ja perusterveempää väestöä, kun taas koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on käytännössä menehtynyt melkein pelkästään vanhoja ja valmiiksi sairaita ihmisiä.

Ja vielä kun muistetaan ne tosiasiat, joista puhuin enemmän aikaisemmassa kirjoituksessani, eli että todellisuudessa vuoden 1993 kokonaiskuolleisuus henkeä kohti laskettuna (samoin kuin käytännössä kaikkien muidenkin vuosien henkeä kohti lasketut kokonaiskuolleisuudet ennen vuotta 2013) ylittää selvästi vuoden 2020 henkeä kohti lasketun kokonaiskuolleisuuden ja että vuoden 1993 joulukuussa henkeä kohti laskettu kuolleisuus oli suurempi kuin vuoden 2020 pahimpana kuolleisuuskuukautena eli huhtikuussa, paniikinomainen hysterianlietsonta tässä tilanteessa vaikuttaa entistäkin kyseenalaisemmalta.

No miksi sitten saamme illasta toiseen uutisissa ja A-studiossa kuulla totisia ja hyvin huolestuneita puheenvuoroja, joissa pelätään ”vakavan tautitilanteen” lähtevän täysin käsistä? Menemättä mihinkään salaliittoteorioihin, luulen että hyvinkin merkittävä osa Suomen terveydenhuollon ammattilaisista on myös tutustunut todellisiin kuolinlukuihin ja ymmärtää realistisesti, minkä tason ”pandemia” tämä oikeasti on. Samaan aikaan kuitenkin media on sensaatiohakuisuudessaan antanut koko jutun paisua maailmanlaajuiseksi massapsykoosiksi, ja nyt lääkärit ym. ovat Keisarin uudet vaatteet – sadun kuvaamassa tilanteessa, jossa yleisesti hyväksyttyä totuutta kyseenalaistavien mielipiteiden esittäjät saavat välittömästi kuulla olevansa ”inhimillisestä kärsimyksestä piittaamattomia salaliittoteoreetikoita” ja joutuvat kenties pahimmassa tapauksessa pelkäämään jopa työpaikkojensa puolesta.

Jätän nyt tämän tähän, vielä olisi edelleen paljon muitakin asioita, mutta jääkööt ne mahdolliseen seuraavaan kirjoitukseen.

PS. Osoitteessa https://www.worldometers.info/coronavirus/country/sweden/  nähdään tämänhetkinen Ruotsin korona”tilanne”, näköjään kuolleisuuspiikit ovat taas laskeneet loppukevättä ja kesää kohti, niinkuin joka ikisenä muunakin tavallisena tai rajuhkona influenssavuonna tähänkin asti. 

Ja vielä huomautus, että kirjoitin tähän tekstiin myös lisäyksen, johon pääsee tästä: