Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot

Pakko on kekseliäisyyden äiti. Sanonta pätee myös nykyiseen koronakriisiin. Monen yrityksen ja yrittäjän innovatiivisuus kriisin keskellä on ollut vaikuttavaa. Olen Puolassa todistanut toimintojen nopeaa sopeuttamista, muokkaamista ja uusien kehittämistä työnteon jatkamiseksi, taloudellisen perikadon estämiseksi tai ainakin ajan voittamiseksi.

Samalla kekseliäisyys ei nykyisessä kriisissä usein yksin riitä. Etenkin monella pienyrityksellä ja yrittäjällä on suuria vaikeuksia. Monilla palvelualoilla on lappu luukulla. Hallitukset ympäri maailmaa ovat syystä toteuttaneet erilaisia taloudellisia tukiohjelmia kriisin yli pääsemiseksi ja sen negatiivisten taloudellisten ja henkisten seurausten minimoimiseksi.

Suomessa esille ovat nousseet hallituksen Business Finlandin kautta jakamat koronatuet. Ne jaettiin päällisin puolin lain ja hallitukselta saadun ohjeistuksen mukaan, mutta silti monen mielestä väärin. Totta on että kun näitä jakoperusteita nykytilanteessa lukee ja katsoo tulosta, rupeaa kylmäämään. Eikö kenellekään hallituksessa, mukaan lukien paljon esillä ollut runsas avustajakunta, tullut mieleen että rahan jakoperusteita voisi tilanteessa hieman miettiä ja viilata, ehkä jopa muuttaa? Näin jotta tuet kohdentuisivat mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti elinkelpoisten yritysten ja yrittäjien konkurssien minimoimiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Puolassa kriisistä kärsivien pienyritysten (alle 10 työntekijää) ja ammatinharjoittajien ei koronakriisin aikana ole tarvinnut maksaa sosiaaliturvamaksuja, valtio hoitaa ja tilittää ne. Tämä koskee myös yksinyrittäjiä. Se ei tuo lisätuloja kenellekään, mutta vähentää osaltaan kiinteitä kustannuksia ja monen yrityksen välitöntä irtisanomistarvetta. Lisänä tulevat mm. palkkatuet joita maksetaan nimenomaisella edellytyksellä että yritys tai yrittäjä ei irtisano palkkatuen kohdetta määräajan sisällä. Vapautus sosiaaliturvamaksuista myönnetään yhtäläisesti kaikille selkeät myynninlaskukriteerit täyttäville pienyrityksille ja yrittäjille, nopeasti ja ilman kovin monimutkaista hakemusta. Myös monessa muussa Euroopan maassa ovat käytössä vastaavat tukimuodot ja perusteet. ”Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot” sanoo vanha kansa.

Samaan aikaan moni puolalainen yritys ja yrittäjä luonnollisesti myös innovoi ja improvisoi parhaansa mukaan selviytyäkseen kriisin yli, omasta aloitteestaan ja omassa intressissään ilman valtion väliintuloa. Jää nähtäväksi josko kriisin paine ja ärsyke tuottavat jopa joitain helmiä ja tulevaa kasvua.

Suomen hallitus tukee kriisitilanteessa ensimmäiseksi yritysten ja yrittäjien innovointia ja uuden toiminnan kehittämistä Business Finlandin kautta. Näin siitä huolimatta että kriisi itsessään tukee innovointia, jopa pakottaa siihen. Samaan aikaan edellytetään että pienyrittäjät ja yritykset maksavat lakisääteiset maksunsa kuten ennen vaikka myynti on saattanut vähentyä merkittävästi, tai tyrehtyä kokonaan. Kun pankit tulevat vastaan ja lykkäävät lainojen lyhennyksiä, valtio on perinyt ja perii edelleen ravintoloilta ja baareilta maksut myös alkoholin anniskelun liittyvistä luvista, vain yhtenä esimerkkinä.

Pääministeri totesi keskiviikkona 22.4. A-studiossa että seuraavaksi pitää päästä ohjaamaan tukea yritysten kiinteiden kulujen kattamiseksi jotta ne pysyisivät hengissä, selviäisivät kriisin yli ja pystyisivät työllistämään. Pitää mm. selvittää millaisia lainsäädännöllisiä toimia tämä vaatisi. Heureka. Toivottavasti Business Finlandin kautta ohjattujen avustusten aikaansaama häly nopeuttaa prosessia. Erilaisia mallejakin löytyy jo paljon.

Jos rahaa jaettavaksi on runsaasti, voi koronakriisin aikana varmasti tukea niin uuden toiminnan kehittämistä kuin kriisistä selviytymistä. Ehkä kuitenkin mieluummin eri järjestyksessä.

JohanPuotila

Johan Puotila on varatuomari, viestintäalan yrittäjä ja Puolasta käsin toimivan Confero Consulting viestintäyhtiön toimitusjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu