YEL-uudistus on syytä harkita kokonaisuutena

Suomi on pysynyt hyvinvointivaltiona pitkälti yrittäjien/yritysten ansiosta. Suomi tarvitsee jatkossakin menestyviä yrittäjiä ja ammattitaitoisia palkansaajia. On tärkeää pitää kaikki mukana työelämässä synkkenevien talousennusteiden vallatessa otsikoita – myös pienyrittäjät. Tätä ollaan nyt romuttamassa.

Tikun nokkaan on nostettu yrittäjien osalta n. 350 milj.€/vuosi eläkekertymän vajaus, jonka valtio joutuu kompensoimaan, kun nyky-yrittäjien maksamat YEL-maksut eivät riitä kattamaan jo eläkkeellä olevien yrittäjien eläkekuluja.

Useat yrittäjät maksavat eläkemaksuja lain salliman minimimäärän, kun tulovirta ei mahdollista suurempia YEL-maksuja. Kaikki irrotettavissa oleva raha on käytettävä yrityksen pyörittämiseen. Tämä ongelma vaivaa etenkin uraansa aloittavia ja pienyrittäjiä.

Yrittäjien eläke kerätään vuosittain työeläkemaksuilla ja täydennetään valtion maksuosuudella.

Yrittäjät ovat voineet vaikuttaa maksamansa YEL-maksun suuruuteen, vaikka laki velvoittaakin eläkeyhtiön arvioimaan yrittäjän ilmoittaman työtulon suuruuden. Tästä maksusta katetaan myös yrittäjien mahdollinen työkyvyttömyyskorvaus YEL-maksujen mukaisessa suhteessa.

Usein yrittäjän työ kattaa koko valveillaoloajan. Harvalla on varaa palkata sellaiseen ulkopuolista työntekijää, tai maksaa sen perusteella määräytyvää YEL-maksua. Epäilen, että kaavailtu YEL-maksujen korotus on suurelle osalle yrittäjistä naula arkun kanteen ja osa joutunee lopettamaan toimintansa kannattamattomana ja ajautuu työttömäksi. Siihen meillä ei olisi varaa.

Yritykset työllistävät palkansaajia. Palkkatuloista kertyy tuloveroa – myös yrittäjän omasta palkasta. Lisäksi yrittäjät maksavat palkoista perittävät sivukulut, yhteisöveroa ja arvonlisäveroa.

Myös työterveyshuolto katetaan yritysten lompakosta. Sen arvo nousee ensi vuonna äärettömän suureksi, kun hyvinvointialueet joutuvat rahanpuutteessa karsimaan palveluitaan dramaattisesti. Näin ollen yrittäjien hyötyä yhteiskunnalle ei voida mitata pelkästään eläkemaksuissa.

Valtion eläkejärjestelmän piiristä maksetut eläkemenot olivat v. 2021 n.4,8 mrd. €. Yrittäjien valtiolle aiheuttama eläkekulu on tuosta vain murto-osa.

Eläkevaroja on rahastoitu n. 250 mrd €, kun eläkevastuut ovat liki 1000 mrd €. YEL-eläkerahoja ei ole rahastoitu lainkaan. Eläkejärjestelmä on rakennettu näin. Tässä piileekin todellinen eläkepommi alati suurempien ikäryhmien eläköityessä. Eläkejärjestelmää olisi mielestäni syytä tarkastella kokonaisuutena, eikä keskittyä vain murto-osan kattavaan YEL-eläkkeeseen.

Jorma Piisinen                                                                                                                                                                                                ”Remontti-Reiska”

+3
Jorma Piisinen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu