Tilastodata ei tue koronahysteriaa
Tervehdys kaikille Uuden Suomen lukijoille. Olen Johannes Sorvali, 39-vuotias espoolainen matemaattisten aineiden opettaja. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni Uuteen Suomeen tai sen paremmin mihinkään.
Kirjoitukseni pääteema on koronavirukseen liittyvä, täysin ylimitoitettu hysteria. Olen hyvin huolissani talouden lamautumista seuraavista, hankalasti ennustettavista kerrannaisvaikutuksista. Siksi koetan nyt tilastoaineistoon nojaten osoittaa, että Covid19-”pandemia” ei missään tapauksessa ole uhkaavuudeltaan sitä luokkaa, että talouselämää halvaannuttavat rajoitustoimet olisivat perusteltuja.
Käytän analyysissäni vertailukohtana Ruotsia, sillä tunnetusti siellä koronavirukseen liittyviä rajoituksia on ollut selvästi muita Pohjoismaita ja useimpia muita maailman maita vähemmän. Ruotsi toimii meille tässä asiassa eräänlaisena koekaniinina: Miten meidän olisi käynyt, jos olisimme noudattaneet Ruotsin linjaa ja ”antaneet viruksen vain tulla”, etäisyydenpidon yms. perustuessa enemmänkin vapaaehtoisuuteen kuin poikkeussäädöksiin? No oma mielipiteeni on, että olisimme kokeneet varsin ärhäkän influenssavuoden 2020, luultavasti jokunen tuhatta henkeä olisi menehtynyt sairauteen. Olennaista kuitenkin on, että vastaavia ja paljon suurempiakin ihmismääriä on kokonaisväkilukuun suhteutettuna menehtynyt pahoina influenssavuosina ennenkin, eikä koronavirus edes tuhoisimpina kuukausinaan vuonna 2020 ylittänyt esimerkiksi niinkin läheiseen menneisyyteen liittyviä ajanjaksoja kuin vuosien 1988 ja 1993 joulukuita. Itse olin noina aikoina lapsi, enkä muista tapahtumia tarkasti. Mutta luultavimmin influenssasta ei esimerkiksi joulukuussa 1993 tehty Pohjoismaissa sen kummempaa numeroa. Tai jos se jossain uutiskynnyksen ylittikin, kansalaiset todennäköisesti kuittasivat asian olankohautuksella, sillä kuolleet olivat voittopuolisesti vanhuksia, niinkuin nytkin.
Kaikki käyttämäni kuolleisuuteen ja väkilukuihin liittyvä data on peräisin yhdestä ja samasta lähteestä: Statistiska Centralbyrånista (SCB) eli Ruotsin valtion omasta tilastokeskuksesta. Pyytäisin nöyrimmästi itse kutakin asiasta kiinnostunutta vierailemaan SCB:n sivustolla: https://www.scb.se/en/finding-statistics/ , josta löytyvät samat tilastot sekä ruotsiksi että englanniksi. Data on täysin julkista ja ilmaista, sen kerääminen vaatii pienen klikkailurumban, jonka jälkeen kaiken saa ladattua itselleen excelinä. Olen käyttänyt analyysiini tietoja sekä vuosien 1851-2020 kuukausittaisesta ja vuotuisesta kokonaiskuolleisuudesta että kokonaisväkiluvuista. Pienet määrät kuolintapauksia, joiden tapahtumakuukautta ei ole voitu tarkentaa, olen sivuuttanut koska niiden merkitus kokonaiskuvan on kannalta korkeintaan marginaalinen. Jatkossa voin tarvittaessa mielelläni selittää tarkemmin, mitä tiedostoja olen käyttänyt, mutta tällä erää yritän kiteyttää tärkeimmät löydökset muutamaan keskeiseen poimintaan:
– Ensinnäkin haluan vielä selvyyden vuoksi painottaa, että tutkin kuolleisuutta koko ajan nimenomaan kokonaisväkilukuun suhteutettuna kuolleisuutena, siis ns. henkeä kohti laskettuna kuolleisuutena, mikä on ainut järkevä tapa tulkita sitä. Ruotsin väkiluku on tarkasteluaikavälillä 1851-2020 moninkertaistunut, ja pelkästään aikavälillä 1969-2020 se on kasvanut noin kahdeksasta miljoonasta yli kymmeneen miljoonaan. Kunkin vuoden tai kuukauden kuolleisuutta on siis verrattu kyseisen vuoden lopussa mitattuun kokonaisväkilukuun, vain tällä tavalla eri vuosien kuolleisuusluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Edelleen kun arvioidaan esimerkiksi terveydenhuollolle aiheutuvaa kuormitusta minä hyvänsä vuotena tai kuukautena, on järkevintä tutkia samoja henkeä kohti mitattuja kuolleisuuksia, sillä terveydenhuollon henkilökunnan, kaluston ja infrastruktuurin määrä lienevät myöskin suorassa verrannollisuussuhteessa väkilukuun. Väestön kasvaessa rakennetaan uusia sairaaloita, koulutetaan enemmän lääkäreitä ja niin edelleen. Eli vaikka vuoden 2020 absoluuttinen kuolleisuusluku on suurempi kuin vaikkapa vuoden 1993, myös terveydenhuollon kapasiteetin voidaan otaksua vuonna 2020 olleen vastaavasti suurempi.
– Jos keskitytään aluksi tutkimaan ainoastaan kunkin vuoden henkeä kohti laskettua kokonaiskuolleisuutta, meidän ei tarvitse mennä sen kauemmas kuin vuoteen 2012 löytääksemme suuremman kuolleisuuden kuin vuonna 2020. Itse asiassa henkeä kohti laskettu kuolleisuus on ollut selvästi vuotta 2020 suurempaa koko aikavälillä 1851-2012, lukuunottamatta paria vuotta 1950-luvulla, jolloin kuolleisuus oli jostakin syystä alhainen.
– Ei kuitenkaan ole ”reilua” koronan vaarallisuudesta vakuuttuneita kohtaan keskittyä pelkästään vuosittaiseen kokonaiskuolleisuuteen, sillä voidaan tietenkin väittää koronaviruksen aiheuttaneen pahimmillaan ennennäkemättömiä kuolleisuuspiikkejä ja että ilman rajoitustoimenpiteitä tästä olisi seurannut terveydenhuollon ylikuormitus ja katastrofaalinen kuolinaalto. Ja toden totta, on mentävä aina vuoteen 2003 asti, jotta löydämme ensimmäisen kuukauden, tammikuun 2003 tarkalleen ottaen, jolloin henkeä kohti laskettu kuolleisuus oli suurempi kuin koronavuoden 2020 pahimpana kuukautena eli huhtikuussa. Mutta tästä taaksepäin mentäessä huhtikuuta 2020 pahempia kuolinkuukausia löytyy pelkästään viimeisten 50 vuoden ajalta useita kymmeniä, mainitsinkin jo aiemmin esimerkkeinä ”huippu”kuolinvuosien 1988 ja 1993 joulukuut, jolloin huhtikuu 2020 ylitettiin hyvinkin reippaasti. 1800-luvusta ja 1900-luvun alkupuoliskosta ei viitsi edes puhua, sillä kuolleisuus oli silloin välillä aivan eri mittakaavaa kuin nykyään. Usein vertailukohtana käytetystä espanjantaudista voidaan mainita sen verran, että se oli pahimmillaan loka-marraskuussa 1918 valtavan paljon tappavampi kuin koronavirus missään vaiheessa, puhutaan moninkertaisesta tautikuolleisuudesta. Ja edelleen muistutuksena että kyse on koko ajan henkeä kohti lasketusta kuolleisuudesta.
– Voin jonkin verran myös tulla koronauskovaisia vastaan. Minun on myönnettävä, että paholaisen asianajaja -tyyppisissä tarkasteluissani olen huomannut henkeä kohti mitatun kokonaiskuolleisuuden laskeneen tasaisesti 80- ja 90-lukujen taitteesta lähtien. Tähän trendiin vaikuttaa erityisesti se, että kuolleisuuden ”perustaso ilman influenssaa” eli kesäkuukausina, influenssakauden ulkopuolella laskettu kuolleisuuden kuukausittainen keskiarvo, on vuosi vuodelta laskenut ja vuonna 2020 se oli pienempi kuin kenties milloinkaan koko tarkasteluvälillä. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2020 verrattain suuri kuolleisuus todella johtui kenties hieman merkittävämmin juuri koronaviruksesta kuin missä määrin se on johtunut monena muuna vuonna ”tavallisesta” influenssasta. Eli koronavuoden 2020 isojen influenssakauden piikkien ja kesän flatline-tason välinen korkeusero oli selvästi suurempi kuin vaikkapa vuonna 2012, vaikka vuoden 2012 henkeä kohti mitattu kokonaiskuolleisuus olikin suurempi. Mutta tässäkään tarkastelussa vuosi 2020 ei ylitä esimerkiksi edellä mainittuja vuosien 1988 ja 1993 joulukuita, jotka vastaavasti nousivat kuolleisuudessa enemmän silloisen perustason yläpuolelle. Niinkuin monet muutkin kuukaudet menneisyydessä, mitä pidemmälle mennään, sen rajumpaa kuolleisuutta esiintyy. Sitä paitsi voidaan tietysti arvioida, ettei esimerkiksi terveydenhuollon kokema kuormitus jonakin tiettynä kuukautena välttämättä niinkään riipu siitä, mihin ihmiset tuolloin tarkalleen ottaen kuolevat, kun kuitenkin merkittävä osa kuolevista ihmisistä viettää viimeiset hetkensä sairaalassa. Eli kuolleisuuden perustason ollessa korkeammalla myös terveydenhuoltojärjestelmä on lujemmalla rasituksella ja tarvitaan enemmän teho-osastopaikkoja, kuoltiin sitten enemmän sydän- ja verisuonisairauksiin tai influenssaan. Tämän ajatuskulun nojalla pitäydyn siinä väitteessä, että jonkin kuukauden kokonaiskuolleisuus on olennaisempi mittapuu terveydenhuollon kokemalle rasitukselle kuin kuolinsyiden suhteelliset osuudet. Eli tosiaankin viimeksi tammikuussa 2003 Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä oli suhteellisesti kovemmalla koetuksella kuin huhtikuussa 2020.
Minulla olisi tästä asiasta vielä paljon muutakin sanottavaa, mutta en halua tehdä tästä kirjoituksesta uuvuttavan pitkää. Olen aikaisemmin lähettänyt samasta aiheesta mielipidekirjoituksia suuriin lehtiin, mutta niitä ei käsittääkseni ole julkaistu. Ennen kaikkea haluaisin virittää vakavasti otettavan keskustelun siitä, onko tässä koronavouhotuksessa ollut alun perinkään paljonkaan järkeä. Tiedän että asian kyseenalaistaminen on käytännössä kerettiläisyyttä, koska anekdootteihin ja laumasuggestioon perustuva yleinen mielipide on jo kauan sitten propagandoitu koronauskoon. En kuitenkaan pysty katsomaan toimettomana vierestä, kun kansakunta tärvelee tarpeettomasti oman tulevaisuutensa ties miten pitkäksi aikaa eteenpäin. Toivoisin, että mahdollinen kritiikki analyysiäni kohtaan perustuisi samalla tavoin tilastolliseen tai muuhun tieteelliseen aineistoon tunneperäisten purkausten sijaan.
Olen aina peräänkuluttanut sitä sadun pientä lasta, joka huutaa, ettei ”keisarilla ole lainkaan vaatteita”, kun kaikki laumasieluiset aikuiset kilvan ihastelevat niitä.
Tässä blogissa on hyvin kiteytettynä ne faktat, jotka jokaisen hysterisoituneen tulisi sisäistää. Tänne kirjoitteli viimeisen vuoden aikana Janne Kejo vastaavanlaista toppuuttamista koronaan liittyen, mutta huomasi joutuneensa sen verran systemaattisesti sensuroinnin kohteeksi, että päätti viime viikolla lopettaa kirjoittelun kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista.
No, olenpahan ainakin jossain päässyt tämän asian julkisesti sanomaan. On huomattavasti vähemmän tukahdutettu olo kuin silloin, kun kirjoittaa useampiin paikkoihin mielipiteitään, eikä niitä edes julkaista, eikä voi olla varma, onko kukaan niitä koskaan lukenutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt ole täysin samaa mieltä blogistin kanssa, mutta annan suosituksen siitä hyvästä, että käyt tätä keskustelua sulkutoimien haitoista höpöttämättä mitä hulluimpia salaliittoteorioita.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Sensuroitavaksi päätyvät näemmä kaikki virallista koronalinjausta ja koronahysteriaa vastustavat kirjoitukset ja mielipiteet. Eikä pelkästään täällä Uudessa Suomessa vaan myös muualla. USA näyttää sensuuriesimerkkiä, liekö tuolta levinnyt meillekin. Katsotaan saako tämä kirjoitus ja sen aiheuttama keskustelu olla esillä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Tosin sensuurin menee heti kun toimittelijat huomaavat tämän…
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään mene. Tämähän on täysin asiallinen blogaus. Kun joku alkaa väittämään perusteettomasti rokotteen tappaneen ihmisiä, sietääkin kirjoitus poistaa. Ei voi tulla aikuiselle ihmiselle yllätyksenä, ettei rokote takaa kuolemattomuutta. Myös perunaa syöneitä kuolee…
Ilmoita asiaton viesti
Viranomaistiedotus ohittaa kaksi tärkeää Covid-19-faktaa: siihen kuoleminen on erittäin harvinaista ja myös vakava sairastuminen tai pysyvät vahingot taudista ovat harvinaisia, nuorilla erittäin harvinaisia. Viimeksi kun Suomessa oli eritelty kuolintilastoa koronaviruksen takia, yhtään ainoaa siihen alaikäisenä kuollutta ei ollut ja alle 30-vuotiaita kuolleita oli 1. Sen sijaan menehtyneet ovat tyypillisimmin olleet laitoshoidossa olleita yli 80-vuotiaita, vaikeasta sepelvaltimotaudista tai diabeteksesta kärsiviä, syöpäsairaita tai muuten heikossa kunnossa terveydeltään. He olisivat todennäköisesti kuolleet koronan sijasta muihin syihin kuukausien sisällä.
Se, mikä on maailmalla tehnyt kuitenkin tästä viheliäisen, on se, että tehohoidon kapasiteetti on ollut kovilla. Tämäkään ei tosin ole ollut koko pandemian aikana ongelma Suomessa, kuten ei myöskään Norjassa tai Islannissa. Tällä hetkellä mielestäni työmatkaliikenteen rajoitukset Suomen rajoilla ovat ylimitoitettu ja taloudellisesti haitallinen toimi ja tätä asiaa pitäisi pian järkeistää.
Ilmoita asiaton viesti
Kun olet matemaatikko ja osaat käyttää Exceliä, niin odotin, että kyllä olet saanut aikaiseksi pari trendikäyrästöä. Petyin, kun ei ollut yhtään. Ykis kuvaa kertoo enemmän kuin 1000 sanaa.
Ilmoita asiaton viesti
No odotapas hetki… Pitää tutustua tähän alustaan vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa yritin jo aikaisemmin liittää tätä kuvaa mutta se taitaa näkyä vain rakeisena. Pahoittelen sitä, että kuva on lähes lukukelvoton.
Ilmoita asiaton viesti
Eikun kyllähän se näkyy. No vähän sekava kuva,mutta kyllä siitä olennaisen saa jotakuinkin irti
Ilmoita asiaton viesti
No siis totta puhuenhan tuo kuva sisältää aivan liikaa informaatiota, se on täysin keskeneräinen. Mutta olennainen vertailukohta vuodelle 2020 eli 1993 on erikseen korostettu. Lisäksi, vaikka muita vuosia ei voi kuvasta tunnistaa varmuudella, nähdään selvästi, miten vuosi 2020 tällä aikavälillä sijoittuu. Saatan myöhemmin lisätä toisenkin kuvan tai muokata tätä. I’ll be back.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Kuvat ovat ihan hyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vaiheessa kun otsikkotasolla koronaan varautuminen leimataan hysteriaksi, on peli jo menetetty. Vaikka jokunen asian vakavuuden kieltänyt tietty tykkääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tästäkin on tehty poliittinen hysteria ja jälki on karua ja kallista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuore uutinen: ”Venäjällä kuolemantapausten määrä kasvoi viime vuonna 17,9 prosentilla edellisvuodesta, kertoi valtion tilastoviranomainen Rosstat maanantaina.”
Tuskin siellä ainakaan hysteriaan on kuoltu, kun koronan torjuntatoimet on pidetty kovin kohtuullisina.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, Ruotsissakin kuolleisuus on kasvanut edellisvuoteen verrattuna yli kymmenellä prosentilla, ei siis yhtä paljon kuin Venäjällä mutta kuitenkin.
Tämä on nyt taas näitä niin ja näin – asioita. Venäjän terveydenhuoltojärjestelmä ei liene aivan Pohjoismaista tasoa, lisäksi tässä valtavassa maassa on geneettisesti hyvin monimuotoinen väestö, jotkut etniset ryhmät saattavat olla vähemmän vastustuskykyisiä koronavirukselle kuin toiset jne.
Joka tapauksessa oma analyysini koskee Ruotsin ja Suomen keskinäistä vertailua, Venäjään tai muihin maihin en ota tässä sen kummemmin kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin nähdä kokonaiskuolleisuuden. Ainakin itse knoema.com sivustoilta katsomani mukaan ei kokonaiskuolleisuudessa tapahtunut kasvua Venäjälläkään. Toki tilastointi ei välttämättä ole vielä edes valmis viime vuoden osalta tai sitten tilastointiin ei voi luottaa. Mainitsemasi kuolemantapausten määrän kasvu pitäisi kyllä näkyä selkeästi kokonaiskuolleisuuden kasvuna, mutta vielä en sellaista näe.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.themoscowtimes.com/2021/02/08/russias-yearly-mortality-surges-20-in-2020-a72866
Tuossa on Rosstatin itsensä antamia lukuja Venäjän kuolleisuudesta. Tämän uutisen mukaan kokonaiskuolleisuudessa on selkeä nousu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on Venäjän osalta totta, että kuolleisuusluvut ovat nousseet. Olisi mielenkiintoista tietää mitkä kuolleisuusluvut ovat Valko-Venäjällä missä eristystoimia ei ole ollut ja maassa oli vielä näitä suuria satojen tuhansien ihmisten mielensoituksia pidemmän aikaa. Ongelma on tietysti se, miten luotettava Valko-Venäjän tilastointi on, mutta mitään järkyttäviä ruumiskasoja on vaikea salata nykyaikana.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtoiko vuonna 2020 kukaan kuolla normaaliin kausi”flunssaan” ?
Ilmoita asiaton viesti
Sekä koronassa että normi-influenssassa sanonta ”kuoli tähän tautiin” on jossain määrin harhaanjohtava. Molemmissa tapauksissa kyse on pääosin dementoituneista vanhuksista, jotka ovat olleet kuoleman kielissä. Virus on sitten ollut se viimeinen piste iin päälle, joka on ajoittanut kuoleman, esimerkiksi keuhkoinfektion kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa työtä! Nyt vain vielä samaa analyysiä muistakin maista Euroopassa. Kokonaiskuolleisuus suhteutettuna väestökokoon (ja jos olisi vielä ikärakenteeseen suhteutettu) kertoo erinomaisesti tämän ”koronan” todellisen vaarallisuuden, koska se osoittaa miten kuolemien määrä ei ole suhteellisesti noussut mutta kuolinsyy on saattanut tilastovertailuissa muuttua. On myös muistettava, että lähivuosina kuolemat tulevat lisääntymään muusta kuin vaarallisista epidemioista johtuen. Suuret ikäluokat alkavat lähestyä kriittistä vaihetta, eikä tähän siirtymävaiheeseen tarvita edes mitään suurta vaarallista tautia, että tilastoissa tulemme näkemään kuolinmäärien nousua seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ikärakenne on myös asiaan olennaisesti vaikuttava tekijä. Tämä on yksi niistä asioista, jotka jätin pois alkuperäisestä tekstistä, jottei siitä tulisi liian pitkää. Mutta sen verran olen Ruotsin ikärakennettakin samojen SCB:n tilastojen pohjalta tutkinut, että vanhusten osuus väestöstä on tietenkin sielläkin vuosi vuodelta lisääntynyt. Toisin sanoen vielä 90-luvulla vanhusten osuus oli pienempi, ja kuitenkin porukkaa oli esim. vuonna 1993 kuollut henkeä kohti enemmän kuin vuonna 2020. Tämä tarkoittaa joko että vanhuksia kuoli heidän määräänsä nähden vuonna 93 vielä huomattavasti enemmän kuin vuonna 2020 tai että vuonna 93 kuoli suhteessa enemmän nuorempiakin ihmisiä. Kummassakin tapauksessa vuoden 93 kuolinluvut näyttävät pahemmilta. Minulla on tästäkin excel-tiedosto, jossa on tilastoituna kuinka monta minkäkin ikäistä ihmistä (vuoden tarkkuudella) minäkin vuonna kuoli. Saatan vielä kirjoittaa tästä jatkossa lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, kiitoksia siitä.
Itsekin asian tiimoilta kirjoittaneena, huomaan, että täältä löytyy paljon asiantuntevia kirjoituksia. Kirjoitin taannoin näistä kiihtymisvaiheen tilastoinneista ja vallankäytöstä, eli nykyisen todellisuuden luomisesta. Meidän äänet vaan tahtoo hautautua johonkin näihin vaihtoehtomedian palstoille ja tuntuu, että koronajunaa vaan puksuttaa ikään kuin aikataulutettuna ja käsikirjoitusta noudattaen eteenpäin.
Lisäksi se näyttää saavan kovasti kannusushuutoja näiltä uskovaisilta, joille hallituksen linjaukset tuottavat ilmeisesti jotain etuja. Tällä hetkellä yritän itsekin selvittää kenelle ja missä muodossa.
Ihmettelen näitä karanteenin säännöksiä, joiden perusteella täysin terveet mutta ”altistuneet” ihmiset saavat istua pari viikkoa kotona täydellä palkalla. Kuinka monta karanteeniviikkoa tai kuukautta esimerkiksi yksikin kaupan työntekijä teoreettisesti voi saada jos koko ajan pitkitetään tätä aikakautta? Tämä jos mikään rapistaa myös työmoraalia, niiltäkin jotka saavat vielä tehdä etätöitä kotona.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa myös mielenkiintoinen artikkeli Ruotsiin liittyen:
https://emanuelkarlsten.se/swedens-two-corona-months-are-not-more-deadly-than-the-flu-of-the-90s-but-that-does-not-mean-that-everything-is-normal/
Ilmoita asiaton viesti
Todella hyvä kirjoitus aiheesta – kiitos siitä. Vaikka en voikaan perustaa näkemyäksini tutkimustietoon niin uskaltaudun kuitenkin rivikansalaisena esittämään muutaman kommentin.
Itse olen pitänyt koronaa alusta lukien keskivaikeana flunssana ja elänyt sen mukaan eli korona-aikana jonkinmoisena iäkkäänä riskiryhmäläisenä tehnyt yli puoli tusinaa ulkomaanmatkaa, työskennellyt avokonttorissa jonka lisäksi nuori polvi käynyt viikottain yli 50 hengen koronabileissä.
Erityisesti länsimaailmassa asiasta ryhdyttiin kuitenkin jo vajaa vuosi sitten panikoimaan ja otettiin käyttöön täysin ylimitoitettuja rajoitteita kun suosituksilla käsihygieniasta toisten naamalle pärskimisen välttämisestä olisi ehkä voitu hoitaa tilanne kohtuullisesti. Kun pandemiasta pääsemiseksi katsottiin tarvittavan rokotteita niin ihmetyttää miksei niitä sitten hankittu tarpeeksi vaikkapa ostamalla tai esimerkiksi tekemällä itse Sputnik V:tä tai Sinovakia lisenssillä. Niitähän voisi nytkin myydä ympäri maailmaa odoteltaessa EU:n hyväksyntää.
Nopealla rokotuksella hysterian nojalla tehtyjä rajoituksia voitaisiin purkaa nopeasti jolloin niiden taloudelliset menetykset elinkeinoille muista yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja terveydellisistäkin vaikutuksista puhumattakaan voitaisiin minimimalisoida. Toisaalta rokotteita odotellessakin olisi vaikkapa Lappiin myytävässä pakettimatkoja vaikkapa kiinalaisille ja kaikille muillekin kunhan porukka testataan rajalla ja täällä ollessa ja positiivisen tuloksen omaavat passitettu omalla kustannuksellaan karanteenihotelleihin.
Yhteisiä asioita hoidettaessa mielestäni tärkeämpää olisi tehdä mieluummin oikeita asioita kuin vain oikein. Eli kun Suomessa pohdiskellaan maskeja ja rajoitussuosituksia niin jossain muualla vaikuttavammaksi asiaksi on nähty rokotteiden hankinta ja porukan rokotus niin nopeasti kuin mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti