Venäjän oppositio panee toivonsa Julia Navalnajaan

Venäjän näytösluonteiset presidentinvaalit pidetään ensi sunnuntaina (17.3.2024). Lopputulos on selvä, mutta asiat olisivat voineet mennä toisinkin.

Putinin diktatuurin oloissa tuntuu tietenkin kaukaa haetulta ajatus, että Julia Navalnajasta tulisi joskus Venäjän presidentti. Sellaisen ajatuksen esitti kuitenkin jo yli kaksi vuotta sitten – ennen Ukrainan hyökkäyssotaa ja Aleksei Navalnyin kuolemaa – kirjailija Rax Rinnekangas esseeteoksessaan (Baabel – Kirjojen juurella, Lurra Editions 2022).

Kun Rinnekangas kirjoitti esseensä (Russia – Katariina Suuren paluu Venäjälle), Aleksei Navalnyi oli vielä elossa. Hän oli palannut myrkytyksen jälkeen Saksasta Venäjälle ”kuin Kristus Jerusalemiin, jotta hänet vangittaisiin siellä ja Putinin hallinto tuomitsisi hänet, kuten Pilatus tuomitsi Kristuksen, jotta tie avautuisi Katariina Suuren paluulle”.

Tulevan muutoksen alkuvoimaksi Rinnekangas nimeää venäläisen naisen identiteetin kirkastumisen. Jos kirjailijaa on uskominen, venäläisten naiskuvaan on tulossa radikaali muutos. Se tietäisi hyvästejä Putinin diktatuurille:

”Yksinvaltiudet alkavat murentua sisäisesti ja ulkoisesti siitä hetkestä, jolloin väkivallasta on tullut ainoa arkikieli – kansalaisten oikeuksien toteutumisen sijasta.”

Rinnekankaan ennusteisiin sisältyi monta jos-sanaa. Näin kirjailija yli kaksi vuotta sitten Venäjän presidentinvaaleista:

”Jos järjestelmä sallii ehdokkuudet ja jos Julia Navalnaja onnistuu säilymään hengissä ja vieläpä terveenä ja jos vaalit ovat rehelliset ja demokratian toteutuminen edes riekaleina sallitaan, hänet valitaan Venäjän seuraavaksi presidentiksi, joka armahtaa miehensä, joka kärsii siinä vaiheessa mitä todennäköisimmin elinkautista tuomiotaan, jos on edelleen elossa.”

Tiedämme, miten on käynyt. Aleksei Navalnyi on kuollut, Julia Navalnaja elää maanpaossa ja opposition toiminta on tehty mahdottomaksi.

Kansalliseksi pelastajaksi Rinnekangas tarjoaa naisvoimaa. Kirjailijalle Katariina Suuri (1729-1796) edustaa itsenäisen naisen historiallista esikuvaa.

Käynnissä on Rinnekankaan mukaan Katariina Suuren hidas paluu Venäjälle, mutta täysin uusin aattein ja vaattein, muodoin ja tavoittein. Vähän epäselväksi kuitenkin jää, mitä ne uudet aatteet, muodot ja tavoitteet lopulta olisivat.

Venäjällä naisia ei ole merkittävissä poliittisissa asemissa. Heillä on lähinnä seinäruusun rooli Putinin diktatuurissa.

Tilausta uskottavalle poliittiselle naisjohtajalle kuitenkin monien asiantuntijoiden mielestä olisi. Oppositio paneekin nyt toivonsa Julia Navalnajaan. Voisiko hän koota hajanaisen opposition rivit ja nousta uskottavaksi vaihtoehdoksi nykymenolle?

Realisti sanoo tehtävää mahdottomaksi, idealisti uskoo ihmeisiin. Venäjän nopeisiin muutoksiin harva uskoo.

Julia Navalnaja on joka tapauksessa luvannut jatkaa miehensä työtä. Aika näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tehtävä ei ole helpoimmasta päästä.

Rinnekangas lainaa kirjailija Dmitry Bykovia, joka luonnehti kuin profeetta Julia Navalnajan merkitystä pelkoon ajetulle Venäjän kansalle jo yli kolme vuotta sitten tammikuussa 2021:

”Hän tulee kohtaamaan julmia olosuhteita, mutta jokin ihme auttaa häntä voittamaan maailman Pahan.”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu