Tuloeroista

Tuloerokeskusteluissa toistuvat jatkuvasti kaksi ajatusta: kapitalistisessa järjestelmässä tuloerot väistämättä kasvavat ja tämä kasvu on aina pahasta. Olen eri mieltä molemmista. Fraasi ”rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat” mielletään usein samanlaiseksi totuudeksi kuin se, että maapallo on pyöreä. Tuloerot eivät kuitenkaan kapitalismissakaan väistämättä kasva, eikä tuloerojen minimointi ole mielestäni aina järkevää. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisu ”Eriarvoisuuden tila Suomessa” (18.8.2020) on poikinut lukuisia väärinymmärryksien ja muunnellun totuuden värittämiä ulostuloja.

Talouskasvu mahdollistaa tuloerojen kasvun, muttei välttämättä johda siihen. Tunnettu taloustieteilijä Branko Milanovic kuvaa tuloeroja loistavasti: keskimääräisten tulojen kasvu mahdollistaa suuremmat tuloerot, kun suurituloisten tulot voivat kasvaa pienituloisten tullessa yhä toimeen. Toisaalta tuloerot eivät ole aina kasvaneet talouskasvun mukana, eikä se ole ikuisesti edes mahdollista. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa suhteelliset tuloerot eivät ole kasvaneet 90-luvun jälkeen. Toisin kuin viime päivien tuloerokeskusteluissa on väitetty, tuloerot eivät ole kasvaneet sitten finanssikriisin. Tuloeroihin vaikuttavia voimia on siis lukuisia, eikä tuloerojen kasvu ole suoraan seurausta talouskasvusta.

Toisaalta tuloerojen pienentäminen ei aina ole järkevää ainakaan keinolla millä hyvänsä. Vaikka Twitterissä törmääkin välillä vaatimuksiin, että tuottavammasta työstä ei pitäisi palkita korkeammalla palkalla, enemmistö tuskin kuitenkaan kannattaa tuloerojen täydellistä eliminoimista. Tuloerojen kasvu on erittäin toivottavaa esimerkiksi silloin, kun se johtuu siitä, että hyvin köyhässä maassa edes osa väestöstä pääsee pois köyhyydestä. Toivottaisin mielelläni tervetulleeksi ainakin hetkellisen tuloerojen kasvun Suomessakin, jos se johtuisi esimerkiksi tuloverotuksen pienentämisestä kaikissa tuloluokissa. Tuloerot itsessään eivät siis välttämättä ole pahasta, vaan tuloeroissakin on otettava huomioon niiden laatu.

Päätösten vaikutukset tulonjakoon on kuitenkin aina otettava huomioon. Tuloerojen etenkin pieni- ja keskituloisten välillä tiedetään vähentävän pienituloisten kouluttautumista ja siten pienentävän heidän työllisyyttään ja hidastavan talouskasvua. Suomessa tuloerojen kasvu finanssikriisiin saakka on johtunut lähinnä suurituloisimman prosentin tulojen kasvusta. Suurituloisten irtioton ei ole huomattu vaikuttavan negatiivisesti ainakaan talouskasvuun. Suomessa pitäisikin keskittyä suurituloisten irtioton pysäyttämisen sijaan enemmän pieni- ja keskituloisten välisten tuloerojen kasvun pysäyttämiseen. Tässä esimerkiksi hallituksen palauttama jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on askel oikeaan suuntaan. Verotuksen progression kiristämisellä taas saataisiin aikaan enemmän haittoja kuin hyötyjä etenkin Suomessa, jossa verotus ei nytkään kannusta työntekoon tai riskinottoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu