Onko Venäjällä sodassa tehokas ja toimiva strategia, perustuu aikaan, Euroopan inflaatioon ja energian hinnan nousuun?

Olemmeko erehtyneet vain tuijottamaan jotain yhtä venäläistä pitkää sotilassaattuetta joka tuhotaan tielle ja ihmettelemään, miten Venäjän armeija näin toimii ja kyse voikin olla ovelammasta strategiasta jossa Ukrainan nykyinen sota on vain yksi osa sitä? Sitten tulimmeko ikäänkuin yllätetyksi inflaation, energian hinnan nousun  ja ruokakriisin kanssa suoraan housut kintuissa?  Ainakin minut on yllättänyt mailman vahva riippuvuus Venäjästä, kun huomaa minkälaisia vaikutuksia nyt aiheutuu.

Niin hölmöltä Venäjän toiminta on vaikuttanut, joten mielestäni on syytä nostaa myös tämä näkökulma esiin, jonka tässä kirjoituksessani nostan. Voi tietenkin olla, että Venäjä toimii vain reaktiivisesti ja ikään kuin tilanne on nyt ajatunut sellaiseen pisteeseen, ettei Venäjä ehkä olekkaan aivan niin heikoilla kuin ajateltiin. Suhtaudun ihmetellen Venäjän toimintaan mikäli siinä ei oikeasti ole taustalla pitkäkestoisempaa ovelampaa strategiaa Ukrainan sodan osalta. Venäjä näyttää kuin se olisi menettänyt kaiken kaiken osaamisen mikä sillä on ollut. Ettemme vaan lankeaisi aliarvioinnin ansaan, sitä täytyy toivoa.

Venäjällä voi olla hyvätkin mahdollisuudet päästä tavoitteisiinsa kärsivällisesti odottaen inflaation, ruoka- ja energiakriisin seurausten vaikutuksia. Olettaisin, että Putinilla ja muilla valtiojohtoon kuuluvilla entisillä ja nykyisillä tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun henkilöillä olisi kokemusta pitkään kestävistä operaatioista, jotka vaativat kärsivällisyyttä ja joissa on erilaisia keinoja käytössä ja keinoja joilla harhautetaan huomio muualle kuin siihen strategiaan joka on taustalla.  Olemmeko pahasti aliarvioineet heidät, niin sen tulevaisuus sitten näyttää.

Mureneeko länsimaiden yhtenäisyys Ukrainan sodan osalta, niin se riippuu siitä miten voimakkaasti kriisi vaikuttaa ihmisiin lännessä. Euroopan energiariippuvuus ja sodan vaikutus länsimaihin on osoittautumassa kovemmaksi ”iskuksi” kuin alun perin osattiin ennakoida. Tässä on nyt menossa eräänlainen kilpajuoksu vaikutusten kanssa. Venäjään kohdistuvien pakotteiden vaikutus vastaan inflaatio, energian hinnan nousu ja pitkäkestoinen kulutussota. Kumpa osapuoli kestää kilpajuoksussa pidempään Venäjä, vaiko länsi ja Eurooppa? Onko Venäjällä keinoa katkaista länsimaisia asetoimituksia tässä kilpajuoksussa?

Jos inflaatio ja korkealle nousevat energian hinnat vaikuttavat vuosia, niin Euroopan kansat kyllästyvät siihen varmasti ja vaativat johtajiltaan toimenpiteitä. Siinä tapauksessa ollaan neuvottelutilanteessa Venäjän kanssa, jossa Ukrainalla käydään kauppaa. Pöydässä on asetoimitusten katkaiseminen Ukrainaan, Ukrainasta alueiden luovutus ja Venäjän asettama hallinto Ukrainaan, tai sitten edelleen inflaation ja korkeiden hintojen jatkuminen.

Tämä on todennäköisesti se Venäjän pitkäkestoinen strategia jota yrittää toteuttaa. Onnistuuko se siinä, niin kyse onkin siitä voittaako Venäjä vaikutusten kilpajuoksun tässä sodassa. Minä hieman epäilen, ettei Venäjälle oikeasti tullut yllätyksenä Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon, eivätkä myöskään pakotteet.

Oleellinen kysymys on oikeasti se, ovatko nyt Venäjän osalta liittyen Ukrainan sotaan asiat aivan sellaisia miltä ne näyttävät?

 

Putinin energia-ase iskee koko Eurooppaan

Esimerkiksi Saksa, joka on lähes täysin riippuvainen venäläisestä kaasusta, saa nyt kaasua noin 60 prosenttia aiempaa vähemmän, ja siksi Saksassa tehdään jo suunnitelmia sen varalta, että kaasusta tulee pulaa ensi syksynä ja talvena.

Tilanne on haastava, koska Saksan teollisuus tarvitsee maakaasua ja lisäksi ihmisten asunnot ja hellatkin lämpiävät pääosin kaasulla. (Iltalehti)

 

Euroopan energiakriisi voi johtaa kansallistamisaaltoon, arvioi Ilmastopaneelin Peter Lund – ”Ehkä myös Fortum kansallistetaan” (YLE)

Saksalaiset ostavat jo lämmönpitimiksi hiiltä koteihin – ”Kyse Euroopan kriisistä”, arvioi talousasiantuntija (YLE)

 

YK:n raportti: Ruokakriisi uhkaa sysätä monet maat nälänhätään – jo yksi kymmenestä kärsii aliravitsemuksesta

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan on pannut aluille historiallisen suuren ruokakriisin, sillä erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa monet valtiot ovat riippuvaisia Mustanmeren kautta virranneesta viljasta.

Ukraina ja Venäjä ovat maailman suurimpia vientiviljan aittoja. (MTV Uutiset)

 

”Nopeustaistelu” on jo käynnissä

Mitä nopeammin länsimaat saavat kyllästettyä Ukrainan asevoimat nykyaikaisilla aseillaan, sitä nopeammin sota saavuttaa käännekohtansa. Silloin Ukrainan joukot aloittavat vastahyökkäyksensä poistaakseen Venäjän armeijan maaperältään. (Iltalehti)

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu