Väsyneen vihan veljet ja siskot

Kymmenet kirjoittajat nakuttavat kuluneilla näppiksillään samaa tekstiä kerta toisensa jälkeen >>> aiheesta riippumatta. Minä surkimus muiden joukossa.
Kommenttiketjuissa samat äärioikeistolaiset solvaavat samoja vapaamielisiä samoin loukkauksin päivästä toiseen, vuodesta toiseen..
Me istumme tietokoneittemme hurinassa ja tiedämme etukäteen, mitä jokainen kirjoittaa.
Jokainen, minäkin — tarvitsee kosketuksen muihin ihmisiin,  vaikka suomalaisen läheisyyden mallissa  kosketus tulee kirveestä.

Täällä 1000 pikselin neliöissä mikään asia ei etene, mitään positiivista tai negatiivistä ei tapahdu. Mistään lyönnistä tai halauksesta ei seuraa kenellekään mitään oivallusta.
Me olemme yksinäisten näppäinsotilaiden surkuhupaisa armeija, toistamme itseämme saadaksemme aikaan reaktion – joka todistaa, että olemme olemassa.

Huudamme webin pimeyteen ja toteutamme kolmivuotiaiden lasten kaikkea vastustavaa uhmaa, koska emme muuta osaa.
Koska meitä ei kukaan kuunnellut lapsena me huudamme nyt meidät hylänneelle isälle, katso tänne – olen olemassa.
Tämä forum on menettänyt ajat sitten uskottavuutensa ja merkityksensä ja me -minä muiden muassa- olemme uutta tuottamattomia ressukoita, joiden ainoa tarve on herättää haluttu vihareaktio ja nauttia sen kituvassa liekissä saavutuksesta.
Mietin miksi ihmeessä kirjoitan toistoa toiston perään, koska vuodesta 2015 äärioikeistolaisia rasisteja kritisoineena tiedän, että on sama mitä heille sanoo ja heidän hyökkäyksensä minuuttani kohtaan kommenttikentässä herättää vain väsyneen suupielen noston.

Päivittäin kymmenet kirjoittajat koettavat löytää uusia keinoja loukatakseen toisiaan näppärästi ja jokaiselta meiltä se epäonnistuu kerta toisensa jälkeen.
Harva vastustajistamme lukee bloggauksia, riittää kun katsotaan kuka kirjoitti. Se jo riittää vakiovastaukseen, jota sitäkään kukaan ei lue kahta riviä pidemmälle.
Kirjoittamisemme on vain se Andy Warholin kuvaama 15 minuutin esilläolon illuusio.

Olen itse aivan samaa lamaantunutta joukkoa, joka ei etene eikä peruuta.
Vuodesta toiseen jaarittelen yhtä väsyneesti pahuuden tulevasta voitosta, vaikka se voitti jo.

Kuva © Jore Puusa / HS / Lehtikuva Oy / United Press International

+3
Jore Puusa
Sitoutumaton Kerava

Eläkkeellä oleva lehtikuvaaja ja kuvajournalismin opettaja.
TurunSanomat, Lehtikuva Oy, Pressfoto Oy, AP, UPI, DPA, AFP, TACC, BlackStar, Stern, Time, Newsweek, EPA, IOPP, NY Times, Reuters.
Teatteri AD, digitaalisen alueen vapaaehtoistyöntekijä (vanhukset).
Valokuvaaja LTTO, 1976, Uusmediakouluttaja Tampere UNI 2001

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu