Haalareita ja kameroita

Poliisin kuvaama materiaali ja sen hyödyntäminen keskusteluttavat aika-ajoin. Viimeksi Ilta-Sanomien kirjeenvaihtaja väitti lehtijutussaan, ettei poliisin haalarikameran kuvaa saisi Suomessa käyttää todisteena poliiseja vastaan. Väite on perätön. Mutta mistä asiassa on pohjimmiltaan kyse?

Keskustelua haalarikameroiden käyttöönotosta käydään aikana, jolloin julkisella paikalla kuvatuksi voi tulla kuka tahansa lähes koska tahansa. Poliisin toiminta herättää mielenkiintoa niin rikos- kuin onnettomuuspaikoillakin, ja ihmiset taltioivat ahkerasti poliisitoimintaa.  Haalarikameroiden käytössä kyse on siitä, että kansalaisten ohella myös poliisit alkavat systemaattisesti kuvata ja tallentaa kuvamateriaalia.

Toistaiseksi kamerat ovat olleet koekäytössä pääkaupunkiseudulla ja poliisien palaute kameroista on ollut lähes pelkästään positiivista. Kuvatun materiaalin avulla tapahtumiin voidaan jälkikäteen palata, mikä parantaa sekä asiakkaan että poliisin oikeusturvaa. Kuvan lisäksi kamera taltioi ääntä, mikä lisää materiaalin käyttöarvoa. Kameroita hankittaessa tuleekin pitää huoli siitä, että käyttöön otetaan paras tarjolla oleva tekniikka. Poliisi operoi kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina kaikissa sääolosuhteissa, mikä tuo teknisiä haasteita laitteistolle. Sanomattakin on selvää, ettei rakeinen kuva tai huono äänenlaatu paranna tallenteen todistearvoa.

Selkeät ohjeet välttämättömiä

Ennen haalarikameroiden laajempaa käyttöönottoa on tärkeää varmistua siitä, että Poliisihallitus antaa kameroilla tallentamisesta, tallenteiden säilyttämisestä ja käytöstä sekä tallenteiden hävittämisestä riittävän yksityiskohtaisen ja selkeän ohjeistuksen. Siinä on otettava huomioon sangen laaja lainsäädännöllinen kokonaisuus, mukaan lukien esimerkiksi kaikkia kansalaisia koskettava tietoturvalainsäädäntö. Lisäksi kaikille käyttäjille tulee järjestää riittävä koulutus, jotta pelisäännöt ovat selvät ja jotta laitetta myös osataan käyttää oikein.

Keskeinen poliisia koskeva oikeusturvakysymys liittyy ns. itsekriminointisuojaan eli muun muassa siihen, onko poliisi velvollinen tallentamaan aineistoa, joka voi saattaa hänet itsensä syytteenvaaraan. Itsekriminointisuoja on osa kansainvälisiä poliittisia oikeuksia sekä perus- ja ihmisoikeuksia, joita poliisien tulee noudattaa työssään, mutta jotka samalla kuuluvat myös poliiseille itselleen.

Tämä itsekriminointisuoja koskee vain yksittäistä henkilöä, eikä sitä ole tarkoitettu antamaan suojaa organisaatioille eli tässä tapauksessa poliisiorganisaatiolle. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että esimerkiksi partiokaverista kuvattu aineisto, joka voi saattaa partiokaverin syytteenvaaraan, on kuitenkin todistusaineistoa ja siten hävittämiskiellon piirissä. Vastaavasti myös poliisin hallussa oleva laite, kuten esimerkiksi hänen käyttämänsä haalarikamera, voidaan takavarikoida rikostutkintaa varten. Poliisin tallentamaa materiaalia voidaan siis käyttää myös poliisia vastaan, aivan kuten viimeksi mediassa olleen Lahden putkatapauksen yhteydessä poliisin valvontakameroiden tallenteita käytettiin pääkäsittelyssä todistusaineistona.

Missä saa kuvata?

Käytännön esimerkki itsekriminointisuojan konkretisoitumisesta voisikin olla tilanne, jossa poliisipartio on ollut virkatehtävissä julkisella paikalla järjestetyssä mielenosoituksessa, jonka tapahtumia on taltioitu haalarikameralle. Tämän jälkeen partio on lähtenyt kotihälytystehtävälle yksityisasuntoon ja partion haalarikamerat ovat tallentaneet kotirauhan ja yksityiselämän/yksityisyyden suojaan ulottuvan kotihälytyksen tapahtumat, jotka eivät kuitenkaan johtaneet rikosepäilyyn. Partio huomaa kameroiden olleen päällä vasta kotihälytystehtävän jälkeen.

Osin teoreettinenkin kysymys kuuluu: onko poliisi velvollinen kirjaamaan itsestään rikosilmoituksen RL 24:6:n mukaisesta salakatselusta epäiltynä ja tallettamaan hallussaan olevan materiaalin poliisin järjestelmään, jolloin sitä voidaan hyödyntää todisteena häntä itseään koskevassa rikosasiassa? Aina voidaan spekuloida sillä, onko salakatselu kohdistunut tiettyyn paikkaan ja tiettyyn henkilöön ja ollut luonteeltaan pitkäkestoista jne., mutta viimekäteisen arvion rikoksen tapahtumisesta tai tapahtumatta jäämisestä tekee itsenäinen ja riippumaton tuomioistuin, ei poliisi itse.

Toki tuomioistuin voi määrätä yksittäisen todisteen hyödyntämiskieltoon, mutta tässäkin tapauksessa hyödyntämiskielto on vasta toissijainen keino ensisijaiseen eli itsekriminointisuojaan nähden. Kaikkien oikeusturvaa palvelee se, että oikeudet ja velvollisuudet ovat etukäteen tiedossa.

Vinkkitietojen saaminen on turvattava

Olen keskustellut haalarikameroista myös eurooppalaisten kollegojen kanssa, jotka ovat havainneet, että tietyissä, ohjeissa määritellyissä tilanteissa poliiseilla tulee olla oikeus poistaa haalarikamera virantoimituksen yhteydessä haalaristaan. Esimerkiksi tanskalaiset virkaveljet kertoivat kansalaisten lakanneen kertomasta asioita poliisille, koska ihmiset pelkäsivät tallentuvansa kameralle ja että heidän tietonsa päätyisi myöhemmin todisteeksi ja mahdollisesti siten rikoksesta epäillyn tietoon.

Poliisikokemuksella tiedän, että poliisi saa Suomessakin apua kansalaisilta ns. vinkkitietona, vaikka kertoja itse ei halua paljastua tiedon lähteeksi tai tulla liitetyksi juttuun millään tavalla. Tämän torjumiseksi kamera tulee voida irrottaa haalarista ja viedä vaikka partioauton hansikaslokeroon siksi aikaa, että tietoa antava taho voi varmistua siitä, ettei hänen kertomustaan tallenneta. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että näin on voitu toimia Suomessa myös kameroiden koekäytön aikana.

Sekä omani että edustamani ammattiliiton käsitys on, että itsekriminointisuoja koskee myös poliisia. Henkilökohtaisesti olen valmis muuttamaan kantaani, jos oikeusyhteisöstämme löytyy vankat perustelut sille, etteivät edellä kuvatut kp-oikeudet tai perus- ja ihmisoikeudet koske poliisimiehiä. Mikäli itsekriminointisuojan ei katsota kuuluvan poliisimiehille, koskeeko rajaus pelkästään heitä vai myös muita virkamiehiä, ja mihin tämä rajaus vedetään ja millä perusteella?

Poliisien edunvalvontaorganisaationa edellytämme, että keskeiset kysymykset linjataan ja ratkaistaan etukäteen ennen haalarikamerajärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Poliisi toimii kansan mandaatilla, joten pelisääntöjen on oltava selkeät kaikkien osapuolten kannalta.

Keskustelu jatkuu tänään illalla kello 22:35 MTV3:lla Asian ytimessä –ohjelmassa, jossa olen vieraana.

 

Jonne Rinne
puheenjohtaja
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

JonneRinne

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja KTM, HTM, EMBA

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu