Hiilineutraali Helsinki

Ilmastonmuutos tulee järkyttämään luonnon ja yhteiskuntien tasapainoa lastemme sukupolven aikana. Samalla ilmastonmuutoksen hillintä on nyt suurin investointien ja kasvun ajuri maailmassa. Vaikeuksia ja kustannuksia tulee, mutta niiden määrään voidaan vielä vaikuttaa. Ilmastonmuutos kytkeytyy luontokatoon, aikamme suurimpaan tragediaan. On iso asia, onko lapsillamme maailma, jossa Helsingissä voi käydä pulkkamäessä. Vielä isompi on kysymys levottomuuksista, joita veden ja ruuansaannin häiriintyminen voi saada maailmalla aikaan. Lopulta on kyse siitä, osaammeko elää arvokkaasti ja huolehtia siitä ekosysteemistä, joka loi meidät. Huonosti voivassa maailmassa ei ole hyvinvointia.

Olen toiveikas ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. EU, USA ja Kiina muodostavat enemmistön maailman päästöistä. Kiinan syksyisen ilmoituksen ja Bidenin presidenttiyden myötä näyttää, että ne tulevat kaikki osallistumaan talkoisiin. Kriittisen massan myötä muutkin maat lähtevät mukaan enemmin tai myöhemmin. Samalla uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisut ovat kehittyneet kilpailukykyisiksi ja haluttaviksi. Niitä tullaan ottamaan laajasti käyttöön, koska ne ovat vanhoja keinoja parempia.

Helsingin pitää ja kannattaa tehdä osansa sekä hiilijalanjäljen että hiilikädenjälkensä suhteen. Pariisin ilmastosopimus, EU:n tavoite olla hiilineutraali 2050 mennessä ja vähentää päästöjä 55 prosenttia 2030 mennessä, sekä Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 mennessä asettavat puitteet kaupungin toimille. Kaupunki on liian pieni yksikkö toimimaan yksin ilmaston eteen, mutta osana kokonaisuutta sen merkitys voi olla kokoaan suurempi. Eurooppa on maailman ilmastopolitiikan veturi, Suomi Euroopan edelläkävijä. Suomen pääkaupunki voi näyttää, miten kaupungistuvan maailman ilmastohaaste hoidetaan. Samalla meille voi tulla lisää uusien ratkaisujen start-upien ja kasvuyritysten työpaikkoja.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat vuoden aikana yhtä suuret. Kaupungin mahdollisuus kasvattaa hiilinieluja on rajallinen. Toki Helsingissäkin on peltoja ja niittyjä, joita metsittämällä luonnollinen hiilinielu voisi palautua. Hiilidioksidin talteenotosta voi tulla kiinnostava vaihtoehto esimerkiksi Vuosaaren uuden biovoimalaitoksen yhteyteen. Hiilinielut ovat kuitenkin pieniä päästöihin verrattuna ja niiden lisäksi jäljelle jääviä päästöjä joudutaan kompensoimaan. Pääpaino hiilineutraalin Helsingin saavuttamisessa on siksi päästöjen vähentämisessä.

Helsinkiläisillä on sekä suoria että epäsuoria päästöjä. Suorat päästöt tulevat Helsingin savupiipuista ja pakoputkista. Epäsuorat päästöt syntyvät Helsingissä kulutettujen hyödykkeiden ja palveluiden tuottamisessa muualla. Suorat päästöt muodostuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä sähkön- ja lämmöntuotannossa, liikenteessä, työkoneissa, teollisessa tuotannossa ja erillislämmityksessä. Joukkoon mahtuu sekä suuria että pieniä päästölähteitä.

Suurimmat päästölähteet eli Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset kiinnittävät huomiomme. Helenillä on suunnitelma ja tavoite olla hiilineutraali 2035 mennessä, samassa tahdissa koko kaupungin kanssa. Päästökauppa ohjaa tältä osin selkeästi ja varmasti. Helenillä on myös keinot, osaaminen ja kaupungin tuki hankkeilleen. Seuraava jättiaskel on Hanasaaren sulkeminen 2024. Vaikka kaikkia yksityiskohtia ei ole vielä ratkaistu, kaupungin energiantuotannon hiilineutraalius on uskottavasti tekemistä vaille valmis.

Rakennusten energiatehokkuuden edistäminen yhteistyössä taloyhtiöiden ja kiinteistöjen omistajien kanssa tukee ja helpottaa energiayhtälön ratkaisua. Energialähteiden osalta kaikki hiilineutraalit ratkaisut on oltava käytettävissä kannattavuutensa mukaan, bioenergiasta, ydinvoimasta ja tuulivoimasta alkaen. Kannattaa toki suosia lämpöpumppuja, energiavarastoja ja hukkalämpöä innovatiivisesti hyödyntäviä kokonaisuuksia. Näitä on nostanut esiin myös nyt loppusuoralle päässyt Helsinki Energy Challenge.

Liikenteen hiilineutraaliuden suhteen on enemmän kysymysmerkkejä. Liikenteen osalta EU:n tai Suomen ohjauskehikko ei ole toistaiseksi riittävä ja paljon jää kaupunkien harteille. Vaikka sähköiseen liikenteeseen, joukkoliikenteen kehittämiseen ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on panostettu, mikään ei varmista, että kokonaispäästöt vähenisivät. Liikenteen päästökattoa odotellessa kaupungin on käytävä ennakkoluulottomasti läpi kaikki käytettävissä olevat ohjauskeinot, ja otettava mallia onnistuneista ratkaisuista maailmalta. Kokoomuksen tulee avoimin mielin osallistua fossiiliautoiluun puuttuviin päätöksiin ja samalla huolehtia hyvien vaihtoehtojen houkuttelevuudesta.

Epäsuorien vaikutusten huomioiminen hiilijalanjäljessä ja -kädenjäljessä on myös tarpeen, vaikka hyvä periaate onkin, että päästöihin puututaan niiden lähteellä. Kulutuksesta isoja vaikutuksia tulee muualla tuotetusta energiasta, tavaroista ja ruuasta. Sähkö on onneksi pohjoismaisilla markkinoilla jo hyvin puhdasta. Rakentamisessa ja peruskorjaamisessa elinkaaritarkastelu ottaa huomioon materiaalien tuotannon, mutta myös käytönaikaisen energiankulutuksen. Ruuan osalta isoin vaikutus on ruokavaliolla. Ruoka on aina henkilökohtainen valinta, mutta sitä ohjaavat tarjonta ja ilmapiiri. Julkisissa hankinnoissa kestävyysasioiden pitää olla tasaveroisina muiden kriteerien rinnalla.

Helsingin hiilineutraaliutta ei keksitä ensi valtuustokaudella, vaan työ on jo pitkällä. Tällä kaudella Helsingillä on ollut 147 toimenpidettä sisältävä ilmasto-ohjelma, jonka edistymistä seurataan ilmastovahti-palvelun avulla. Haluan olla mukana ensi kaudella ja päivittää ohjelman ajan tasalle. Joidenkin osalta kehitys on viime vuosina nopeutunut ja tavoitetta voidaan aikaistaa. Sen lisäksi on otettava listalle tukku uusia toimia ja samalla karsia lillukanvarsia pois. Vuodelle 2030 asetettu päästövähennystavoite 60 prosenttia vuodesta 1990 ei ehkä enää näytäkään niin kunnianhimoiselta, kun EU on nostanut tavoitteensa 55 prosenttiin. Edelläkävijyyden rima nousee

Joona Turtiainen

Ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä (kok) ilmasto- ja energiamies, kahden pojan isä, DI, johtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu