Voisiko Pisa-menestyjänä Kiina auttaa Suomea koulujärjestelmän ongelmissa – Iltasanomat käsittelee suomalaista opetusta

Suomi on Pisa-tuloksissa lukemisessa sijalla 7, Matematiikassa sijalla 16 ja luonnontieteissä sijalla 6. Tilanne suomalaisissa kouluissa on huonontumassa entisestään. Suomalaisen ”Pisa-viennin” sijaan on syytä miettiä pitäisikö Kiinalta pyytää apua? Löytyykö suomalaisesta kouluhallinnosta ”nöyryyttä” lähteä hakemaan apua?

”Myös suomalaisen koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg puhui The Washington Postille suomalaisten poikien koulutaitojen kehityssuunnasta. Asiantuntija selitti ilmiötä sillä, että pojat tarttuvat nykyään mieluummin älylaitteeseen kuin oppikirjaan.”

Tulevatko suomalaiset lapset maksamaan digitalisaatiosta liian kovan hinnan? Siitä voi jäädä pitkäkestoinen ja pysyvä haitta, joka varjostaa koko elämää, kun sen suhteen kulttuuri oli lapsuudessa nuorta, eikä osattu digitalisaatiota hallita lasten kasvuympäristössä. Kuinka paljon älypuhelimen käyttö vaikuttaa oppimistuloksiin, niin samaa asiaa pitäisi myös tutkia Kiinassa. Pitäisikö älypuhelin kieltää lailla alaikäisiltä samaan tapaan kuin alkoholi on kielletty, puhelimen haitallisen vaikutuksen takia?

”Emme ole sossu, perheneuvola, kolmas sektori, psykiatrinen tai mikään tivoli. Kyseessä on koulu.”

Kouluille on kaadettu aikamoinen julkishallinnolle kuuluva vastuu lapsen hyvinvoinnista ja ongelmana onkin, ettei koululla ole siihen resursseja eikä osaamista. Opettajista on yritetty tehdä lapsen hyvinvoinnin moniosaajia. Se on epärealistista ja myös vahingollista niille lapsille joilla menee huonosti, koska ei opettajilla ole mitään mahdollisuutta sellaiseen. Eivät resurssit sellaiseen riitä.

”Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat. Ne muutamat huiput ovat entistä parempia, mutta heitä on vähän. Olen erittäin huolissani tulevaisuudesta, yksi IS:n haastattelema opettaja sanoo.”

”Kuinka ollakaan, heti sen jälkeen suomalaista kouluopetusta alettiin tuotteistaa ja myydä maailmalle. Eli Pisa-menestyksellä päätettiin pistää rahoiksi, Halttunen sanoo.”

”Opettajien mielestä lukuisten hankkeiden ja uudistusten myötä opetus pirstaloitui, jonka vuoksi oppilaiden perustaidoille jäi entistä vähemmän aikaa.”

”Opettajien keskuudessa syntyi kokonaan uusi termi, hankehumppa.”

 

(Lähde: Iltasanomat)

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu